Uusi Vapauden museo kertoo itsenäisyyden ajan ihmisistä



24.11.2017

Tiedotusvälineille

 

Satavuotista Suomea juhlistava Vapauden museo avautuu yleisölle tiistaina 28.11.2017. Vapauden museo on Työväenmuseo Werstaan toteuttama suurnäyttely, joka tarkastelee suomalaista yhteiskuntaa sekä itsenäisyyden ajan historiaa vapauden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kantaaottavan näyttelyn päähenkilöitä ovat suurmiesten sijaan tavalliset suomalaiset ja erilaiset vähemmistöt. Kustannuksiltaan Vapauden museo on Työväenmuseo Werstaan kaikkien aikojen suurin näyttely.

 

Suomalainen hyvinvointi on perustunut vapauden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin. Yksilön- ja ilmaisunvapauden lisäksi esimerkiksi vapaa liikkuvuus, maksuton peruskoulu ja laadukas terveydenhuolto ovat suomalaisen yhteiskunnan perusoikeuksia. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Vielä reilu sata vuotta sitten Suomi oli yksinvaltaisen keisarin hallitsema luokkayhteiskunta, jossa vapaudesta pääsi nauttimaan vain vähälukuinen eliitti.

 

Vapauden museo kertoo suomalaisen vapauden ja hyvinvoinnin historiasta ja nykypäivästä. Näyttely käy koskettavasti läpi yhteiskuntamme vaiheita sortokausista nykypäivään saakka. Matkan varrella tutustutaan muun muassa sisällissodan kauhuihin, 1930-luvun poliittisiin vainoihin, sotienjälkeisestä puutteesta vapautumiseen sekä tiedon ja ihmisten liikkumisen synnyttämiin uusiin vapauksiin. Toteutuneiden vapauksien rinnalla Vapauden museo kannustaa pohtimaan, miksi vapautta on eri aikoina rajoitettu ja millaisia vapauksia tämän päivän Suomessa kaivataan.

 

Esillä on runsaasti esineitä, kuvia, videota sekä muistitietoa, jotka avaavat uusia näkökulmia tavallisten ihmisten vapauteen. Sisällissodan naiskaartilaisen housut, kieltolain aikainen pontikkapannu, 1970-luvun äitiyspakkaus, invamopo ja etelänmatkojen kuva-albumi ilmentävät suomalaisen vapauden erilaisia sävyjä. Vapauden museo muistuttaa, että vapauteen ei päästä vain säännöistä ja rasitteista irtautumalla vaan vapaa ihminen tarvitsee mahdollisuuden tukeutua yhteiskunnan turvaan.

 

Toiminnallisessa näyttelyssä on eläytymiseen kannustavia tiloja ja osallistavaa museotekniikkaa. Kävijät voivat esimerkiksi kokea sodanaikaisen pommisuojan tunnelman ja ikuistaa itsensä osana suurta mielenosoituskulkuetta. Lapsetkin pääsevät laskemaan liukua entisajan päiväkodissa. Vapauden museon sähköisillä äänestyspisteillä on mahdollista ottaa kantaa vapauteen liittyviin kysymyksiin. Vapauden museosta annettu palaute kootaan kaikkien nähtäväksi näyttelyn päätteeksi.  

 

Vapauden museota ei olisi voitu toteuttaa ilman yli 250 000 euron ulkopuolista rahoitusta. Suurimpia yhteistyökumppaneita ovat lukuisat työväenliikkeen organisaatiot, mutta myös Suomi100-juhlavuoden rahoituspäätöksissä Vapauden museo oli merkittävin tamperelaishanke. Näyttely nojaa Työväenmuseo Werstaan, Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston yli kolme vuotta kestäneeseen yhteiseen tutkimukseen ja suunnittelutyöhön.

 

Uuden näyttelyn kutsuvierasavajaisia vietetään maanantaina 27.11., kun laki kahdeksan tunnin työajasta täyttää tasan sata vuotta. Yleisölle museo avautuu seuraavana päivänä samoissa 530 neliön tiloissa, joissa Tekstiiliteollisuusmuseo toimi vuosina 2006–2017. Vapauden museoon on luonnollisesti vapaa pääsy.

 

Lisätietoa Vapauden museosta on saatavilla osoitteesta http://www.tyovaenmuseo.fi/nae-ja-koe/nayttelyt/vapauden-museo/

 

Lisätietoja Vapauden museosta antaa Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio, p. 040 716 7520 tai kalle.kallio@tyovaenmuseo.fi

 

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere
puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi
Museo avoinna ti-su 11–18
Vapaa pääsy

 

Lehdistökuvia

 

 

Jouluussa 1917 itsenäistynyt Suomi ajautui nopeasti veriseen sisällissotaan. Sodan jälkeisten leirien vangeille vapaus oli vain kaukainen haave.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 1.3 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

Epäsuosittua kieltolakia rikottiin 1920 ja -30 -lukujen Suomessa laajalti. Kotitekoiset pontikkapannut ja salakuljetus olivat yksi tapa taistella yksilönvapautta rajoittavaa lakia vastaan.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 0.5Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

II maailmansota uhkasi Suomen valtiollista vapautta. Kotirintamalla sodalta suojauduttiin ahtaissa pommisuojissa.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 0.5Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

Suomalainen yhteiskunta ja arvomaailma alkoivat vapautua 1960-1970-lukujen taiteessa. Rohkeat ja yhteiskuntakriittiset elokuvat kohahduttivat monia aikalaisia.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 1.0 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

Vapauden museossa kävijät voivat muun muassa kokeilla, miltä tuntuu huristella vanhalla inva-mopolla.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[1.7 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

Hyvinvoinnin lisääntyessä ja liikkumisen vapautuessa ihmisillä oli yhä enemmän mahdollisuuksia matkustaa. Osa matkusti lämmön perässä etelään, osa töiden perässä Ruotsiin.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 1.0 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

Tuloerot olivat 1900-luvun alun Suomessa räikeitä. Torppari Hamberg vaimonsa kanssa torppansa edustalla Iitin Kyöperilässä 1910-1920-luvulla.
Kuva: Työväen Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 1.3 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työväen vappukulkue Helsingissä 1937. Mielenosoituskylttien kantajia.
Kuva: Työväen Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 1.2 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Isien osallistumista lastenhoitoon on korostettu 1960-luvulta lähtien mutta silti isät käyttävät vain pienen osan vanhempainrahapäivistä. Kuva 1970-luvulta.
Kuva: Kansan Arkisto

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 1.0 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

Seksuaalisen tasa-arvon toteutuminen Suomessa on edennyt hitaasti. Neljä hääparia juhlii Vapautuspäivillä 1994.
Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 2.3 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

 

Pertti Kurikan nimipäivät on tuonut näkyvyyttä kehityvammaisten oikeuksista käytyyn keskusteluun. Kuva Hyvinvointia, ei leikkauksia! -suurmielenosoituksesta Helsingistä 22.8.2015.
Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 1.5 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

Vapauden museon logo (valkoinen)

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 0,3 Mt .png]

 

 

 

 

 

 

 

Vapauden museon logo (musta)

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[0,8 Mt .jpg]

 

 

 

 

Lisää lehdistökuvia antaa museolehtori Olli Nordling, puh 050 440 1158 tai olli.nordling@tyovaenmuseo.fi

 

 

Näyttelyn tekijät

Työryhmä: Työväenmuseo Werstas (Leena Ahonen, Ulla Jaskari, Kalle Kallio, Minna Karhunsaari, Kimmo Kestinen, Raija Kuisma, Anne Lahtinen, Kati Lehtinen, Sanna Moskari, Heikki Mikkonen, Annika Nieminen, Olli Nordling, Ulla Rohunen, Juha Viinikainen), Työväen Arkisto (Marja-Liisa Hentilä, Mikko Kosunen, Petri Marjeta, Iris Olavinen, Pete Pesonen, Petri Tanskanen) sekä Kansan Arkisto (Marita Jalkanen, Reetta Laitinen, Kari Määttänen).
Käsikirjoittajat: Leena Ahonen, Anne Lahtinen ja Annika Nieminen
Tuottaja: Ulla Jaskari
Visuaalinen suunnittelu: IntroDesign (Sami Hoppania ja Pia Pirhonen), Kati Lehtinen
Valaistus: N.e.o Ark Oy (Jaakko Kiukkanen)
AV-esitykset: Voionmaan koulutuskeskus, Ylioppilasteatteri, Meri Vainiomäki
Tekniikka ja rakentaminen: Työväenmuseo Werstas, Puusepänliike Matti Verho,

 

Toteuttajakumppanit: Työväen Arkisto ja Kansan Arkisto

Pääyhteistyökumppanit: Palkansaajasäätiö, Vakuutusyhtiö Turva, Kansan Sivistysrahasto ja SAK

Yhteistyökumppanit: Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto Pam, Yrjö Sirolan säätiö, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL, Sähköalojen ammattiliitto, Veturimiesten liitto, Puuliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Posti- ja logistiikka-alan unioni.