Työmiehen lauantai on näyttely suomalaisten alkoholihistoriasta



29.5.2019

tiedote

 

Kieltolaki astui voimaan sata vuotta sitten 1. kesäkuuta 1919. Puoli vuosisataa myöhemmin suomalaisissa alkoholioloissa tapahtui iso muutos, kun keskioluen myynti vapautettiin Alkon myymälöistä ruokakauppoihin ja baareihin. Työväenmuseo Werstaan uusi Työmiehen lauantai -näyttely pureutuu kansan alkoholihistoriaan ja kertoo, miksi kieltolakia vaadittiin, miten kieltolaista tuli kiertolaki, kuinka alkoholinkäyttöä suitsittiin kieltolain jälkeen, millaiset vaikutukset keskioluen vapauttamisella oli tavallisen kansalaisen elämään ja kuinka alkoholia on EU-aikana Suomessa säännelty.

 

Runsaasti historiallisia kuvia ja esineistöä sisältävässä näyttelyssä kerrotaan suomalaisen työväen suhteesta alkoholiin 1800-luvun lopulta nykyaikaan asti. Tarina alkaa 1800-luvun lopun juomalakkoliikkeestä, johon työväestö liittyi sankoin joukoin. Kieltolaista tuli yksi työväenliikkeen vaatimuksista, joka kytkeytyi alkuvuosina myös kysymykseen äänioikeudesta. Kieltolaki toi kuitenkin mukanaan salakuljetuksen ja viinan salakaupan. Tippakauppiaat eli salakuljetetun viinan vähittäismyyjät olivat usein pienituloisia työväenluokan naisia, jotka koittivat siten raapia elantoaan lamavuosina kokoon.

 

Kieltolain kumoamisen jälkeen ensimmäiset alkoholimyymälät avautuivat 5.4.32 klo 10. Tiukka valvonta jatkui ostajaintarkkailun muodossa. Käyttöön otettiin niinsanottu viinakortti ja jokaisen asiakkaan oli rekisteröidyttävä tiettyyn myymälään asiointia varten. Kortti voitiin nostaa kuivumaan liian isoista ostoista, mutta myös esimerkiksi nuorten naisten tekemät ostokset tai huonosti pukeutuneen henkilön kalliit juomat herättivät tarkkailijoiden huomion.

 

Käännekohtana suomalaisessa alkoholipolitiikassa voidaan pitää keskioluen vapauttamista 50 vuotta sitten. Vuoteen 1969 asti keskiolutta oli myynnissä vain alkoholimyymälöissä, sen jälkeen sitä sai ruokakaupoista lähes koko maassa sekä lisäksi samaan aikaan perustetuista olutravintoloista. Myös maaseudulle saatiin oluen myyntipaikkoja. Muutos oli todella suuri ja alkoholinkulutus kaksinkertaistui muutamassa vuodessa. Näyttelyssä voi eläytyä keskioluen vapauttamisen tunnelmiin istahtamalla 1970-luvun alun baarin pöytään.

 

Näyttelyssä katsastetaan myös, mitä Suomessa on eri vuosikymmenillä juotu. Eri aikojen suosikkijuomiin näyttelyssä voi tutustua pyöräyttämällä ”onnenpyörää” josta löytyy kullekin aikakaudelle tyypillinen drinkki. Alkoholi on innoittanut myös suomalaisia musiikintekijöitä luomaan lauluja, joihin voi tutustua näyttelyn jukeboksin äärellä. Näyttelyn nimibiisin Irwin Goodmanin Työmiehen lauantain lisäksi voi kuunnella esimerkiksi Vanhaa juomalaulua tai Anna Hanskin tulkintaa Kotiviinistä.

 

Näyttelyn oheisohjelmassa on kesällä pubivisoja ja opastuksia. Tapahtumien yössä 8.8. Rahvaan laulu esittää alkoholiaiheisia kansanlauluja. Syyskuusta marraskuuhun järjestetään Kielletyt nautinnot –yleisöluentosarja, jossa käsitellään myyttiä suomalaisesta viinapäästä, naisten osuutta kieltolain kumoamisessa, tupakkaa, huumeidenkäyttöä sota-aikana, keskiolutta kulttuurisena ilmiönä sekä suomalaisten sateenkaaribaarien historiaa.

 

Näyttely on avoinna yleisölle 30.5.2019-5.1.2020 Työväenmuseo Werstaalla. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

 

Lisätiedot:

yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen, puh. 050 441 8692 tai anne.lahtinen@tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvia

Oluen siemailua Tampereen Työväenyhdistyksen Kaupunginkellarissa uudistustöiden jälkeen vuonna 1976.

Kuva: Olavi Kylätasku. Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Kieltolaista huolimatta reteä poseeraaminen osattiin. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) väkeä kesäretkellä 1920-luvun lopulla.

Kuva: Työväen Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Sortavalassa toimineen Osuusliike Itä-Karjalan mietoa Pukki-olutta lähdössä kuluttajille. Kieltolain vuoksi osuusliike valmisti vain mietoja mallasjuomia sekä limonadeja ja muita virvoitusjuomia. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Nuori mies varpusineen 1920-luvulla Mäntsälässä. Kuva: Frans Viljamaa. Mäntsälän museotoimi. Erikokoisille pirtuastioille oli omat nimityksensä. Lahnaan mahtui puoli litraa pirtua, varpuseen neljänneslitra. Jälkimmäisen nimi liittyi samannimiseen Kansanvalistusseuran laulukirjaan: molempien sisältö sai ihmiset herkästi laulutuulelle.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Henkilökuntaa valmiina palvelemaan Alkoholiliikkeen Kemin myymälässä vuonna 1959.

Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo/Alkon kokoelma.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Työväen vappumerkissä 1909 oli liikkeen keskeiset vaatimukset: 8 tunnin työpäivä, kansanvalta ja kieltolaki.

Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 Ostajaintarkkailua harjoitettiin 1940-luvulta lähtien ja käyttöön otettiin ns. viinakortti. Näyttelyssä selailtavana oleva replika.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 Alkoholiliikkeen eli myöhemmin Alkon hinnastoja on selaisltavissa eri vuosikymmeniltä. Ensimmäinen hinnasto oli varsin minimalistinen.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Eri vuosikymmenten suosikkijuomiin voi tutustua pyörittämällä ”onnenpyörää”. 1970-luvun kohdalta pyörästä löytyy ”Ampiainen” – sekä pieni tietoisku sen ajan ravintolakultuurista.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä