Teollisuusmuseo kertoo tamperelaisen teollisuuden tarinan


Edessä nainen uusissa suojavarusteissa, takana mies vanhassa työhaalarissa ison koneen äärellä.
10.6.2021

Tiedote

 

Tamperelaisten museoiden suursatsaus Teollisuusmuseo avataan yleisölle perjantaina 11. kesäkuuta. Työväenmuseo Werstaan ja museokeskus Vapriikin yhteistyönä tuottamassa näyttelyssä kerrotaan tamperelaisen teollisuuden 200-vuotinen tarina osana globaalia teollistumista. Monipuolisen toteutuksen on mahdollistanut Suomen Kulttuurirahaston 250 000 euron Museovisio-apuraha.

 

Tampereesta kasvoi 1800-luvulla Suomen ensimmäinen iso teollisuuskaupunki – Suomen Manchester. Tampereen tarina ei ole maailmanhistoriassa poikkeuksellinen, mutta Suomessa se on ainutlaatuinen. Teollistuminen muutti yhteiskuntaa ja ympäristöä ennennäkemättömällä tavalla. Se nosti ihmisten elintasoa ja yhteiskunta modernisoitui, mutta pitkällä aikavälillä teollisuus sai aikaan ympäristöongelmia ja ilmastonmuutoksen.

 

Ensimmäinen tehdas Tammerkosken rannalla oli Frenckellin tehtaana tunnettu lumppupaperitehdas. Suurteollisuus alkoi Finlaysonin puuvillatehtaasta 1800-luvun alkupuoliskolla. Metalliteollisuus ja metsäteollisuus alkoivat työllistää kaupunkilaisia 1800-luvun puolivälin jälkeen, kenkä- sekä vaatetusteollisuuden nousu koitti 1900-luvun alussa. Leipomot, makkaratehtaat sekä panimot tuottivat suuhunpantavaa kaupunkilaisille ja Suomen ensimmäinen muovitehdas Sarvis Oy aloitti 1920-luvulla. Perinteinen savupiipputeollisuus väistyi 1980-luvulta alkaen. Tilalle on tullut uusia aloja, joiden kasvu nojaa digitalisaatioon, automaatioon ja koulutukseen.

 

Teollisuusmuseossa voi eläytyä tehdaskaupungin vaiheisiin monin tavoin. Esillä on runsaasti historiallista esineistöä ja valokuvia: koneita ja laitteita sekä teollisuustuotteita. Suurin osa on Tampereen historiallisten museoiden kokoelmista. Nähtävillä on muun muassa Finlaysonin puuvillatehtaalla käytetty loimikone, Pispalan haulitehtaan hauliallas sekä erilaisia metallin työstökoneita. Tuotteista esillä on esimerkiksi ensimmäinen Suomessa teollisesti valmistettu kenkä, Tampereen Jalintehtaan solkikenkä 1870-luvulta, Valtion Lentokonetehtaan Fokker-hävittäjän potkuri sotavuosilta, Kone ja Terä Oy:n Jaguar-polkupyöriä, Suomen Trikoo Oy:n valmistamat maajoukkueen Suomi-verkkarit sekä retrohenkisten rakastamia Sarviksen Katrilli-muoviastioita.

 

Nykypäivän tamperelaisesta osaamisesta kerrotaan muun muassa näyttävällä panoraamavideolla neljästä teollisuusyrityksestä. Tämän päivän teollisuustuotteista esillä on esimerkiksi ATA Gearsin kartiohammaspyörä sekä asukokokonaisuudet MUKA VAlta ja Noukilta. Näyttelyssä voi myös testata Framery Oy:n valmistamaa äänieristettyä puhelinkoppia ja kuunnella sen sisällä teollisuuden ääniä.

 

Tietoa tehtaista ja teollisuudessa vaikuttaneista ihmisistä on näyttelyä varten kerätty Wikidata-tietokantaan. Wikidata on verkon avoin tietokanta, johon jokainen voi täydentää tietoja ja aineisto karttuu jatkuvasti. Näyttelyssä tietokannan tietoja voi tutkia isolla kosketusnäytöllä, jossa on esimerkiksi kartta tehtaiden sijainneista.

 

Elämystä tehtaiden Tampereesta täydentävät animaatiot, elokuvat ja kuunneltavat tarinat. Animaatiot havainnollistavat esimerkiksi paperin, kankaiden ja turbiinin valmistusta. Kuunneltavissa tarinoissa on tuokiokuvia 1800-luvun alusta tämän päivän yritysmaailmaan asti.

 

Teollisuusmuseo on koko perheen kohde, jossa riittää tutkittavaa kaiken ikäisille. Toimintapisteissä voi muun muassa katsella stereoskoopilla vanhoja tehdaskuvia, piirtää läpi kuvan kaupungin ensimmäisestä sinetistä ja rakentaa palikoista tehdaskaupunkia. Lasten elämästä tehdaskaupungissa eri aikoina kertovat seitsemän pienoismallia, joissa pienet hiiret elävät tehdaskaupungin arkea.

 

Lehdistökuvia

Teollisuusmuseo on Finlaysonin vanhassa puuvillatehtaassa, suomalaisen teollisuuden syntysijoilla.
Kuva: Olli-Pekka Latvala.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Tehdaskaupungin arkeen voi eläytyä näyttelyssä monin tavoin.

Kuva: Olli-Pekka Latvala.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 Finlaysonin puuvillatehtaassa 1900-luvun alussa käytetty loimikone on konservoitu näyttelyä varten.

Kuva: Olli-Pekka Latvala.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 Teollisuusmuseoon piilotettu seitsemän hiirenkoloa, jotka kertovat lasten elämästä tehdaskaupungissa eri aikoina.

Kuva: Olli-Pekka Latvala.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 Leikkikaupungin palikoista voi rakentaa oman tehdaskaupunkinsa.

Kuva: Olli-Pekka Latvala.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Mustavalkoinen kuva, iso vesiturbiini ja sen vierellä seisomassa mies.

Tampereen Konepajan valmistama Francis-turbiini vuodelta 1911. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Tekstiilitehtaan kehräämö 1920-luvulla. Kaksi hyvin nuoren näköistä naistyöntekijää seisoo koneidemn vierellä.

Säättityttöjä Lapinniemen puuvillatehtaalla vuonna 1926.
Kuva: Valokuvaamo N. Rasmussen, Vapriikin kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Polkupyöräilijöitä mukulakivikadulla, taustalla tehdasrakennuksia.

Pyöräilijöitä Hatanpään valtatiellä toukokuussa 1938. Kuva: Tamminen, Vapriikin kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Kenkätehtaan ompelimo 1930-luvulla. Nainen ompelee nahkakenkiä Attilan kenkätehtaalla.

Attilan kenkätehtaan ompelimo Tammelassa 1930-luvulla. Kuva: Mauno Mannelin, Vapriikin kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Kutoja kutomakoneella 1980-luvulla.

Kutoja Finlaysonin puuvillatehtaalla 1980-luvun alussa. Kuva: Veijo Rio, Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Työntekijä ratkoo paperikoneeseen valmistettua kuivatusviiraa vuonna 2014.

Kuivatusviiran ratkomista vuonna 2014 Valmet Kudokset -yksikössä Tampereen tehtaalla.
Kuva: Valmet Technologies, Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 Edessä nainen uusissa suojavarusteissa, takana mies vanhassa työhaalarissa ison koneen äärellä.

 Teollisuusmuseon tunnuskuva.

Kuva: Suvi Roiko.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

 

Teollisuusmuseon tunnuskuva.

Kuva: Suvi Roiko.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

   

Lisätiedot:
Työväenmuseo Werstas, varajohtaja Ulla Rohunen, puh. 050 440 1157, ulla.rohunen(at)tyovaenmuseo.fi
Museokeskus Vapriikki, kokoelmapäällikkö Teemu Ahola, puh. 040 761 5905, teemu.ahola(at)tampere.fi

 

Teollisuusmuseo

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

Avoinna ti-su 11-18
VAPAA PÄÄSY

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi