Näytttely neukkuturismista Werstaan Komuutissa

Tiedote

 

 

Neuvostoliitto muistetaan verisestä historiastaan, eikä suotta. Maan 70-vuotisen taipaleen aikana nähtiin kuitenkin myös muuta kuin tragedioita. Tavalliset kansalaiset elivät elämäänsä ja tekivät sitä, mitä ihmiset muuallakin. Esimerkiksi matkustivat.

 

Neuvostoliitossa turismikin yritettiin integroida osaksi totalitaarista valtiokoneistoa ja sitä käytettiin propagandaan. Toisaalta matkailu tarjosi rajoituksineenkin välähdyksen vapautta ahtaissa yhteiskunnallisissa oloissa. Näin syntyi täysin toisenlainen matkailun eetos kuin länsimaissa.

 

Neukkuturismi-näyttelyssä esitellään neuvostoliittolaisten reissaamista 1920-luvulta aina 1980-luvulle ennen kaikkea visuaalisen aineiston kautta. Julisteet, opasvihkoset, postikortit ja turistien ottamat valokuvat kertovat omanlaisensa kuvallisen tarinan nyt jo kadonneesta matkailun muodosta.

 

Näyttely kysyy myös, mikä on neukkuturismin visuaalinen perintö. Osa esillä olevista kuvista on autenttista aineistoa viime vuosisadalta, toiset taas näyttelyn kokoajan Ville-Juhani Sutisen lähivuosina neuvostoaikaisilla kameroilla Venäjällä ja Baltian maissa ottamia valokuvia. Miten nämä kuvat eroavat toisistaan, vai eroavatko mitenkään? Elääkö neukkuturismi yhä Venäjällä ja Euroopassa?

 

Näyttelyn aineisto perustuu Ville-Juhani Sutisen tuoreeseen kirjaan Neukkuturismi. Neuvostoliiton matkailun historia (Vastapaino 2020). Näyttely on esillä Työväenmuseo Werstaan Komuutissa 2.-27.2.2021. Komuutti on Werstaan pieni yhteisögalleria, jossa on museon sidosryhmien ja yhteistyötahojen tuottamia pienoisnäyttelyitä. Näyttelyyn on vapaa pääsy, mutta koronatilanteen vuoksi kävijämäärää on rajoitettu. Kasvomaskin käyttö museon tiloissa suositellaan.

 

Lisätiedot:
tietokirjailija Ville-Juhani Sutinen, puh. 0407588643, villejuhani(a)gmail.com

 

Lehdistökuvia

Intouristin mainosjuliste 1930-luvulta

Intouristin mainosjuliste 1930-luvulta.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Krimiläinen lomaranta 1970-luvun postikortissa

Krimiläinen lomaranta 1970-luvun postikortissa.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Suomenkielinen opaskirja Mustanmeren rannoille

Suomenkielinen opaskirja Mustanmeren rannoille.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Leninin heinäsuova Razlivissa 1960-luvun postikortissa

Leninin heinäsuova Razlivissa 1960-luvun postikortissa.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Leninin heinäsuova vuonna 2020

Leninin heinäsuova vuonna 2020.
Kuva: Ville-Juhani Sutinen.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Postikortti vesivoimalaitoksen muistomerkistä kommunismin rakentajille

Postikortti vesivoimalaitoksen muistomerkistä kommunismin rakentajille.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Nainen kävelee Jurmalan hiekkarannalla

Nainen kävelee Jurmalan hiekkarannalla.
Kuva: Ville-Juhani Sutinen.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

 

Valokuvanäyttely tauoista ja työpaikkojen juhlista avataan Werstaalla

Tiedote

 

Työväenmuseo Werstaalla Tampereella avautuu huomenna 29. tammikuuta Tauon paikkoja ja juhlan hetkiä -valokuvanäyttely, joka kertoo työyhteisön ja työtovereiden merkityksestä ja sosiaalisesta elämästä työpaikoilla. Korona-ajan turvavälien, porrastettujen taukojen ja etätöiden maailmassa työnteon sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy myös aivan uudessa valossa. Näyttelyssä on 80 kuvaa, vanhimmat 1800-luvun lopulta ja uusimmat 2000-luvun alusta. Kuvia on Werstaan omien kokoelmien lisäksi muun muassa Työväen Arkistosta ja Kansan Arkistosta.

 

Näyttelyn kuvissa juodaan kahvia, syödään eväitä, heitetään huulta ja otetaan muuten vain tuokio rennommin työtovereiden kesken. Esillä on myös valokuvia työyhteisöjen juhlahetkistä, kesäretkistä ja muusta virkistystoiminnasta. Lisäksi mukana on arkistofilmejä: ”luovien taukojen” merkitystä korostava kahvimainos sekä pari esimerkkiä kansansuosikki Tapio Rautavaaran esiintymisistä harjannostajaisissa.

 

Ennen vuonna 1918 voimaan tullutta kahdeksan tunnin työaikalakia tehtaissa painettiin pitkää päivää. Työaika 1800-luvulla oli tavallisesti 12-tuntinen ja lisäksi päivän aikana oli kaksi ruokatuntia. Monet tehtaalaiset kuittasivat aterian kuitenkin kahvilla ja leivällä. Kahvi maistui suomalaiselle rahvaalle 1800-luvulla niin hyvin, että pannu oli kuumana kaikenlaisilla työmailla, myös maalla heinätalkoista tervahaudoille. Isot yritykset perustivat ruokaloita jo 1800-luvulla, mutta työpaikkaruokailusta tuli valtavirtaa vasta 1900-luvun puolivälin jälkeen. Terveellistä lounasruokailua pyrittiin kehittämään myös 1970-luvulla käyttöön otetuilla lounasseteleillä.

 

Retket ja juhlat ovat rytmittäneet monen työpaikan vuodenkiertoa jo pitkään. Vuotuisjuhlista yleisimmin työpaikoilla on vietetty joulujuhlia. Teollisuuslaitoksissa juhlan aihetta on löytynyt myös esimerkiksi tuotantotavoitteiden ylittämisestä ja rakennustyömailla on vietetty harjannostajaisia. Työpaikoilla on muistettu myös työntekijöiden syntymäpäiviä. Eläkkeellelähdöt ovat työyhteisöjen omia, haikeita juhlan hetkiä.

 

Näyttely Tauon paikkoja ja juhlan hetkiä on esillä Työväenmuseo Werstaalla 29.1.–29.8.2021. Museoon on vapaa pääsy, mutta kävijämäärä on rajoitettu koronatilanteen vuoksi. Kasvomaskin käyttöä museon tiloissa suositellaan.

 

Lisätiedot:
näyttelypäällikkö Linda Heinonen, puh. 050 440 1163 tai linda.heinonen@tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvia:

 

Työntekijät kahvitauolla OTK:n tehtaan varastossa Helsingissä vuonna 1950. Kuvaaja Yrjö Lintunen. Kansan Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Tampereen postilaisia kahvitauolla 1900-luvun taitteessa.

Tampereen postin henkilökuntaa kahvitauolla 1800-1900-lukujen vaihteessa. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

OTK:n munapakkaamo Turussa 1938.

OTK:n Turun munapakkaamon henkilökuntaa kahvilla 1938. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Rautatienrakentajat tauolla Uuraassa 1925.

Rautatienrakentajat tauolla Uuraassa vuonna 1925. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

OTK:n varaston harjannostajaiset Helsingissä 1939.

OTK:n Katajanokan varaston harjannostajaiset vuonna 1939. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

OTK:n joulujuhla Helsingin työväentalolla 1945.

OTK:n väki riisipuurolla joulujuhlassa Helsingin työväentalolla vuonna 1945. Kuvaaja: Atte Hyvärinen. Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

 

Tamperelainen työpaikkakulttuuri näkyy Werstaan Tauon paikkoja ja juhlan hetkiä -näyttelyssä

Tiedote

 

Miltä näytti Lokomon työmaaruokalassa 1960-luvulla? Kuinka osuuskauppaväki juhli pikkujouluja Voiman suurravintolassa Hämeenkatu 10:ssa vuonna 1959? Entä kuinka Tampereen verkatehtaan työntekijät kahvittelivat elonkorjuutalkoissa sodan aikana?

 

Työväenmuseo Werstaalla avautuu huomenna 29. tammikuuta Tauon paikkoja ja juhlan hetkiä -valokuvanäyttely, joka kertoo työyhteisön ja työtovereiden merkityksestä ja sosiaalisesta elämästä työpaikoilla. Korona-ajan turvavälien, porrastettujen taukojen ja etätöiden maailmassa työnteon sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy myös aivan uudessa valossa. Näyttelyssä on 80 kuvaa, vanhimmat 1800-luvun lopulta ja uusimmat 2000-luvun alusta. Kuvia on Werstaan omien kokoelmien lisäksi muun muassa Työväen Arkistosta ja Kansan Arkistosta. Valokuvista noin neljäsosa on otettu Tampereella ja lähikunnissa.

 

Näyttelyn kuvissa juodaan kahvia, syödään eväitä, heitetään huulta ja otetaan muuten vain tuokio rennommin työtovereiden kesken. Taukokuvia näyttelyssä on muun muassa Tampereen postitalosta 1800-luvun loppuvuosilta sekä Klingendahlin villatehtaan parsimosta ja OTK:n Tampereen tulitikkutehtaan tuliterästä ruokalasta 1920-luvulta. Lapinniemen puuvillatehtaan miehet kuuntelevat keskittyneesti radiosta Melbournen olympialaisia 1956 ja Tampereen kaupungin leivissä olevat miehet hörppivät parakissaan termospulloista kahvia 1970-1980-luvulla. Lisäksi näyttelystä löytyy tamperelainen taukojumpan tyylinäyte 1980-luvulta.

 

Esillä on myös valokuvia työyhteisöjen juhlahetkistä, kesäretkistä ja muusta virkistystoiminnasta. Tamperelaisia 1950-luvun kesäretkeläisiä kuvissa on esimerkiksi Suomen Trikoon työntekijöitä Viikinsaaressa ja Tampereen työväenyhdistyksen ravintolan henkilökuntaa poseeraamassa retkibussinsa vierellä matkalla kohti Mallasjuoman tehdasta Lahdessa. Urheilujuhlan tunnelmaa puolestaan löytyy muun muassa Tampereen Verkatehtaan urheilukilpailuista Hippoksella 1947. Saman firman ulkoilupäivänä vuonna 1995 väki ikuistettiin uusissa Tamfelt-ulkoilupuvuissa.

 

Näyttelyn arkistofilmeissä kansansuosikki Tapio Rautavaara viihdyttää rakennustyöläisiä harjannostajaisissa ja vanha kahvimainos muistuttaa luovien taukojen merkityksestä.

 

Näyttely Tauon paikkoja ja juhlan hetkiä on esillä Työväenmuseo Werstaalla 29.1.–29.8.2021. Museoon on vapaa pääsy, mutta kävijämäärä on rajoitettu koronatilanteen vuoksi. Kasvomaskin käyttöä museon tiloissa suositellaan.

 

Lisätiedot:  näyttelypäällikkö Linda Heinonen, puh. 050 440 1163 tai linda.heinonen(at)tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvia:

Ladattava kuva joko klikkaamalla kuvaa tai kuvan vierestä tekstilinkistä.

Tampereen postilaisia kahvitauolla 1900-luvun taitteessa.

Tampereen postin henkilökuntaa 1900-luvun taitteessa. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

OTK:n Helsingin varaston väkeä kahvilla vuonna 1950. Kuvaaja: Yrjö Lintunen. Kansan Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Tampereen Verkatehtaan elonkorjuutalkoiden kahvitauko 1943 Tampereen Verkatehtaan työntekijät kahvitauolla elonkorjuutalkoissa Vesilahdella vuonna 1943. Kuva: Työväenmuseo Werstas
Lokomon ruokala 1966 Lokomon työmaaruokala Tampereella vuonna 1966. Kuva: Työväenmuseo Werstas.
Voiman pikkujoulut vuonna 1959 Marius-orkesteri Voiman henkilökunnan pikkujouluissa vuonna 1959 Voiman suurravintolassa Hämeenkatu 10:ssa Tampereella.
Kuvaaja E.M. Staf. Kuva: Työväenmuseo Werstas

 

 

Kosmoksen komein kortti -kisa alkaa!

Tiedote

 

Tänä vuonna juhlistetaan useita historiallisia hetkiä: ensimmäiset suomalaiset postikortit julkaistiin 150 vuotta sitten, Lenin-museon avaamisesta Tampereella tulee tänään kuluneeksi 75 vuotta ja ensimmäisestä miehitetystä avaruuslennosta ja sen sankarin Juri Gagarinin Tampereen-vierailusta tulee 60 vuotta.

 

Juhlien kunniaksi julistetaan alkavaksi Kosmoksen komein kortti -kisa. Tehtävänä on ideoida ja toteuttaa vapaavalintaisella tekniikalla kuva uuteen avaruusaiheiseen postikorttiin. Kilpailu on kaikille avoin ja osallistumisaikaa on maaliskuun loppuun saakka. Kisan järjestävät Lenin-museo ja Postimuseo yhteistyössä Aamulehden Moro-liitteen kanssa.

 

Kilpailun voittaja julkistetaan avaruuslennon vuosipäivänä 12.4.2021 koronatilanne huomioiden joko verkkolähetyksenä tai Gagarinin historiallisen vierailun jalanjäljissä Lenin-museossa pidettävässä juhlagaalassa. Voittajan valitsee raati, jossa on mukana järjestäjien lisäksi edustaja Suomen postikorttiyhdistys Apollo ry:stä ja muusikko Heikki Salo. Salon sanoittama ja säveltämä kappale Lapsuuden sankarille on eittämättä Suomen tunnetuin Juri Gagarinista kertova taideteos.

 

Kaksi parasta teosta palkitaan Museokortilla, joka avaa ovet yli 300 suomalaiseen museoon. Kortti on voimassa vuoden ajan. Lisäksi voittajat saavat tuotepalkintoja Lenin-museon ja Postimuseon museokaupoista. Palkituista töistä painetaan myös oikeat postikortit, joista talletetaan kappaleet myös museoiden kokoelmiin.

 

Lenin-museo on myös kiinnostunut tallentamaan Gagarinin vierailusta kertovia valokuvia osaksi kokoelmiansa. Kokoelmissa on nyt muun muassa Gagarinin omakätinen tervehdys Lenin-museon vieraskirjasta. Gagarin teki avaruuslentonsa jälkeen maailmankiertueen ja saapui kesällä 1961 Suomeen eri paikkakunnille, myös Tampereelle. Olitko kenties itse paikalla tai näkikö joku perheestäsi ilmielävän sankarin?

 

Postimuseo esittelee suomalaista postikorttihistoriaa Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta -näyttelyssä 19.2.–28.3.2021 museokeskus Vapriikissa ja verkkonäyttelynä. Korttien kuvastoa ovat olleet muun muassa kaupungit ja arkkitehtuuri, luonto ja maisemat, tapahtumat, propaganda sekä juhlapyhien värikäs kuvasto. Avaruusaiheisia postikortteja maassamme ei kuitenkaan ole juuri julkaistu, joten nyt on oivallinen mahdollisuus korjata tilanne!

 

Osallistumisohjeet löytyvät kummankin museon verkkosivuilta:

www.postimuseo.fi/kosmoksen-komein-kortti/

http://lenin.fi/

 

Lehdistökuvia

Ladattava kuva avautuu kuvaa klikkaamalla

Kilpailun juliste, kuva-aihe neuvostoliittolaisesta Gagarin-julisteesta Lenin-museon kokoelmista.
Juri Gagarin Tampereen Keskustorilla 1. heinäkuuta 1961. Kuvaaja Veikko Ruuska. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.
Neuvostoliittolainen avaruusaiheinen postimerkki Postimuseon kokoelmista. Kuva: Postimuseo.

 

 

Lisätiedot:

 

Lenin-museo:
Työväenmuseo Werstas, yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen,
anne.lahtinen@tyovaenmuseo.fi / 050 441 8692

 

Postimuseo:
museolehtori Olli Nordling, olli.nordling@postimuseo.fi / 050 406 1570

Korona rokotti Werstaan ja Lenin-museon kävijämääriä vuonna 2020

tiedote

 

Tampereella toimivan Työväenmuseo Werstaan kävijämäärä notkahti viime vuonna. Kävijöitä oli vuonna 2020 yhteensä 30 989, kun vuonna 2019 museon ovesta asteli sisään yhteensä 51 251 ihmistä. Museo jouduttiin pitämään suljettuna maaliskuusta kesäkuun alkuun sekä joulukuun alusta vuoden loppuun. Tavallisina vuosina museossa on vilkasta tapahtumatoimintaa ja koronarajoitusten vuoksi suurin osa tilaisuuksista jouduttiin peruuttamaan. Tämä näkyi myös kävijämäärissä.

 

Tapahtumista erityisesti Finlaysonin alueen 200-vuotisjuhlavuodelle suunnitellut isot tilaisuudet jouduttiin siirtämään ja järjestämään aiottua pienimuotoisempina. Kesän opastukset järjestettiin alueen juhlavuoden teemoista ulkokierroksina. Opastuksia järjestettiin erilaisista teemoista, kuten työntekijöiden muistoista ja kirjailija Väinö Linnan vaiheista tehtaalla.

 

Museossa vuonna 2020 avoinna olleista näyttelyistä yleisön palautteiden perusteella suosituimpia olivat Muistoja Finlaysonilta – tehdasalueen 200 vuotta sekä Kuljetusväen matkassa -näyttely.  Muistoja Finlaysonilta -näyttely keskittyi puuvillatehtaalla työskennelleiden ihmisten kokemuksiin ja muistoihin tehdastyöstä sekä teollisuustoiminnan jälkeen alueelle tulleiden toimijoiden näkemyksiin. Kuljetusväen matkassa -näyttely kertoi alan töiden muuttumisesta yli sadan vuoden aikana maanteillä, satamissa ja lentokentillä.

 

Werstaan ylläpitämässä Lenin-museossa koronan vaikutukset näkyivät ennen kaikkea matkailijakatona. Vuonna 2020 Suomen ja itänaapurin yhteiseen historiaan kävi tutustumassa 8381 henkilöä, vuonna 2019 kävijöitä oli 12 692. Myös Lenin-museon näyttely oli kiinni maaliskuusta kesäkuuhun ja uudelleen joulukuun ajan. Myös Leninin 150-vuotissyntymäpäivää juhlittiin suljetuin ovin.

 

Museossa tuotettiin huomattavasti enemmän digitaalisia sisältöjä kuin aiempina vuosina. Keväällä tehtiin esimerkiksi Finlaysonilla työskennelleiden muistitietoon pohjautuvia videoita, toteutettiin yhdessä Tampereen yliopiston opiskelijoiden kanssa etäopetukseen eVaatevallankumous-materiaalia ja kuvattiin yhteistyössä Puistofilosofien kanssa keskustelu Leninin ajattelusta. Loppuvuodesta julkaistiin Väinö Linnan 100-vuotisjuhlavuoden videot, joissa näyttelijä Ahti Jokinen luki Linnan tuntemattomampaa tuotantoa, jouluaiheisia lehtikirjoituksia 1950-1960-luvulta.

 

Lisätiedot: Työväenmuseo Werstas, museonjohtaja Ulla Rohunen, puh. 050 440 1157 tai ulla.rohunen(a)tyovaenmuseo.fi

Työväentutkimus Vuosikirja 2020 ilmestynyt

Työväentutkimus Vuosikirja 2020 on julkaistu ja saapunut myös Werstaan museokauppaan. Vuosikirja on tänä vuonna suomen- ja englanninkielinen erikoisnumero, teemana ”Katse muihin Pohjoismaihin”.

 

Uudessa vuosikirjassa on muun muassa Helsingin yliopiston tutkijatohtori Sami Outisen artikkeli Ruotsin ja Suomen sosialidemokraattisten puolueiden ideologisesta kehityksestä 1900-luvulla, ”From Democratic Socialism and Rational Planning to Postmodern Identity Politics and Market-Orientation: Ideological Development of the Social Democrats in Sweden and Finland in the Late 20th Century”.

 

Tietokirjailija ja Helsingin yliopiston dosentti, FT Mikko-Olavi Seppälä puolestaan kirjoittaa ruotsinsuomalaisten siirtotyöläisten representaatiosta ja EEC-vastaisuudesta suomalaisissa näytelmissä ja niiden vastaanotosta artikkelissaan ”From Guest-Workers to Settlers: The Representation and Agency of the Sweden-Finnish Immigrants in Theatre, 1970-75”.

 

Artikkelien lisäksi vuosikirjassa on mielipidekirjoituksia sekä opinnäyte-esittelyjä ja runsaasti kirja-arvioita työväentutkimuksen saralta.

 

Vuosikirjan hinta museokaupassa on 12 €. Museokauppa on avoinna 23.12.2020 asti ma-pe 9-17 ja 4.1.-15.1.2021 ma-pe 9-16.

 

Verkkoversio on avoimesti saatavilla Journal.fi-palvelusta

 

Työväentutkimus on Työväenperinne ry:n kustantama vuosittain ilmestyvä julkaisu, jonka tekemiseen Työväenmuseo Werstas yhtenä työväen perinnelaitoksena osallistuu. Muut julkaisijat ovat Työväenperinne ry, Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto sekä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura.

Sateenkaarihistoriakuukausi alkaa Werstaalla pienoisnäyttelyllä miesparin koskettavasta rakkaustarinasta

 

Tiedote

 

Marraskuussa vietetään Sateenkaarihistoriakuukautta koko Suomessa. Työväenmuseo Werstaalla tänään avautuva Martti rakkaani -pienoisnäyttely kertoo miesparin 1950-luvulla alkaneesta rakkaustarinasta. Näyttely on esillä vuoden 2021 loppuun saakka.

 

Martti ja Uolevi tapasivat vuonna 1956 Helsingissä ravintola Royalissa, joka oli homomiesten suosima kohtauspaikka. Martti työskenteli merillä, eivätkä he voineet tavata toisiaan usein. Suhde oli myös pidettävä salassa, koska homoseksuaalisuus oli tuolloin voimassa olleen rikoslain mukaan rangaistavaa. Miehet pitivät yhteyttä toisiinsa 2000-luvulle asti Uolevin kuolemaan saakka.

 

Martin ja Uolevin suhteesta on säilynyt kuusikymmentä Uolevin kirjoittamaa rakkauskirjettä vuosilta 1956-1961. Pienoisnäyttelyssä on esillä otteita kirjeistä sekä nähtävillä ja kuunneltavissa yksi kokonainen kirje kesältä 1958 Uolevi kirjoittaa siinä kaipuustaan sekä haaveistaan yhteisestä kodista.

 

Homoseksuaalisuus poistettiin Suomen rikoslaista eli dekriminalisoitiin puoli vuosisataa sitten vuonna 1971. Lakiin kirjattiin kuitenkin edelleen niinsanottu kehotuskieltopykälä, minkä mukaan homoseksuaalisiin tekoihin kehottaminen oli rikollista. Lisäksi suojaikäraja asetettiin 18 vuoteen, kun se heteroseksuaalisissa suhteissa oli tuolloin 16 vuotta. Homoseksuaalisuus säilyi tautiluokituksessa vuoteen 1981 asti.

 

Martti rakkaani -näyttelyn aineisto on Työväenmuseo Werstaan omasta sateenkaarikokoelmasta. Werstas on sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden tallentamisen valtakunnallinen vastuumuseo Suomessa ja sateenkaarihistoriaa on tallennettu Werstaalla 2000-luvun alusta lähtien. Ensimmäinen näyttely Vaarin paketti ja sateenkaarinappi oli esillä vuonna 2005.

 

Sateenkaarihistoriakuukautta vietetään nyt kolmatta kertaa marraskuussa. Kuukauden aikana museot, arkistot ja kirjastot nostavat esiin kokoelmistaan lesbojen, homojen bi- ja transihmisten historiaan liittyviä esineitä, valokuvia ja muita aineistoja, tarjoavat queer-opastuksia ja järjestävät erilaisia tilaisuuksia. Vetovastuu Sateenkaarihistoriakuukauden tapahtumien tiedottamisesta on tänä vuonna uudella Sateenkaarihistorian ystävät -yhdistyksellä yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan kanssa.

 

Lisätiedot
Työväenmuseo Werstas
yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen,
puh. 050 441 8692,
anne.lahtinen@tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvia

Täysikokoinen kuva avautuu klikkaamalla kuvaa.

 

Miespari laiturilla, taustalla meri. TYöväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Martti ja Uolevi kesälomailivat sukulaisten huvilalla Vaasan saaristossa 1960-luvulla. Homoseksuaaliset suhteet piti usein salata jopa lähipiiriltä.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Martti laivan kannella 1950-luvulla. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Martti M/S Gripsholmilla 1950-luvulla. Hän työskenteli Tukholman ja New Yorkin väliä seilanneella laivalla muun muassa tarjoilijana. Liikkuva työ piti miehen pitkiä aikoja pois Suomesta, eikä mahdollisuuksia Uolevin tapaamiseen löytynyt usein.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

 

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

 

Avoinna ti-su 11-18
AINA VAPAA PÄÄSY

 

Sateenkaarihistorian ystävät ry aloittaa toimintansa

Sateenkaarihistoriakuukautta on vietetty Suomessa vuodesta 2018 lähtien marraskuussa. Kuukauden aikana museot, arkistot ja kirjastot nostavat esiin kokoelmistaan lesbojen, homojen bi- ja transihmisten historiaan liittyviä esineitä, valokuvia ja muita aineistoja, tarjoavat queer-opastuksia ja järjestävät erilaisia tilaisuuksia. Uusi Sateenkaarihistorian ystävät -yhdistys ottaa vetovastuun Sateenkaarihistoriakuukauden tapahtumien tiedottamisesta, vuonna 2020 yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan kanssa.

 

”Sateenkaarihistoria ansaitsee oman toimijansa, jolla on tiivis suhde paitsi sateenkaariyhteisöön niin myös historiantutkimukseen ja muistiorganisaatioihin. Olen iloinen, että Sateenkaarihistoriakuukauttaa voidaan viettää jatkossa asialle omistautuneen ja asiantuntevan yhdistyksen johdolla”, toteaa toimintaa tähän asti yhdessä ihmisoikeusjärjestö Setan kanssa koordinoineen Kulttuuria kaikille -palvelun kirjoitusvapaalla oleva toiminnanjohtaja Rita Paqvalén.

 

Kulttuuria kaikille vastaanotti yhdessä Setan kanssa Suomen Queertutkimuksen Seuran vuoden 2019 pervoteko-palkinnon Sateenkaarihistoriakuukauden lanseeraamisesta ja koordinoinnista. Perustettu seura tulee jatkamaan yhteistyötä Sateenkaarihistoriakuukauden vakiintuneiden yhteistyökumppanien kanssa.

 

”Nyt avautuvan Sateenkaarihistoria-verkkopalvelumme kautta voimme välittää kootusti tietoa paitsi Sateenkaarihistoriakuukauden aktiviteeteista, myös muusta sateenkaarihistoriasta pitkin vuotta”, iloitsee yhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Tuula Juvonen. Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun homoseksuaalisten tekojen rangaistavuus poistui rikoslaista, ja uusi yhdistys suunnittelee tapahtumia merkkivuoden huomioimiseksi. Yhdistyksen tavoitteena on myös lisätä tietoa Sateenkaarihistoriakuukauden viettämisestä kouluissa.

 

Yhdistyksen yhteistyökumppani Työväenmuseo Werstas järjesti vuonna 2005 ensimmäisenä suomalaisena museona sateenkaarihistoriaa esittelevän näyttelyn. Werstas on sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden tallentamisen valtakunnallinen vastuumuseo.

 

Yhdistykseen ovat tervetulleita liittymään sekä yksityishenkilöt että muut toimijatahot, jotka ovat kiinnostuneet sateenkaarihistorian edistämisestä. Lisätietoja yhdistyksestä ja siihen liittymisestä löytyy yhdistyksen kotisivuilta, osoitteesta www.sateenkaarihistoria.fi.

 

Lisätietoja:

Sateenkaarihistorian ystävät ry:n puheenjohtaja Tuula Juvonen, puheenjohtaja(at)sateenkaarihistoria.fi, 050-318 6105

Museonjohtaja Ulla Rohunen, ulla.rohunen(at)tyovaenmuseo.fi, 050-440 1157

 

Kuvia:

Vapautuspäivien mielenosoitus 1980 eduskuntatalon portailla.

Kuva: Paula Kukkonen

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Werstas tallentaa sateenkaarihistoriaa. Kokoelmaan kuuluu muun muassa kuvan miesparin kirjeenvaihtoa vuosilta 1956-1961. Rakkaustarinaan voi tutustua 3.11. lähtien Werstaalla Martti rakkaani -pienoisnäyttelyssä.
Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

Rakkaudenosoitus tasa-arvoiselle avioliittolaille 2014.

Kuvaaja: Salla Virtanen, Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

   

Maltti ja Valtti hauskuttavat Lasten Werstas -tapahtumassa lauantaina 24.10.

Tiedote

 

Työväenmuseo Werstaalla Tampereella järjestetään lauantaina 24.10. kello 11-16 kuljetus-ja liikenneaiheinen koko perheen tapahtuma. Lasten Werstas -tapahtuman ohjelman päätähtenä on lastenohjelmista tutut Maltti ja Valtti. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

 

Television lastenohjelmista tutut liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti esiintyvät tapahtumassa kello 11 ja 13. Maltin ja Valtin esityksessä käsitellään hauskalla tavalla asioita liikenneturvallisuudesta ja ystävyydestä. Esityksen jälkeen on mahdollista päästä kaverikuvaan Maltin ja Valtin kanssa.

 

Ohjelmassa on kuljetusaiheisia lastenohjelmia ja videoita Kuljetushommia ennen ja nyt -näytöksessä kello 12 ja 14. Näytöksessä tutustutaan muun muassa hinausauton kuljettajan, koneenkuljetusrekan kuljettajan ja linja-autonkuljettajan työhön.

 

Museossa on lisäksi omatoiminen rekisterikilpisuunnistus koko tapahtumapäivän ajan. Museon esineistä ja kuvista voi bongailla rekisterikilpiä ja suunnistukseen osallistujat saavat palkinnoksi pienen yllätyksen museon aulasta. Näyttelykerroksen Pajalla on myös autoaiheisia askarteluohjeita mukaan otettavaksi.

 

Lasten Werstas on osa Kuljetusväen matkassa -näyttelyn oheisohjelmaa. Näyttelyyn on tapahtumapäivänä myös opastettu kierros kello 15. Kuljetusväen matkassa kertoo työn muutoksesta satamissa, maanteillä ja lentokentillä sekä työntekijöiden toiminnasta parempien työolojen puolesta. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n kanssa.

 

Tapahtumassa on huomioitu turvavälit ja osallistujamäärää on rajoitettu puoleen normaalista. Museon yleisötiloissa on mahdollisuus käsien desinfiointiin ja pintoja pyyhitään tehostetusti.

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas,

yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen,

puh. 050 441 8692 tai

anne.lahtinen@tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvia

Liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti esiintyvät tapahtumassa kello 11 ja 13.

Kuva: Liisa Karling

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Kuljetusväen matkassa -näyttelyssä voi tutustua myös siihen, mitä kaikkea Suomen maanteillä kuljetetaan.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Linja-autojen pienoismalleja Kuljetusväen matkassa -näyttelyssä.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

 

Avoinna ti-su 11-18
AINA VAPAA PÄÄSY

 

Ohjeita museokäynnille

Tervetuloa kulttuurielämysten pariin Werstaalle!

 

Huomioithan koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi seuraavia asioita:

 

Jos huomaat itsessäsi flunssan oireita, siirräthän käyntisi johonkin toiseen ajankohtaan.

 

Huolehditaan käsihygieniasta. Museon tiloissa on käsidesiä, käsienpesupaikat löytyvät wc-tiloista.

 

Pidetään turvaväli 1-2 metriä toisiin ihmisiin. Werstaalla on näyttelytilaa laajalti, jos jossain kohdassa on vilskettä, tutustu johonkin toiseen näyttelyyn tai kohteeseen ensin.

 

Aivastetaan ja yskitään kertakäyttönenäliinaan tai sen puuttuessa hihan yläosaan.

 

Jos asioit museokaupassamme, suosi korttimaksua käteisen sijasta.

 

Näyttelyiden kosketusnäyttöjä voi käyttää kosketusnäyttökynällä. Kynän saa lainaan joko alakerran tiskiltä tai näyttelyvalvojalta. Muista palauttaa kynä, ne puhdistetaan jokaisen käytön jälkeen.

 

Osa kosketeltavista kohdista on toistaiseksi poissa käytöstä.

 

Siivousta on tehostettu ja muun muassa kosketuspinnat puhdistetaan säännöllisesti.

 

Asiakaspalvelussamme kerrotaan mielellään lisätietoja, miten museossa voi vierailla turvallisin mielin.

 

Tervetuloa!