Werstaan kesäopastukset alkavat lauantaina 5. kesäkuuta

Tiedote

 

 

 

Työväenmuseo Werstas järjestää kesäkierroksia kesäkuusta elokuun loppuun asti. Ulkona järjestettävillä opastuksilla tutustutaan Finlaysonin historialliseen tehdasalueeseen ja Tammerkosken yläjuoksun teolliseen kansallismaisemaan.

 

Opastukset alkavat lauantaina 5.6. Pumpuliplikkain jäljillä -kierroksella Finlaysonin alueella. Puuvillatehtaalla oli aikoinaan paljon nuoria naisia eli pumpuliplikkoja töissä. He kehräsivät ja kutoivat Finlaysonin tehtaan langat ja kankaat. Tehdasta sanottiin kaupungiksi kaupungin sisällä: maan suurimmassa tehtaassa kun oli oma kirkkonsa, koulunsa ja sairaalansa. Tunnin mittaisella opastetulla kierroksella perehdytään tehdasalueeseen monesta eri näkökulmasta ja tutustutaan myös alueen nykypäivään.

 

Ennen juhannusta Pumpuliplikkain jäljillä astellaan lauantaisin kello 15. Juhannuksen jälkeen kierrokselle pääsee neljänä päivänä viikossa: tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin samaan kellonaikaan aina elokuun loppuun saakka. Opastusta ei järjestetä juhannuksena.

 

Sunnuntaina kesäkuun 6. päivänä on vuorossa uusi Teollinen Tampere -kierros. Opastuksella kävellään Tammerkosken kansallismaisemassa yläjuoksun historiallisten tehdasalueiden Finlaysonin, Tampellan ja Frenckellin halki. Frenckell tuotti paperia, Finlayson kangasta ja lankoja, Tampella monialayrityksenä valmisti muun muassa tekstiilejä sekä erilaisia konepajatuotteita. Tehtaat rakennettiin vesivoiman äärelle ja saleissa ahersivat tuhannet tamperelaiset lähes 200 vuoden ajan. Puolitoista tuntia kestävällä kierroksella teemana on teollisuuden vaikutus ihmisiin ja ympäristöön.

 

Teollinen Tampere -kierroksia pidetään ennen juhannusta sunnuntaisin kello 15 ja juhannuksen jälkeen kaksi kertaa viikossa, perjantaisin ja sunnuntaisin niinikään kello 15 elokuun loppuun asti. Kierrosta ei pidetä juhannuksena.

 

Tehtaantyttö Hilma -lastenkierroksia puolestaan pidetään kesäkuun lopusta elokuun alkuun. Kierroksella tutustutaan leikkimällä ja asioita lasten näkökulmasta katsellen Finlaysonin alueeseen. Opastuksella esimerkiksi mitataan yhdellä jalalla hyppimällä tehdassalin pituutta ja samalla mietitään, millaista niin suurissa halleissa on töiden tekeminen ollut. Lastenkierros kestää puoli tuntia ja se sopii koko perheelle.

 

Kaikkien opastusten lähtöpaikka on Työväenmuseo Werstas, josta myös ostetaan liput kierroksille. Kierroksille mahtuu enintään 25 osallistujaa ja paikat täytetään saapumisjärjestyksessä.

 

 

Lippujen hinnat ja kierrosajat Työväenmuseo Werstaan sivuilla:
www.werstas.fi/nae-ja-koe/

 

Lehdistökuvia

Joukko ihmisiä pihassa museon oven edustalla. Keskellä on historialliseen pukuun pukeutunut opas.

Opastuskierrokset alkavat Työväenmuseo Werstaalta. Ensimmäinen pysähdyspaikka on Väinö Linnan aukio.

Kuva: Okko Sorma.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Tehtaita Tammerkosken rannoilla 1920-luvulla

Tammerkosken tehtaita 1920-luvun lopulla.
Kuvaaja V. O. Kanninen. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

 

Lisätiedot:
Yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen, puh. 050 441 8692, anne.lahtinen(at)tyovaenmuseo.fi

 

 

 

Työväenmuseo Werstas

Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

www.tyovaenmuseo.fi

010 420 9920

 

Museo avoinna ti-su 11-18

AINA VAPAA PÄÄSY

 

Tervetuloa tutustumaan Teollisuusmuseoon

 

Kutsu tiedotustilaisuuteen to 10.6. klo 11

 

 

Teollisuusmuseo avautuu yleisölle perjantaina 11.6. suomalaisen teollisuuden syntysijoilla Finlaysonin alueella Tampereen keskustassa. Näyttely kertoo tamperelaisen teollisuuden kaksisataavuotisen tarinan osana maailmanlaajuista teollista vallankumousta.

 

Tervetuloa näyttelyn tiedotustilaisuuteen torstaina 10.6. kello 11 (Väinö Linnan aukio 8, Finlaysonin alue). Tilaisuudessa Teollisuusmuseosta kertovat museokeskus Vapriikin kokoelmapäällikkö Teemu Ahola sekä Työväenmuseo Werstaalta varajohtaja Ulla Rohunen ja näyttelyn käsikirjoittaja tutkija Marja Lähteenmäki.

 

Teollisuusmuseo on koko perheen kohde, johon ovat tervetulleita kaikki tehdaskaupungin tarinoista kiinnostuneet. Näyttely kertoo miten Tampereesta tuli Suomen Manchester ja kuinka teollistuminen muutti yhteiskuntaa ja ympäristöä.

 

Teollisuusmuseo kertoo tehtaiden vaiheista, Tampereella valmistetuista tuotteista sekä ihmisistä teollisuuden palveluksessa. Tampereella on valmistettu tekstiilejä ja vaatteita, kenkiä, koneita, paperia ja monia muita tuotteita. Näyttelyssä on esillä myös nykypäivän tamperelainen osaaminen ja toiminta oman alansa huippuina.

 

Tehdaskaupungin elämään, arjen iloihin ja suruihin voi tutustua Teollisuusmuseossa monin tavoin. Näyttelyssä on runsaasti historiallista esineistöä ja valokuvia. Animaatiot, elokuvat, pienoismallit ja kuunneltavat tarinat täydentävät elämystä tehtaiden Tampereesta. Näyttelyn toiminnallisissa pisteissä on mahdollisuus tutkia, piirtää, leikkiä ja ottaa kantaa. Kävijä voi koota oman tehdaskaupunkinsa ja tutustua vanhoihin ammattinimikkeisiin. Näyttelyssä voi tutkia tamperelaisesta teollisuudesta yhteisöllisesti kerättyä Wikidata-aineistoa, jota jokainen voi täydentää myös verkossa.

 

Teollisuusmuseon ovat tuottaneet yhteistyössä Työväenmuseo Werstas ja museokeskus Vapriikki ja sen toteuttamiseen on saatu Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-apuraha.

 

Näyttelyn kuva:

Edessä nainen uusissa suojavarusteissa, takana mies vanhassa työhaalarissa ison koneen äärellä.

 

 

KUVA: Suvi Roiko

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

 

 

 

Lisätiedot:
Työväenmuseo Werstas, varajohtaja Ulla Rohunen, puh. 050 440 1157, ulla.rohunen@tyovaenmuseo.fi Museokeskus Vapriikki, kokoelmapäällikkö Teemu Ahola, puh. 040 761 5905, teemu.ahola@tampere.fi

 

 

Teollisuusmuseo

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

Avoinna ti-su 11-18
VAPAA PÄÄSY

 

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

 

 

 

 

 

 

 

Tänään yleisölle avataan Työväenmuseo Werstas ja samalla pienoisnäyttely antirasismista

Tiedote

 

Työväenmuseo Werstas avaa ovensa tänään kuukausien kiinniolon jälkeen. Samalla avautuu myös uusi Rasismia vastaan -pienoisnäyttely museon Komuutti-tilassa. Toukokuun alussa museolle on palannut tutkimusvapaaltaan myös museonjohtaja Kalle Kallio.

 

– Kun viime keväänä lähdin Werstaalta, koko talo oli yleisöltä suljettu. En olisi uskonut, että 12 kuukautta myöhemmin oltaisiin samassa tilanteessa. Onneksi koronakurimus alkaa vihdoin hellittää ja voimme ottaa ihmisiä sisään, Kallio huokaisee.

 

Museonjohtaja Kalle Kallio luotsaa museota elokuun loppuun saakka, kunnes siirtyy vielä puoleksi vuodeksi Tampereen yliopistolle. Kallio on tutkimusvapaansa aikana opettanut myös museologiaa ja kurssin opiskelijoiden suunnittelema näyttely avataan Werstaan Komuutti-tilassa nyt, kun koko museo avautuu uudelleen. Opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttama pienoisnäyttely kertoo suomalaisten anarkistien ja aktivistien antirasistisesta toiminnasta.

 

Rasismia vastaan -näyttelyn esineistö on museon omista kokoelmista. Suomessa oli anarkisteja jo 1900-luvun alussa, mutta aatteena anarkismi vahvistui uudestaan 1960-luvulla. Näyttelyn pienin ja samalla vanhin esine on näyttelylle nimensä antanut Rasismia vastaan! -tulitikkurasia 1980- ja 90-lukujen taitteesta. Tuolloin Suomessa toimi useita anarkistisia pienryhmiä, jotka osallistuivat ensimmäisten joukossa 1990-luvun pakolaiskeskusteluun. Rasiassa konkretisoituu rasismia vastaan tehdyn työn pitkäaikaisuus.

 

– Olen iloinen siitä, että opiskelijat halusivat työstää näinkin rohkeaa, ajankohtaista ja vaikeaa aihetta. Olen opettanut museologiaa vuosituhannen alusta saakka ja nykyinen opiskelijapolvi tuntuu yhteiskunnallisemmalta kuin aiemmat. He eivät päästä opettajiakaan helpolla ja hyvä niin, Kallio kertoo.

 

Viime vuosina anarkistiset järjestöt ja aktivistit ovat olleet mukana esimerkiksi Helsinki ilman natseja ja Peli Poikki! -mielenosoituksissa. Vuonna 2020 monet aktivistit osallistuivat Black Lives Matter -mielenosoitukseen. Globaalit ilmiöt havainnollistuvat näyttelyyn valituissa esineissä, jotka liittyvät rasisminvastaisiin mielenosoituksiin sekä aktivismista tiedottamiseen. Esillä on julisteita, vaatteita, tarroja ja flyereita – jopa rasismia vastustamassa ollut keppihevonen. Esineet kertovat myös äärioikeiston nousuun liittyvästä huolesta ja kiukusta. Museokävijä voi näyttelyssä eläytyä mielenosoitukseen osallistumiseen ja saada kokemuksen jokaisen mahdollisuudesta olla mukana vastustamassa rasismia.

 

Komuutti on Työväenmuseo Werstaan yhteisögalleria, joka on saanut nimensä kokeilevan museotoiminnan tilasta. Komuutissa järjestetään pienimuotoisia lyhytkestoisia näyttelyitä ja näyttelynjärjestäjät ovat useimmiten erilaisia yhteistyötahoja tai sidosryhmiä. Werstaalle yhteistyö erilaisten yhteisöjen kanssa on merkittävä osa museon toimintaa yhdenvertaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta.

 

Museossa noudatetaan viranomaisten ohjeita ja suosituksia turvallisuuden takaamiseksi. Kävijämäärää on rajoitettu ja museokäynnillä vahvasti suositellaan kasvomaskin käyttöä. Museon tilat käsiteltiin sulkuaikana valokatalyysipinnoitteella ja käsien desinfiointimahdollisuuksia on eri puolilla yleisötiloja.

 

 

Lehdistökuvia:

Tulitikkurasia, jossa kuvana valkoinen kyyhkynen ja alla musta ja valkoinen käsi kättelemässä. Teksti: "Suvaitsevaisuuden puolesta! Rasismia vastaan!" Tulitikkurasiaa on käytetty Suomen demokraattisen nuorisoliiton (SDNL, vuodesta 1998 eteenpäin Vasemmistonuoret) ja Suomen anarkistiliiton (SAL) toiminnan markkinoimisessa 1990-luvun taitteessa. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.
Keppihevonen, jolla valkea turpa ja mustat korvat, harja tehty vaaleanpunaisista nauhoista

Keppihevoset rasismia vastaan -ryhmän mielenosoituksessa käyttämä keppihevonen. Helsingin Narinkkatorilla kevättalvella 2016 järjestettiin rasistinen mielenosoitus ”naisrauhan” puolesta. Ryhmä kävi osoittamassa mielenosoituksessa, ettei heitä voi käyttää keppihevosina rasismin yhteydessä. Ryhmä naisia ja muunsukupuolisia valmisti keppihevoset käsityönä.

Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Rasismia vastaan. Työväenmuseo Werstaan Komuutissa 11.5.–30.5.2021

 

Lisätiedot:
Museonjohtaja Kalle Kallio, puh. 040 716 7520, kalle.kallio(at)tyovaenmuseo.fi

 

Työväenmuseo Werstas

Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

puh. 010 420 9220

www.tyovaenmuseo.fi

 

Avoinna ti-su 11-18

AINA VAPAA PÄÄSY

 

Lenin-museo avaa ovensa tiistaina ja nähtävillä on uusi näyttelyosio Neuvostoliiton hajoamisesta

Tiedote

 

Lenin-museo avaa ovensa tiistaina 11.5. useiden viikkojen sulun jälkeen. Näyttelyyn on valmistunut myös uusi teemaosio Neuvostoliiton hajoamisesta. Putoava punatähti -osioon on koottu kuvia ja tunnelmia 30 vuoden takaisista tapahtumista. Osio on esillä ensi vuoden kevääseen saakka.

 

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tutustumaan Putoava punatähti -osioon maanantaina 10.5. Uutta osiota esittelee museon erikoistutkija Mia Heinimaa. Haastattelu- ja vierailuajan voi sopia joko soittamalla 050 327 7735 tai sähköpostilla mia.heinimaa(at)tyovaenmuseo.fi

 

Neuvostoliitossa 1980-luvun puolivälissä päämieheksi nousseen Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikan piti johtaa parempaan sosialismiin, mutta uudistuspolitiikka perestroika ja avoimuuspolitiikka glasnost johtivatkin entistä pahempiin talousvaikeuksiin, säännöstelytalouteen ja sosialismin hylkäämiseen. Neuvostoliitto joutui luopumaan itäisen Euroopan maiden hallinnasta ja sosialistiset hallitukset kaatuivat yksi toisensa jälkeen. Neuvostotasavallat julistautuivat itsenäisiksi syksyn 1991 aikana ja Neuvostoliitto lakkautettiin saman vuoden lopussa. Samalla päättyi myös kylmän sodan aikakausi. Suomessa Neuvostoliiton hajoaminen merkitsi talousvaikeuksia, mutta mahdollisti toisaalta integroitumisen länteen ja liittymisen Euroopan unioniin.

 

Näyttelyosiossa on nähtävillä niin uutiskuvia kuin pilapiirroksiakin. Uutiskuvat kertovat aikakauden historiallisista tapahtumista 1980-luvun lopulta ja 1990-luvun alusta: neuvostoarjen viimeisistä vuosista, kansallisuuskiistojen noususta Vuoristo-Karabahissa, Baltian maiden itsenäistymisestä sekä elokuun 1991 vallankaappausyrityksestä. Gennadi Janajevin johtama operaatio toi tankit Moskovan kaduille, mutta myös ihmiset osoittamaan mieltään. Kuvat valottavat myös Neuvostoliiton hajoamisen vaikutuksia Suomessa. Idänvientiin erikoistuneet yritykset olivat vaikeuksissa, Suomi sukelsi lamaan ja Esko Ahon ja Iiro Viinasen luotsaamaa hallitusta arvosteltiin kovasta leikkauspolitiikasta.

Näyttelyn pilapiirrokset ovat neuvostoliittolaisesta satiirilehti Krokodilista 1980–1990-lukujen taitteesta. Lehti irvaili kuvituksissaan yhteiskunnan myllerrykselle monelta kantilta: piirroksissa nähdään esimerkiksi Leninin patsas seilaamassa aavalle ulapalle sekä nälkäisiä kansalaisia ryöstämässä makkaramuseon paperimassasta tehtyjä näyttelyesineitä.

 

Kuvien lisäksi uudessa osiossa on nähtävillä kolme haastattelua. Minun Neuvostoliittoni -haastattelut kertovat Neuvostoliiton hajoamisen vaikutuksista tavallisten ihmisten elämään. Omista kokemuksistaan kertovat kaksi Neuvostoliitossa syntynyttä sekä yksi maassa työskennellyt henkilö.

 

Museossa seurataan viranomaisten ohjeita ja suosituksia yleisötiloissa toimimisesta. Kävijämäärää on rajoitettu kokoontumisrajoitusten mukaisesti ja museovierailulla suositellaan kasvomaskin käyttöä. Museon tiloissa on myös tehty mikrobeja tuhoava valokatalyysikäsittely.

 

Lehdistökuvia:

Museon näyttelysali, katosta riippuvia kuva- ja tekstitauluja

Putoava punatähti -osuudessa voi eläytyä uutiskuvien ja pilapiirrosten välityksellä 30 vuoden takaisiin tunnelmiin.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Museon näyttelysali, katosta riippuvia kuva-ja tekstitauluja

Museo kertoo Suomen ja itänaapurin välisistä suhteista ja niiden historiasta. Neuvostoliiton hajoamisen vaikutukset Suomeen näkyivät ennenkaikkea taloudellisina vaikeuksina.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Ihmisiä nousemassa junaan asemalla, mukana mielenosoituskylttejä, yhdessä lukee "AHO, AHO, BUDJETTIS ON LAHO"

Suomi sukelsi lamaan 1990-luvun alussa osittain idänkaupan tyrehtymisen seurauksena. Tamperelaisia lähdössä Helsinkiin suurmielenosoitukseen hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan lokakuussa 1991.

Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Leniniä esittäviä pienoispatsaita kaadettuna.

Leninin patsaiden kaataminen oli symbolinen teko Neuvostoliiton hajotessa. Kaadetut patsaat ovat olleet Lenin-museossa nähtävillä vuodesta 2016, jolloin museo uudistettiin perusteellisesti.

Kuva: Olli-Pekka Latvala.

 

Lisätiedot: erikoistutkija Mia Heinimaa, puh. 050 327 7735, mia.heinimaa(at)tyovaenmuseo.fi

Tee työstäsi historiaa!

Viisi kuvaa, joissa erilaisia työtilanteita: tekstiilitehdas, kassatilanne huoltoasemalla, astianpesupiste suurtalouskeittiössä, hampurilaisen kokoamista ja teollisuushalli.

Auta museota tallentamaan tämän päivän työelämää: kokoelmiin kaivataan kuvia 2020-luvun työpaikoilta koko Suomesta Hangosta Inariin, Uudestakaupungista Ilomantsiin.

 

Älypuhelinten ansioista työntekijällä on kamera lähes aina käden ulottuvilla ja työntekoa kuvataankin todennäköisesti enemmän kuin koskaan. Kuitenkin vain harva näistä kuvista päätyy museoon ja tulevien sukupolvien nähtäville.

 

 

#duunikuva @werstas

Jaa kuva työpäivästäsi Instagramissa tunnisteella #duunikuva ja tägää @werstas kuvaan.
Jaettuasi kuvan museon tutkija on sinuun yhteydessä.

 

Voit myös lahjoittaa kuvan työpäivästäsi museon verkkosivuilla:

Lahjoita kuva tästä

 

Näin osallistut tulevaisuuden historian tallentamiseen. Aivan tavallinen, arkisesta tilanteesta otettu kuva on tärkeä. Kuvaa esimerkiksi työntekoa, taukoa tai vaikka työmatkaa.

 

Koulutusta ja tietoiskuja tarjolla

Vuoden 2021 aikana museo järjestää pienimuotoista koulutusta ja tietoiskuja, joiden tarkoituksena on kannustaa, innostaa ja kertoa mahdollisista työelämän tallentamisen kohteista. Mikäli sinulla on mielessä tilaisuus, johon museon tutkija voisi tulla kertomaan oman työn tallentamisesta, ota yhteyttä projektitutkijaamme.

 

Lisätiedot:
Työväenmuseo Werstas, projektitutkija Emilia Lemmetyinen, p. 050 440 1192

emilia.lemmetyinen[at]tyovaenmuseo.fi

 

Teollisuusmuseon rakentaminen on alkanut Tampereella

Tiedote

 

Työväenmuseo Werstaalla Finlaysonin historiallisella tehdasalueella on aloitettu Teollisuusmuseon rakentaminen. Perjantaina 11. kesäkuuta avautuva Teollisuusmuseo kertoo tamperelaisen teollisuuden 200-vuotisen tarinan. Koko perheen kohteessa riittää tutkittavaa ja ihmeteltävää monen ikäisille. Teollisuusmuseo valmistuu museokeskus Vapriikin ja Työväenmuseo Werstaan yhteistyönä ja näyttelyn toteutukseen on saatu Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-apuraha.

 

– Teollistuminen muutti koko yhteiskuntaa ennennäkemättömällä tavalla, täällä Tampereella kosken rannalla olemme suomalaisen suurteollisuuden syntysijoilla, sanoo Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Ulla Rohunen.

 

– Teollisuusmuseo vahvistaa Tampereen asemaa myös teollisuusperintökohteena. Aihepiirihän on edustettuna monipuolisesti myös muissa museoissa kuten museokeskus Vapriikissa, Amurin työläismuseokorttelissa ja Museo Milavidassa. Odotukset tulevasta kesästä ovat korkealla, kertoo museokeskus Vapriikin kokoelmapäällikkö Teemu Ahola.

 

Lehdistökuvia

Edessä nainen uusissa suojavarusteissa, takana mies vanhassa työhaalarissa ison koneen äärellä.

Teollisuusmuseon tunnuskuva, kuvaaja Suvi Roiko.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas, museonjohtaja Ulla Rohunen puh. 050 440 1157, ulla.rohunen(at)tyovaenmuseo.fi
Museokeskus Vapriikki, kokoelmapäällikkö Teemu Ahola, puh. 040 761 5905, teemu.ahola(at)tampere.fi

 

Avaruusaiheisen postikorttikisan voittajat julkistettiin avaruuslennon vuosipäivänä

Tiedote

 

Postimuseon ja Lenin-museon järjestämän postikorttikisan voittajat julkistettiin eilen Lenin-museolla pidetyssä palkintojenjakotilaisuudessa. Kisassa palkittiin kolme parasta Museokortilla ja lisäksi neljä osallistujaa sai kunniamaininnan. Museokortilla palkittiin Mikael Asikainen, Emmi Karjalainen ja Jasmin Ben-Dor. Kunniamaininnan saivat Elsa Vesala, Jesse Kontoniemi, Tuomas Koivisto ja Esa-Pekka Niemi.

 

Museokortti on vuoden voimassa ja sillä pääsee yli 300 suomalaiseen museoon Hangosta Inariin. Myös Lenin-museo sekä Postimuseo ovat Museokorttikohteita. Palkinnonsaajat saivat lisäksi tuotepalkintoja Postimuseon ja Lenin-museon museokaupoista. Palkitut työt painetaan myös oikeiksi postikorteiksi ja ne tulevat museoiden kokoelmiin. Postimuseo koostaa kisaan osallistuneista töistä näyttelyn myöhemmin tänä vuonna.

 

Voittajat valitsi raati, johon kuuluivat museonjohtaja Ulla Rohunen Työväenmuseo Werstaalta, museolehtori Olli Nordling Postimuseosta, Postikorttiyhdistys Apollon edustaja Erkki Tuominen, tuottaja Jari Mylläri Aamulehden Moro-liitteestä sekä muusikko Heikki Salo. Salo esitti tilaisuudessa myös tunnetuimman Gagarinista kertovat teoksen, laulunsa Lapsuuden sankarille (Lennä Juri Gagarin).

–    Kilpailutyöt oli toteutettu useilla erilaisilla tekniikoilla ja ne lähestyivät aihetta hyvin moninaisista näkökulmista. Toistuvia teemoja olivat avaruuden äärettömyys, ihmisen paikka kosmoksessa sekä avaruus tutkimattomana rajaseutuna. Kilpailun voittaneissa ja kunniamaininnan saaneissa töissä raati arvosti erityisesti mielikuvituksellisuutta, omaperäisyyttä sekä kuvien postikorttimaisuutta, summaa museolehtori Olli Nordling Postimuseosta.

 

Postikorttikisassa oli 131 osallistujaa. Kilpailulla juhlistettiin useita merkkivuosia: tammikuussa tuli 75 vuotta Lenin-museon avaamisesta Tampereelle, ensimmäiset suomalaiset postikortit julkaistiin 150 vuotta sitten ja 60 vuotta sitten ihminen kävi ensimmäistä kertaa avaruudessa.

 

Neuvostoliittolainen kosmonautti Juri Gagarin ammuttiin maan kiertoradalle huhtikuun 12. päivänä 1961. Gagarin teki avaruuslentonsa jälkeen maailmankiertueen maan pinnalla ja vieraili kesällä 1961 myös Suomessa ja Tampereella. Tampereella Gagarin tervehti kaupunkilaisia muun muassa Keskustorilla sekä vieraili Lenin-museossa. Gagarinin museokäynnistä muistona on valokuvia sekä hänen vieraskirjaan jättämänsä tervehdys. Korttikisan palkintojenjakotilaisuudessa Lenin-museon erikoistutkija Mia Heinimaa kertoi Gagarinin avaruuslennosta sekä hänen Tampereen-vierailustaan.

 

Lehdistökuvia:

Mustavalkoinen piirretty kuva avaruudesta, korttikisan palkittu teos, tekijä Mikael Asikainen

Postikorttikisassa Museokortilla palkittu teos, tekijä Mikael Asikainen.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Piirretty värikäs kuva jossa avaruuslentäjä ja tähtiä, korttikisan palkittu teos, tekijä Emmi Karjalainen

Postikorttikisassa Museokortilla palkittu teos, tekijä Emmi Karjalainen.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Avaruusaiheinen kuva, jossa veturi kiertää planeettaa, korttikisan palkittu teos, tekijä Jasmin Ben-Dor

Postikorttikisassa Museokortilla palkittu teos, tekijä Jasmin Ben-Dor.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Valokuva Juri GAgarinista Tampereen Keskustorilla

Kosmonautti Juri Gagarin tervehtii ihmisiä Tampereen Keskustorilla 1.7.1961.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Juri Gagarinin kirjoittama teksti Lenin-museon vieraskirjassa vuodelta 1961. Juri Gagarinin tervehdys Lenin-museon vieraskirjassa vuodelta 1961. Gagarin kirjoitti: ”Vierailin erittäin mielelläni V.I. Leninin museossa. Olen liikuttunut siitä huolenpidosta, miten Suomen kansa vaalii meidän valtiomme perustajan muistoa.”
   

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas/Lenin-museo, yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen, puh. 050 441 8692, anne.lahtinen(at)tyovaenmuseo.fi

Postimuseo, museolehtori Olli Nordling, 050 406 1570, olli.nordling(at)postimuseo.fi

 

Korona-ajan tallennus jatkuu

Kuinka koronavuosi näkyy työelämässä?

Kerro meille millaista työsi on nyt tai mikä työn suhteen on muuttunut.

 

Reilu vuosi sitten Suomen hallitus totesi, että maassa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Pandemia toi työelämään äkillisen ja suuren muutoksen. Toisilla etätyöstä tuli uusi normaali, toisilla työ jäi tauolle tai menetettiin kokonaan. Joillain aloilla lähityötä on tehty koko pandemian ajan poikkeuksellisen vaikeissa työolosuhteissa.

 

Lähetä meille kuva tai tarina siitä, kuinka koronapandemia on vaikuttanut työhösi. Aivan tavallinen kuva tai tarina on kullanarvoinen. Tallennamme kokoelmiimme tietoa työelämän eri osa-alueista kaikkialta Suomesta.

 

Kuva- ja tekstiaineistot tallennetaan museon kokoelmiin, ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi näyttelyissä. Mainitsethan kuvaajan tai tarinan kertojan nimen ja kerrot tarinan myös kuvan takana: mitä kuvaan liittyy ja mistä kuva kertoo.

 

Lähetä kuva tai tarina kokoelmapäällikko Leena Ahoselle osoitteeseen leena.ahonen[at]tyovaenmuseo.fi ja kerro viestissäsi, että lahjoitat aineiston museolle.

 

Mies istuu keittiön pöydän ääressä keittiöjakkaralla ja kirjoittaa kannettavalla tietokoneella. Muut tuolit on nostettu seinän viereen.Näin osallistut yhteisen kulttuuriperintömme tallentamiseen poikkeuksellisena aikana myös työn ja sen tekijöiden näkökulmasta!

 

 

Kuva: Koronapandemian vuoksi etätöihin siirtynyt Kansallisarkiston työntekijä työskentelee keittiössään keväällä 2020. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Werstaan uusi museolaukku herättelee muistoja Finlaysonista

Tiedote

 

Työväenmuseo Werstaalla on tuotettu muistelutuokioita varten uusi museolaukku. Muistatko Finlaysonin? -laukussa on Finlaysonin tehtaaseen liittyviä kuvia ja esineitä vuosien varrelta. Laukkua lainataan museolta esimerkiksi päivätoimintakeskusten ryhmille ja sen käyttö on maksutonta. Laukkua on mahdollista lainata myös korona-aikana.

 

Finlaysonin puuvillatehtaaseen liittyy monilla ihmisiä muistoja, sillä tehdas työllisti aikoinaan valtavan määrän tamperelaisia. Vuonna 1820 perustettu tehdas oli sata vuotta sitten Suomen suurin teollisuuslaitos. Jotkut viettivät tehtaalla lyhyen ajan, toiset muodostivat usean sukupolven tehtaalaissukuja. Vielä 1970-luvulla yhtiön palveluksessa Tampereen tehtaalla oli parituhatta työntekijää, mutta tehdastoiminta Tammerkosken rannoilla päättyi 1990-luvun puolivälissä. Tehdas muistetaan myös kankaistaan ja tekstiileistään, jotka ovat olleet käytössä monissa kodeissa.

 

Muistatko Finlaysonin? -museolaukussa on muun muassa valikoima valokuvia. Kuvissa tehdään töitä kehruussa, kutomossa ja muualla tehtaalla 1900-luvun eri vuosikymmenillä. Niissä näkyy myös, kuinka asuttiin Amurissa ja millaista tehtaan järjestämä laaja sosiaalinen toiminta on ollut urheilukilpailuineen ja Julkujärven vapaa-ajanviettopaikan rientoineen. Laukusta löytyy myös esimerkiksi vanhoja työvaatteita, työsäännöt 1970-luvulta sekä kulkulupa tehdasalueelta poistumiseen. Tehtaan tuotteista kertovat vanhat mainokset sekä näytteet erilaisista kankaista, esimerkiksi värikkäät froteetilkut 1970-luvulta.

 

Museolaukku on eräänlainen pienoisnäyttely, mutta kaikkiin sen esineisiin saa koskea. Aineisto herättänee eniten muistoja varttuneemmassa väessä, mutta sen tutkiminen sopii kaikenikäisille. Materiaalia voi käyttää vaikkapa muisteluun palvelukeskusten tai hoivakotien ryhmätoiminnassa, mutta myös esimerkiksi ammatillisessa opetuksessa. Mukana on myös ohjeita ja vinkkilistoja erilaisista keskusteluaiheista.

 

Laukun voi lainata Työväenmuseo Werstaalta ottamalla yhteyttä museolle ja sopimalla noutamisesta. Lainaaminen on maksutonta ja laukkua on mahdollista lainata myös korona-aikana. Lainojen välissä pidetään taukoa, jotta mahdolliset taudinaiheuttajat eivät aiheuta haittaa.

 

Muistatko Finlaysonin -museolaukun on tuottanut Työväenmuseo Werstas Finlaysonin tehtaan osakasten perustaman avustussäätiön tuella.

 

Lehdistökuvia (klikkaamalla kuvaa saat ladattavan kuvan)

Avattu matkalaukku jonka sisällä ja ympärillä kankaita, lehtiä ja muita esineitä.

Muistatko Finlaysonin? -museolaukussa on valikoima kuvia ja esineitä, joiden avulla voi muistella ja keskustella puuvillatehtaaseen liittyvistä asioista.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Avonainen matkalaukku, jossa kankaita, lankarullia, kukkaro, iso avain ja muuta tavaraa.

Museolaukun kaikkiin esineisiin saa koskea. Tutkittavana on esimerkiksi kangasnäytteitä eri vuosikymmeniltä.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Ryhmä ihmisiä istuu pöydän ääressä ja tutkii museolaukun sisältöä

Mielen ry:n kulttuuriryhmä tutustumassa Muistatko Finlaysonin? -museolaukun sisältöön.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

 

Lisätiedot:
Työväenmuseo Werstas,
yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen
puh. 050 441 8692
anne.lahtinen(at)tyovaenmuseo.fi

Työväenmuseo Werstas liittyi kysymuseolta.fi -palveluun

Tiedote

 

Työväenmuseo Werstas on nyt mukana valtakunnallisessa kysymuseolta.fi-palvelussa. Tampereella toimiva Werstas vastaa palvelussa oman tallennusalueensa työelämän ja sosiaalihistorian kysymyksiin. Werstaalta voi kysyä työväenliikkeeseen, ammattiyhdistyksiin, edistysmieliseen osuustoimintaan tai vuoden 1918 sisällissodasta erityisesti punaisten puolen toimintaan liittyviä asioita.

 

Palvelun kautta Werstaalta voi kysyä vastauksia myös erilaisten kansalaisjärjestöjen, kuten ympäristö-, nais- tai rauhanliikkeen toiminnasta tai sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiasta. Werstas ylläpitää myös Lenin-museota ja Kuurojen museota, joten palvelussa voi esittää kysymyksiä myös niin viittomakielisten historiasta kuin neuvostonostalgiastakin. Esineiden rahalliseen arvoon liittyviin kysymyksiin museossa ei vastata.

 

Kysymuseolta.fi on yhdeksän suomalaisen museon yhteinen verkkotietopalvelu. Mukana ovat muun muassa Lusto – Suomen Metsämuseo, Postimuseo, Suomen kansallismuseo ja Suomen maatalousmuseo Sarka. Museot vastaavat palvelun kautta tulleisiin kysymyksiin kysyjän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen ja osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina palvelun verkkosivuilla. Palvelu on käyttäjille maksuton, eikä vaadi erillistä kirjautumista.

 

Verkkosivuilla jo julkaistuja vastauksia voivat kaikki käyttäjät täydentää kommentoimalla. Eri alojen harrastajien toivotaan näin antavan panoksensa yhteisen tietovarannon kartuttamiseen. Palvelun kautta pyritään tekemään näkyväksi museoiden asiantuntijatyötä sekä kokoelmiin liittyvää tietoa. Kysymuseolta.fi parantaa myös museoiden saavutettavuutta, kun tiedon tarvitsijoita voidaan tavoittaa valtakunnallisesti.

 

Palvelua koordinoi yhteiskunnallinen yritys Yhteinen perintö Oy, jonka taustaorganisaatioita ovat Suomen museoliitto ja John Nurmisen säätiö. Tekninen suunnittelija ja palveluntarjoaja on Flo Apps Oy. Palvelu perustuu Suomen valokuvataiteen museon vuonna 2011 käyttöön ottamaan palveluun.

 

https://kysymuseolta.fi/

 

Lisätiedot Werstaan liittymisestä palveluun:
Työväenmuseo Werstas,
kokoelmapäällikkö Leena Ahonen,
puh. 050 440 1164,
leena.ahonen(at)tyovaenmuseo.fi