Näyttely naisten alusvaatteiden historiasta Werstaan Komuutissa



5.3.2020

tiedote

 

Alushousut, alkkarit, pikkupöksyt, pikkarit, hipsterit, stringit… Rakkaalla vaatekappaleella on monta nimeä ja mallia. Aluksi ne olivat kuitenkin ”nimettömät”, sillä häveliäisyys esti lausumasta ääneen niiden nimeä ja käyttötarkoitusta. Nimettömät 120 vuotta -pienoisnäyttely Työväenmuseo Werstaan Komuutissa raottaa alusvaatteiden historiaa. Näyttely on avoinna 29.3.2020 asti.

 

Alushousujen historia alkaa renessanssin ajalta, jolloin niitä kuvailtiin paitsi käytännöllisinä myös siveellisinä vaatteina. ”Ne auttavat naista pysymään puhtaana ja torjumaan kylmää, mutta ne myös estävät reiden vilahduksen, mikäli nainen putoaa hevosen selästä.” Markkinointipuheista huolimatta alushousuja pidettiin riskialtteimpina vaatekappaleina, sillä ne olivat suorassa kosketuksessa naisen intiimialueeseen ja tämän vuoksi oli jopa sopimatonta käyttää niitä. Aikakauden asenteiden vuoksi alushousuja käyttivät 1800-luvun puoliväliin asti lähinnä prostituoidut ja pikkutytöt. Uuden vuosisadan kynnyksellä alushousut yleistyivät Euroopassa ja vähitellen ne arkipäiväistyvät Suomessakin.

 

Nainen vapautui figuuria muokkaavasta korsetista 1900-luvulla. Kureliivien rinnalle kehiteltiin uusia vaatekappaleita ja niin saivat alkunsa rintaliivit, sukkanauhaliivit ja uudenlaiset alushousut. Vähitellen alusvaatteesta tuli käyttövaate, jota naiset saattoivat pitää säätyyn katsomatta. Oli kuitenkin varmistettava, ettei mies näkisi ”niitä” ja siksi alusvaatteet valmistettiin miesväen katseilta piilossa itse tai tilattiin ompelijalta ”ne”. Ohjeeksi annettiin, että naisen tuli riisuutua ja pukeutua pimeässä, jottei puoliso näkisi nimettömiä.

 

Ensimmäiset alusvaatetehtaat perustettiin Suomeen 1900-luvun alkupuolella. Suomessa toimi useita alusvaatteisiin erikoistuneita tekstiilitehtaita, jotka myös työllistivät paljon naisia. Vuosisadan lopulla iskenyt lama ajoi tuotannot kuitenkin alas. Oy Sjöblom Ab:n perustama alusvaatemerkki Patricia on yhä olemassa, vaikka itse yritystä ei enää ole. Ainoastaan vuonna 1925 perustettu Tampereen Silkkitehdas, nykyinen Tam-Silk Oy jatkaa toimintaansa.

 

Reilussa sadassa vuodessa on edetty korsetista rintaliiveihin ja rintaliivien polttamisesta takaisin korsetteihin. Naisten emansipoitumiseenkin alusvaatteilla on nähty olevan merkitystä. Alushousujen tulon jälkeen naisten sallittiin käyttää myös päällyshousuja miesten tapaan ja toimia siten vapaasti arjessa ja juhlassa.

 

Näyttelyn on toteuttanut yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan kanssa Pirkanmaan Demarinaiset ja Sosialidemokraattinen naisliitto. Kansan Sivistysrahasto on tukenut taloudellisesti näyttelyn toteuttamista.

 

 

Lisätiedot:
Pirkanmaan Demarinaiset,
puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult,
puh. 040 527 0997
tuula.petakoski-hult(at)lempaala.fi

 

Kuvia

Nimettömät 120 vuotta -näyttelyssä raotetaan naisten alusvaatteiden historiaa.

 

Kuva: Karoliina Hult.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Nimettömät 120 vuotta -näyttelyssä raotetaan naisten alusvaatteiden historiaa.

 

Kuva: Karoliina Hult.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä.