Työväenmuseo

Näyttelyt


Vapauden museo

 

Vapauden museo kertoo, miten keisarivallan alla eläneestä luokkayhteiskunnasta kasvoi vauras ja menestyvä hyvinvointivaltio. Näyttelyssä tutustutaan tavallisen kansan ja suomalaisen elämänmenon muutoksiin erilaisten vapauksien näkökulmasta. Lue lisää

 

Meirän kaupunki

 

Werstaan päänäyttely kertoo työelämän muuttumisesta, työväen asumisesta ja kansalaisyhteiskunnan vaiheista 1900-luvulla. Näyttelyssä voi tutustua muun muassa osuuskauppaan, työväen säästöpankkiin, kirjapainoon ja työväentaloon.

 

Höyrykonemuseo

 

Pysyvä näyttely esittelee suurimman Suomessa  käytetyn  höyrykoneen. Vuonna 1900 käyttöön otettu Sulzer-höyrykone on toiminut Finlaysonin tehtaan voimanlähteenä, ja se sijaitsee yhä alkuperäisellä paikallaan.

 


 

Vaihtuvat näyttelyt

 

Eespäin 1919

15.2.-5.5.2019
Mestari-sali

 

Sisällissodan jälkeen vuodesta 1919 lähtien alkoi työväestön elämä vähän kerrassaan palautua normaaliksi. Vasta itsenäistynyt, vaurastuva Suomi tarvitsi työntekijöitä uutta ja parempaa maata  rakentamaan. Vaikka työväki kärsi sotatraumoista ja sekasortoisista jälkiselvittelyistä, nousi se ahdingostaan ja katsoi eteenpäin.

 

Kaikenlaisesta sivistykseen tähtäävästä toiminnasta tuli tärkeä osa työväen vapaa-aikaa. Vuonna 1919 perustettu Työväen Sivistysliitto, joka otti tehtäväkseen työväen sivistystoiminnan kehittämisen ja ylläpitämisen. Eespäin 1919 kertoo opinhaluisen työväestön elämästä 1920- ja 1930-luvulla valokuvin ja äänimaisemin. Tule katsomaan, miten työväki selvisi sotien välisen ajan vaikeuksista koulutuksen, urheilun ja yhteistyön voimin.

 

Näyttelyn ainutlaatuinen kuvamateriaali on peräisin Työväenmuseo Werstaan, Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston kokoelmista.

 

 

 

 

 

 

 

Lastentarhanopettajien tarina
4.4.-8.12.2019

 

Näyttelyssä kerrotaan lastentarhanopettajien työstä ja sen muutoksista 1800-luvun lopusta ensimmäisten lastentarhojen perustamisesta aina nykypäivän tilanteeseen saakka. Näyttelyssä olevien valokuvien ja esineiden välityksellä voi eläytyä eri vuosikymmenten arkeen ja juhlaan lastentarhoissa ja päiväkodeissa.

 

Näyttelyssä on myös lapsille paljon nähtävää ja tekemistä: voi kokeilla 1900-luvun alun työkasvatuksen pyykinpesua ja pihatöitä, pelata muistipeliä tai rakennella Fröbelin palikoilla. Näyttelystä löytyy myös kokonainen pieni leikkikaupunki taloineen, puistoineen ja hahmoineen leikittäväksi.

 

Näyttely juhlistaa samalla sata vuotta täyttävää Lastentarhanopettajien liittoa ja se on tehty yhteistyössä Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:n kanssa.

 


 

Yllätyksellinen Komuutti

Kokeilevan museotoiminnan tila Komuutti on pieni, 16 neliön tila. Komuutissa on vuosittain useita näyttelyitä, jotka ovat usein kantaaottavia ja menevät aiheessaan pintaa syvemmälle. Yhteisöllisiä näyttelyitä tehdään lyhyelläkin varoitusajalla yhdessä vapaaehtoisten, yksittäisten tutkijoiden, taiteilijoiden ja pienyhteisöjen kanssa. Tällainen yhteisögalleria on tavallinen ulkomaisissa museoissa, mutta Suomessa vastaava toiminta on harvinaista.

 

KOMUUTISSA NYT:

Finlaysonin kielikudelmat
11.4.-5.5.2019

 

Näyttely Finlaysonin alueen monikielisyydestä ennen ja nyt: Mitä kieliä puhuttiin Finlaysonin tehtaalla 1800- ja 1900-luvuilla? Entä mitä kieliä esiintyy alueella tänä päivänä? Miten tehtaan perustaja, skotlantilainen James Finlayson kommunikoi tamperelaisten kanssa? Mitä kieliä puhuivat konemestarit ja tehtaanjohto?

Entä tiedätkö, mitä ’kissa’ tarkoitti suomalaisten työläisten tehdasslangissa?

 

Näyttelyyn kutoutuu kaksi erilaista osa-aluetta: Ihmisiä ja kieliä Finlaysonilla -kokonaisuudessa on valokuvia ja haastatteluja tänä päivänä alueella toimivista ihmisistä, Kielten kuusvooninkinen puolestaan valottaa eri kielten suhteita ja kerroksia alueen kielihistoriassa.

 

Näyttelyssä esillä olevat valokuvat on otettu visuaalisen journalismin yliopistonlehtori Anssi Männistön kurssilla; haastatteluja ovat tehneet suomen yliopistonlehtori Liisa Mustanojan Tampereen puhekielen seuruukurssin opiskelijat, ja kielten kuusvooninkinen on professori Kaisa Koskisen ohjaaman kielten ja kääntämisen opiskelijaryhmän yhteistyön tulosta.