Leninin syntymästä 150 vuotta – museo juhlii suljetuin ovin



21.4.2020

tiedote

 

Leninin syntymästä tulee huomenna kuluneeksi tasan 150 vuotta. Tampereen Lenin-museossa merkkipäivää juhlistaa uusi, henkilökulttia käsittelevä näyttelyosio. Museo tosin on koronavirustilanteen takia toistaiseksi suljettu. Yleisö pääsee paikan päälle tutustumaan Iljitš kuoli – Lenin elää! -kokonaisuuteen sitten, kun tautitilanne jälleen sallii museoiden avaamisen.

 

Maailma oppi tuntemaan 22.4.1870 syntyneen Vladimir Iljitš Uljanovin nimellä Lenin. Venäjän vallankumouksen johtajasta ja Neuvostoliiton ensimmäisestä valtionpäämiehestä alettiin muodostaa kulttia jo 1920-luvun alussa Leninin eläessä. Suurmieskultin tarkoituksena oli saada kouluttamattomat massat uuden aatteen taakse, luoda neuvostovaltiosta mahdollisimman yhtenäinen ja saada ihmiset tekemään uhrauksia sosialistisen valtion puolesta. Leninin tyylitellyistä kuvista tuli ikoneita, idealisoidusta elämänkerrasta evankeliumi, leninismistä pyhät kirjoitukset ja itse Leninistä kommunismin jumalhahmo.

 

Leninin elämään liittyvistä paikoista tuli pyhiä palvontapaikkoja, mutta erityisesti vallankumousjohtajan kuolleesta ruumiista tuli kultin keskeinen elementti. Leninin ikuiseksi palsamoitu pyhä ruumis muistutti hänen jatkuvasta läsnäolostaan ja se sijoitettiin Moskovan Punaiselle torille rakennettuun mausoleumiin, missä se on edelleen nähtävillä.

 

Myös Tampereella toimivan Lenin-museon synty on osa Lenin-kultin historiaa. Kun Kekkosen kaudella Leninistä leivottiin Suomen itsenäisyyden takuumies, Lenin-museo oli myös oivallinen paikka muistuttaa Suomessa vierailleille neuvostojohtajille Leninin kansallisuuspolitiikasta 1900-luvun alussa ja torjua Suomelle epämieluisia ehdotuksia.

 

Museon uuteen Iljitš kuoli – Lenin elää! -kokonaisuuteen on koottu Leninin henkilöpalvontaan liittyvää esineistöä ja kuvastoa, elokuvia ja musiikkia. Kaikessa absurdiudessaan se kuvaa koomisiakin piirteitä saanutta neuvostopropagandaa, jossa Leninin hahmoa käytettiin mitä mielikuvituksellisimmissa yhteyksissä ja mitä erilaisimmin materiaalein. Lenin ikuistettiin esimerkiksi sokeriveistokseksi, hänet muovailtiin riisistä ja maissista sekä koottiin erilaisin puuintarsioin. Näyttelyssä kerrotaan myös, miten Leninin henkilöä palvottiin esimerkiksi kirjallisuuden, musiikin ja elokuvan keinoin.

 

Näyttelyssä kerrotaan myös Leninin syntymäpäivän vieton historiasta. Sitä alettiin viettää Neuvostoliitossa suurin juhlallisuuksin Nikita Hruštšovin kaudella 1950-luvun lopulla. Neuvostokansalaiset saivat kuulla päivän kunniaksi esitelmiä marxismi-leninismin voittokulusta sekä sosialismin rakentamisen saavutuksista. Huippuunsa Leninin syntymän juhlinta viritettiin vuonna 1970, kun Leninin syntymästä tuli sata vuotta. Myös Suomessa järjestettiin tuhatkunta tilaisuutta: ohjelmaa oli lasten piirustuskilpailuista konferensseihin.

 

Aikoinaan koko maailmalle julistetun leninismin ilosanomaa ruotiva näyttelyosuus on Lenin-museossa esillä ensi vuoden kevääseen saakka. Museo on kuitenkin koronavirustilanteen takia toistaiseksi suljettu ja näyttelyyn pääsee tutustumaan paikan päälle myöhemmin. Koronakriisin aikana aiheeseen voi tutustua verkon välityksellä. Museon verkkosivuille ja sosiaalisen median kanaviin on tulossa Puistofilosofien keskustelu Leninin ajattelusta. Lisäksi näyttelyn kohokohtia esitellään verkossa myöhemmin keväällä.

 

Verkkosisällöt löytyvät museon verkkosivuilta www.lenin.fi

 

Lehdistökuvia

Leninin mausoleumi on aina ollut tarkkaan vartioitu paikka.

Puinen pienoismalli ja tinasotilaat Lenin-museon kokoelmista.

Kuva: Lenin-museo

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Leniniana-taiteen avulla luotiin ihanteellista kuvaa

neuvostovaltion johtajasta. Lenin-aiheisia teoksia valmistettiin massatuotannon keinoin, jolloin kuvasto tuli laajasti tutuksi.

Kuva: Lenin-museo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Lenin oli Kekkosen Suomessa itsenäisyyden takuumies.

Lenin-nukke kädessään Suomen itsenäisyysjulistus.

Kuva: Lenin-museo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Lisätiedot:

erikoistutkija Mia Heinimaa,

puh. 050 327 7735 tai

mia.heinimaa(at)tyovaenmuseo.fi

Lenin-museo
Hämeenpuisto 28, Tampere

 

puh. 010 420 9269
www.lenin.fi

 

Pääsyliput 8/6 euroa
Museo suljettu toistaiseksi,
normaalisti avoinna talvikaudella ti-su 11-17, kesäkuu-elokuu joka päivä 11-18