Kaleidoskooppi – Kylmän sodan lapset -näyttely avautuu Werstaalla



25.2.2021

Tiedote

 

Kylmä sota päättyi 30 vuotta sitten Neuvostoliiton hajoamiseen, mutta sen jäljet näkyvät edelleen, osoittaa Tampereella Työväenmuseo Werstaalla 26.2. avautuva näyttely Kaleidoskooppi – Kylmän sodan lapset. Kylmän sodan aikana maailma oli jakautunut kahteen keskenään kilpailevaan leiriin: lännen demokraattisiin markkinatalousmaihin ja itäblokin sosialistisiin valtioihin. Molemmissa leireissä uskottiin kuitenkin yhtälailla ihmisen kykyyn hallita maapallon muuta elämää ja valloittaa jopa avaruus. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Tampereen yliopiston koordinoiman ja Koneen Säätiön rahoittaman kansainvälisen Re-Collect/Re-Connect: Crossing the Divides through Memories of Cold War Childhoods -tutkimushankkeen kanssa.

 

Näyttely pohjautuu hankkeessa kerättyihin lapsuusmuistoihin, joista näkyy, kuinka kylmän sodan politiikka vaikutti kokonaisvaltaisesti myös lapsiin. Länsimaiden ja sosialististen maiden propagandakoneistot esittivät lapset sankareina, tulevaisuudentoivoina ja tuottavina kansalaisina. Aina valtioiden viralliset kertomukset eivät kuitenkaan toimineet suunnitellusti, kun lapset aistivat systeemin epäjohdonmukaisuudet.

– Muistelukertomuksissa lapset tulkitsevat yhteiskunnallisia normeja, vastustavat niitä tai käyttävät niitä omiin tarkoituksiinsa, kertoo Tampereen yliopiston apulaisprofessori Nelli Piattoeva.

 

Piattoevan, professori Zsuzsa Millein ja Arizonan osavaltionyliopiston professori Iveta Silovan johtamassa tutkimushankkeessa kerättiin lapsuusmuistoja eri puolilla maailmaa vuosina 2019–2020. Työpajoihin osallistui 77 tutkijaa ja taiteilijaa 31 eri maasta. Muistot ovat näyttelyssä esillä luettavina, kuunneltavina ja katseltavina. Lisäksi näyttelyssä on taideteoksia ja runsaasti muistoihin liittyviä valokuvia ja esineistöä.

 

– Lapsuusmuistot kiinnittyvät usein arkisiin esineisiin. Niiden merkitys muodostuu niihin kietoutuneista tiedoista ja muistoista. Muistoista välittyy myös se, miten arjen kokemukset olivat rautaesiripun molemmin puolin yllättävän samanlaisia, vaikka erojakin muistelujen kautta toki tuli esiin, sanoo Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Ulla Rohunen.

 

Näyttely kertoo muun muassa leikeistä betonin varjossa, suuren ja mahtavan muoviteollisuuden tuottamista leluista sekä materiaalipulan vuoksi kierrätetyistä ja korjatuista tavaroista. Näyttelyssä on myös paljon tutkittavaa ja leikittävää: näyttelyssä voi kokeilla kuukävelyä Tampereen yliopiston kasvatustieteen opiskelijoiden kanssa yhdessä toteutetussa leikkipisteessä, kuvauttaa itsensä jättirusetin kanssa sekä seikkailla tšekkoslovakialaisen Myyrä-hahmon innoittamassa satumetsässä.

 

Tämän päivän lapset ymmärtävät ympäröivää todellisuutta omalla tavallaan, kuten aiemmatkin sukupolvet. Maailmanlaajuinen pandemia ja ilmastonmuutos aiheuttavat lapsille ja nuorille ahdistusta. Nykynuoret ovat myös ensimmäinen sukupolvi, jonka tulevaisuuden näkymät ovat aiempia sukupolvia heikommat.

 

Tutkijat uskovat, että muistojen jakaminen luo mahdollisuuksia etsiä yhdessä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin ja jännitteisiin.
– Muistojen kaleidoskoopin kääntäminen uuteen asentoon näyttää nykyisyyden ja tulevaisuuden vaihtoehtoisilla tavoilla, kuvaa Silova.

 

Kaleidoskooppi – Kylmän sodan lapset -näyttely on esillä Työväenmuseo Werstaalla 26.2.-24.10.2021. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Tällä hetkellä näyttelyn kävijämäärää on koronatilanteen vuoksi rajoitettu. Lisäksi näyttelykävijöiden suositellaan käyttävän kasvomaskia vierailun ajan.

 

Lehdistökuvia

Lokakuun vallankumouksen jälkeen koulupukupakko poistettiin porvarillisena jäänteenä. Koulupuvut tulivat kuitenkin uudelleen käyttöön Neuvostoliitossa vuonna 1948. Ekaluokkalaisen ensimmäinen koulupäivä Petroskoissa vuonna 1987.
Kuva: Yksityiskokoelma

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Näyttely kertoo myös leikeistä betonin varjossa.
Kuvaaja: Simo Rista.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Maapallon päällä ovat sosialistisissa maissa tunnetun lastenlaulun sanat. Laulu kertoo maailmanrauhasta ja sitä laulettiin päiväkodeissa ja kouluissa. Suomessa laulun levytti vuonna 1972 Arja Saijonmaa nimellä Olkoon aurinko aina.
Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Koulurakennuksen toisessa kerroksessa oli puinen Leninin rintakuva. Veistoksen tyhjät silmäkuopat olivat juuri sopivan kokoiset pyöreille karamelleille. Pää oli riittävän korkealla, etteivät koulun pääosin naispuoliset opettajat yltäneet kaivamaan niitä omiin taskuihinsa.”

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Suuri ja mahtava muoviteollisuus tuotti muun muassa itäsaksalaisia Bibbi-nukkeja.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

 

 

Sininen muovinalle liittyy muistoon Nicaraguaan lahjoitetusta nallesta. Lapsi näki myöhemmin televisiossa, kuinka pieni nicaragualainen lapsi sai samanlaisen nallen mutta ei voinut olla varma, koska ei nähnyt nallen väriä heidän mustavalkotelevisiostaan.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Näyttelyssä voi myös seikkailla tšekkoslovakialaisen Myyrä-hahmon innoittamassa satumetsässä.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Lisätiedot:
Tampereen yliopisto, apulaisprofessori Nelli Piattoeva: 040 529 5514, nelli.piattoeva(at)tuni.fi
Työväenmuseo Werstas, näyttelypäällikkö Linda Heinonen: 050 440 1163, linda.heinonen(at)tyovaenmuseo.fi

 

Tutkimushankkeen verkkosivut: https://coldwarchildhoods.org/