Eespäin 1919 -näyttely Werstaalla kertoo paluusta arkeen sisällissodan jälkeen



14.2.2019

Tiedote 14.2.2019

 

Työväenmuseo Werstaalla avataan tänään valokuvanäyttely Eespäin 1919, joka kertoo työväen elämänmenon palaamisesta normaaleihin uomiinsa vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. Näyttelyssä on reilu sata valokuvaa sekä aikakautta luonnehtivia äänimaisemia. Kuvat ovat Työväen Arkiston, Kansan Arkiston ja Työväenmuseo Werstaan kokoelmista. Kuvat ja äänet kertovat 1920-1930-lukujen ilmiöistä yhteiskunnan, talouden, politiikan ja kulttuurin kentillä.

 

Näyttelyn kuvista välittyy esimerkiksi se, miten erilaisilla yhteiskunnallisilla uudistuksilla vakautettiin yhteiskuntaa. Torpparien vapauttaminen ja muut maanomistusuudistukset, uudet kunnallislait ja sosiaaliturvan kehittyminen sekä taloudellisen toiminnan elpyminen paransivat elämisen edellytyksiä. Erityisesti kuluttajien osuustoiminnalla oli keskeinen sija työväestön taloudellisen aseman ja yhteistoiminnan elpymisessä.

 

Näyttely kertoo myös, miten työväki vietti lisääntynyttä vapaa-aikaa. Työpäivän lyheneminen kahdeksantuntiseksi mahdollisti harrastamisen uudella tavalla. Ihmiset kokoontuivat työväentaloille opiskelemaan, urheilemaan ja voimistelemaan, harrastamaan teatteria ja musiikkia sekä juhlimaan. Jatsimusiikki villitsi kansaa, kisälliryhmät lauloivat ajankohtaisista aiheista vitsaillen, näytelmäryhmät esittivät sekä kantaaottavia että hupailevia viihteellisiä näytelmiä ja työväen urheiluseurojen monipuoliseen lajivalikoimaan kuului niin luistelua kuin jalkapalloakin.

 

Tiedonhalu kannusti työväkeä opiskelemaan opintokerhoissa, kursseilla ja työväenopistoissa. Vuonna 1921 säädetty oppivelvollisuus avasi uudenlaisia mahdollisuuksia työläislapsille ja kansakoulun jälkeen vapaa kansansivistystoiminta tarjosi kanavia itsensä kehittämiseen edelleen. Työväenopistot olivat järjestäneet kursseja jo 1900-luvun vaihteessa. Tarjonta monipuolistui 1920-luvulla, kun vuonna 1919 perustettu Työväen Sivistysliitto alkoi järjestää kursseja ja opintokerhoja. Vuonna 1924 perustettiin Työväen Akatemia.

 

Työväen Sivistysliitto järjesti opintokerhoja sekä kirjeopiston, jossa tehtävät lähetettiin opiskelijoille eri puolille maata. Sivistysjärjestön tavoitteena oli yhteiskunnallisen osallistumisen tukeminen. Ajatusta ajoi erityisesti liiton ensimmäinen johtaja Väinö Voionmaa, jonka syntymästä tuli tällä viikolla tasan 150 vuotta. Voionmaan johtama sivistysliitto oli mukana perustamassa vuonna 1926 toimintansa aloittanutta Yleisradiota.

 

Näyttely on tuotettu yhteistyössä sata vuotta täyttävän Työväen Sivistysliiton kanssa. TSL:n kanssa yhteistyössä järjestetään myös seminaari sivistysliikkeen, median ja vallan suhteista näyttelyn avaamisen yhteydessä Werstaalla torstaina 14.2.. Aiheesta keskustelemassa ovat kansanedustaja Eero Heinäluoma, professori Anu Koivunen ja päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Puheenjohtajana toimii toimittaja Ville Blåfield.

 

Näyttely on yleisölle avoinna Työväenmuseo Werstaalla 15.2.-5.5.2019.

 

Näyttelyyn on vapaa pääsy, museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11-18.
Näyttelyyn on maksuttomat yleisöopastukset la ja su 16.2. ja 17.2. sekä la 9.3., su 10.3., la 16.3., su 17.3., la 4.5. ja su 5.5. kello 15.

 

Lehdistökuvia

 

Näyttelyn tunnuskuva, Tampereen työväenopiston opiskelija toverikunnan kesänviettopaikassa Perttulan tilalla Ylöjärvellä 1920-luvulla.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Osuustukkukaupan henkilökunnan hiihtokilpailut Helsingissä helmikuussa 1939. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Hämeensiltaa rakennetaan Tampereella 1928.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Olympiakylää rakennetaan Koskelantiellä Helsingissä kesällä 1939. Seuraavaksi kesäksi suunnitellut olympialaiset kuitenkin peruuntuivat sodan vuoksi.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Punaisten muistomerkkiä pystytetään Ahveniston hautausmaalla Hämeenlinnassa 1923. Muistomerkki kuitenkin hävitettiin poliisiviranomaisten toimesta, sillä punaisten haudoille ei ennen toista maailmansotaa ollut luvallista pystyttää muistomerkkejä.

Kuva: Työväen Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Työväen Sivistysliiton Sorsakosken opintokerhon kokous Leppävirralla 1936.

Kuva: Työväen Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Työväen Akatemian opiskelijoita Kauniaisissa 1930-luvulla. Akatemian nimi muutettiin Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi 1930. Korkeakoulu muutti 1960 Tampereelle ja tunnetaan nyt Tampereen yliopistona.

Kuva: Työväen Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Köydenvetokisa Etelä-Hämeen Työkansan kesäjuhlilla Lahdessa 1936.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Yleisradioasema Viipurin Maaskolassa. Maalari Einari Kiiveri huoltamassa 100 metriä korkeaa radiomastoa kesällä 1939.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Osuusliike Voiman Naiset mukaan -toimikunnan kesäjuhlat Tottijärven työväentalolla 1929.
Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Lisätiedot:
Työväenmuseo Werstas,
näyttelypäällikkö Ulla Jaskari,
puh. 010 420 9263
ulla.jaskari(at)tyovaenmuseo.fi