Tampere oli suomalaisen tekstiiliteollisuuden pääkaupunki, jossa toimi parhaimmillaan kymmeniä puuvilla-, pellava-, villa- ja trikootehtaita. Tekstiiliteollisuusmuseo kertoo tamperelaisten tekstiilitehtaiden tarinan puuvillateollisuuden syntysijoilla Finlaysonin Vanhassa tehtaassa.
Tilkkutaivas toivottaa kävijän tervetulleeksi tekstiilin maailmaan. Tekstiiliteollisuusmuseo vie teollisuuden historian lisäksi tekstiilien varhaisille juurille ja suomalaisten perinnetekstiilien aikaan. Ryijy, pellavapaita ja kirjovirkattu tupakkapussi kertovat ajasta, jolloin tekstiilit valmistettiin käsin.
Tekstiiliteollisuusmuseossa voi tuntea puuvillan, pellavan, villan ja silkin tunnun hyppysissään. Näyttelyssä pääsee myös perehtymään, miten eri kuidut jalostuivat tehtailla langaksi, langasta kankaaksi ja kankaista tuotteiksi. Kävijän ulottuvilla on aidon tehdassalin tunnelma. Tunnelmaa luovat aidot teollisuuskoneet, sadat tehtaiden historiaan liittyvät esineet ja valokuvat sekä noin 3000 tamperelaisen tekstiiliteollisuuden tuotetta.
Vanhin esillä olevista koneista on Finlaysonin puuvillatehtaan perustajan James Finlaysonin vuonna 1824 rakentama puuvillan raastinkone. Konetta käytettiin puuvillan esikäsittelyssä tiukaksi pakatun puuvillan möyhentämiseen ja puhdistamiseen.
Vuosikymmenten varrella tuhannet tamperelaiset ovat ansainneet elantonsa tekstiilitehtaissa. Näyttelyssä voi tutustua työntekijän elämään: työolosuhteisiin, taisteluun leveämmästä leivästä ja harrastuksiin. Kävijä voi myös kurkistaa Finlaysonin työläisten pukukaappeihin.
Kolmessa museon elokuvassa tunnetut tamperelaiset näyttelijät Eila Roineen johdolla herättävät henkiin tehtaiden työntekijät eri aikakausilta. Voit tavata Tampellan märkäkehruussa ahkeroivan Mantan, Finlaysonin Plevnassa työskentelevän kutoja Tiltan ja Suomen Trikoolla saumasukkakoneen äärellä olevan Sylvin.
Tamperelaisista tekstiilitehtaista näyttelyssä esitellään Finlaysonin puuvillatehdas, Tampellan pellavatehdas, Verkatehdas (nykyään Tamfelt), Lapinniemen puuvillatehdas, Suomen Trikoo, Liljeroos ja Klingendahl. Laitteiden ja tuotteiden lisäksi tehtaiden historiasta ovat kertomassa esimerkiksi Venäjän kaksipäistä kotkaa esittävä vaakuna, Edisonin lamppu vuodelta 1882, Punaisen kaartin palkkakortti ja Finlaysonin tehtaan omat rahat.
Tampereen seudulla valmistetaan edelleen tekstiiliä, mutta tehdaslaitokset toimivat keskustan ulkopuolella teollisuusalueilla. Niiden tuotanto koostuu lähinnä korkean teknologian erikoistuotteista. Tammerkosken kansallismaiseman punatiiliset tehdasrakennukset ovat muuttuneet liike-, asuin- ja kulttuurikeskuksiksi.
Tekstiiliteollisuusmuseon vaihtuvana näyttelynä on Tampereen sisaret -valokuvanäyttely, joka esittelee yksitoista eurooppalaista tekstiiliteollisuuskaupunkia. Tekstiiliteollisuuskaupunkien näkymät kaduilta ja tehtaista sisältä ovat monessa suhteessa toistensa kaltaisia. Savupiippumetsät ja tehdassalit toistuvat kaupungista toiseen, vaikka näyttelyn kaupungit sijaitsevat eri puolilla Eurooppaa, ne ovat eri kokoisia ja jokaisella on oma historiansa. Useimmissa näyttelyn kaupungeista tekstiiliteollisuutta ei nykyään enää ole. Näyttely on avoinna Tekstiiliteollisuusmuseossa 15.12.2009-31.8.2010.
Museo on toteutettu Tampereen kaupungin museotoimen ja Werstaan yhteistyönä.
Tästä pääsee verkkonäyttelyyn Tekstiilejä Tampereelta
Tekstiiliteollisuusmuseon työtä tukevat
![]() |
![]() |