Lastentarhanopettajien tarina kerrotaan Werstaalla

Kutsu tiedotustilaisuuteen ke 3.4.2019 kello 11

 

Tervetuloa Työväenmuseo Werstaalle (Väinö Linnan aukio 8, Tampere) keskiviikkona 3.4. kello 11 tutustumaan uuteen Lastentarhanopettajien tarina -näyttelyyn. Näyttely kertoo lastentarhanopettajien työstä ja sen muutoksista 1800-luvulta nykypäivään. Tilaisuudessa näyttelyn esittelevät projektitutkija FM Jenni Ahto-Hakonen Työväenmuseo Werstaalta sekä päiväkodin johtaja Anne Liimola Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:stä.

 

Lastentarhanopettajien tarina -näyttely kertoo lastentarhojen perustamisesta, toiminnan laajenemisesta, kasvatukseen liittyvän ajattelun muuttumisesta sekä lastentarhanopettajien työstä ja sen muutoksista reilun sadan vuoden aikana. Lapsille näyttelyssä on paljon leikittävää ja kokeiltavaa. Näyttely juhlistaa myös tänä vuonna sata vuotta täyttävää Lastentarhanopettajaliittoa ja se on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:n kanssa.

 

Lisäksi tänään vietettävänä Valtakunnallisena varhaiskasvatuspäivänä Werstas avaa Facebookissa näyttelyyn liittyvän Parhaat lastentarhamuistot -ryhmän. Kaikille avoimessa julkisessa ryhmässä voi jakaa mieleenpainuneita hetkiä päivähoidon arjesta ja juhlasta, pieniä tai isoja asioita.

 

Linkki Facebook-ryhmään:
www.facebook.com/groups/464279720775873/?source_id=184753288161

 

Lisätiedot ja tiedustelut:
Työväenmuseo Werstas, projektitutkija Jenni Ahto-Hakonen, puh. 050 440
1185 tai jenni.ahto-hakonen@tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvat

 

Forssan lastentarhan lapsia 1910-luvulla. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.
[9.3Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

Leikkihetki 1980-luvulla. Kuva: Stig Nordvig, Lastentarhanopettajaliitto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.
[11.5Mt .jpg]

Finlaysonin alueen opaskirjasta ilmestynyt uudistettu painos

Suositussa opaskirjassa on nyt enemmän puuvillatehtaan työntekijöiden kokemuksia ja ihmisten muistoja, joita on ammennettu muun muassa työväenmuseon oman muistitietokeruun tuloksista. Runsasta kuvitusta on ajanmukaistettu ja kirjaa on laajennettu sivumäärältäänkin peräti 80 sivun verran 240-sivuiseksi.

 

Ensi vuonna 200 vuotta täyttävä Finlaysonin puuvillatehdas toimi Tammerkosken rannalla sijaitsevalla tehdasalueella vuosina 1820-1995. Tehdas jäi perustajansa, skotlantilaisen James Finlaysonin aikana pieneksi kehräämöksi, mutta kasvoi seuraavien omistajien aikana Suomen ensimmäiseksi suuryritykseksi. Tehtaassa työskenteli enimmillään noin 3300 ihmistä, heistä suurin osa oli naisia.

 

Lue lisää aiheesta myös lehdistötiedotteesta

 

Kirjan tiedot:
Finlaysonin alue. Työväenmuseo Werstaan julkaisuja 2019. Teksti: Eeva-Maija Ingman-Toivonen. 240 sivua, suomi-englanti. Työväenmuseo Werstas 2019. ISBN 978-952-68778-5-3.

Hinta Werstaan museokaupassa 21 euroa.

Finlaysonin alueen opaskirjasta ilmestynyt uudistettu painos

Tiedote

 

Työväenmuseo Werstas on julkaissut uudistetun laitoksen Finlaysonin tehdasaluetta esittelevästä opaskirjasta. Suosittu edellinen painos myytiin loppuun ja uudelle painokselle on ollut jatkuvasti kysyntää. Opaskirja kertoo Tampereen keskustassa sijaitsevan historiallisen tehdasalueen vaiheista ja nykypäivästä. Edelliseen painokseen verrattuna oppaassa on nyt enemmän puuvillatehtaan työntekijöiden kokemuksia ja ihmisten muistoja, joita on ammennettu muun muassa työväenmuseon oman muistitietokeruun tuloksista. Kirjan sivuilla esimerkiksi ensimmäisen työpäivän tunnelmistaan kertovat niin kirjailija Väinö Linna kuin 1910-luvulla työuransa aloittanut kehrääjäkin. Runsasta kuvitusta on ajanmukaistettu ja kirjaa on laajennettu sivumäärältäänkin peräti 80 sivun verran 240-sivuiseksi.

 

Ensi vuonna 200 vuotta täyttävä Finlaysonin puuvillatehdas toimi Tammerkosken rannalla sijaitsevalla tehdasalueella vuosina 1820-1995. Tehdas jäi perustajansa, skotlantilaisen James Finlaysonin aikana pieneksi kehräämöksi, mutta kasvoi seuraavien omistajien aikana Suomen ensimmäiseksi suuryritykseksi. Tehtaassa työskenteli enimmillään noin 3300 ihmistä, heistä suurin osa oli naisia. Kankaita valmistettiin aluksi Pietarin markkinoille, mutta jo 1800-luvun puolivälistä lähtien flanellit ja muut kankaat myytiin pääosin Suomessa.

 

Finlaysonia sanottiin 1800-luvulla kaupungiksi kaupungin sisällä, koska tehtaalla oli muun muassa oma kirkko, koulu ja sairaala. Tiivis yhteisöllisyys oli tehtaalaisten todellisuutta aina 1900-luvun loppupuolelle saakka ja loi hedelmällisen maaperän myös omintakeiselle työpaikkakulttuurille liikanimineen ja kaskuperinteineen. Erityisesti tehtaassa työskennelleillä miehillä oli lisänimet, mutta myös osastot ja rakennukset saivat kansan suussa omat nimensä, kuten Seelanti tai Siperia.

 

Tekstiilituotanto alueella päättyi vaiheittain 1980-luvulta 1990-luvun puoliväliin mennessä. Nykyään Finlaysonin alueella on jälleen noin 3000 ihmistä töissä, mutta työnantajia on noin sata eri aloilta. Työväenmuseo Werstas on toiminut alueella vuodesta 1993 lähtien. Suurin osa vanhoista tehdasrakennuksista on säilytetty ja alueella onkin nähtävissä monipuolisesti eri aikojen rakennuskantaa.

 

Vuonna 1837 valmistunut Kuusvooninkinen on kansainvälisestikin merkittävä teollistumisen ajan muistomerkki, sillä se on säilynyt sekä ulkoa että sisältä alkuperäisen kaltaisena. Alueelta löytyy monia muitakin kiinnostavia kohteita, kuten aikoinaan koko Pohjoismaiden suurin tehdashalli Plevna, jossa syttyi pysyvä sähkövalaistus ensimmäisenä Suomessa. Kirja ulottaa katseensa myös varsinaisen tehdasalueen rajamaille, mistä esitellään tehtaan omistajien maailmaan kuuluneet palatsit puistoineen.

 

Kirjan tiedot:
Finlaysonin alue. Työväenmuseo Werstaan julkaisuja 2019. Teksti: Eeva-Maija Ingman-Toivonen. 240 sivua, suomi-englanti. Työväenmuseo Werstas 2019. ISBN 978-952-68778-5-3. Hinta Werstaan museokaupassa 21 euroa.

 

Arvostelukappaleita voi tilata museolehtori Hanna Yli-Hinkkalalta, puh. 050 440 1158 tai
hanna.yli-hinkkala(at)tyovaenmuseo.fi
Museolehtori Hanna Yli-Hinkkala kertoo aiheesta mielellään myös lisätietoja.

 

Lehdistökuvia

Alueoppaan kansikuvassa on Finlaysonin työntekijöitä lähdössä töistä 1940-luvulla.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Laitosmies Reino Kolinen Plevnan kutomosalissa 1930-luvulla.

Kuva: Werstaan kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Kankaan tarkastusta 1980-luvulla.

Kuva: Veijo Rio, Werstaan kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Finlaysonin työntekijöitä lähdössä töistä Satakunnankadun portilla vuonna 1976.

Kuva: Werstaan kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Vuonna 1900 avattu Finlaysonin työväen osuuskauppa oli Suomen ensimmäisiä osuustoiminnallisia liikkeitä. Maito- ja leipäosasto vuonna 1914.

Kuva: Werstaan kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Finlaysonin työläiset mielenosoitusmarssilla Tampereen Keskustorilla 1950-luvulla.

Kuva: Werstaan kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

Avoinna ti-su 11-18
AINA VAPAA PÄÄSY

 

 

Naistenpäivänä naiset ilmaiseksi Lenin-museoon

Tiedote

 

Kansainvälisenä naistenpäivänä perjantaina 8. maaliskuuta kaikki naiset pääsevät museoon ilmaiseksi koko päivän eli kello 11-17. Päivän ohjelmassa on kello 15.30 Naistenpäivän teemaopastus, jossa nostetaan esiin naisten roolia Suomen ja Neuvostoliiton yhteisessä historiassa. Tunnin mittaisella opastuksella kerrotaan myös naistenpäivän vieton historiasta. Lisäksi museon naapurissa sijaitsevassa Ravitsemusliike Aistissa on museovieraille tarjoushinnalla naisten valmistamia viinejä.

 

 

Monissa maissa naistenpäivästä on muodostunut naisten hemmottelupäivä, mutta sen juuret ovat naisten äänioikeustaistelussa ja tasa-arvokamppailussa. Kansainvälistä naistenpäivää alettiin viettää 1900-luvun alussa, ja asiasta päätettiin kansainvälisessä työväenliikkeen kokouksessa Kööpenhaminassa vuonna 1910. Venäjällä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1913, Suomessa seuraavana vuonna 1914. Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa naistenpäivää vietettiin näyttävin juhlallisuuksin ja se oli myös kansallinen vapaapäivä. Maailmanlaajuisesti naistenpäivää alettiin viettää vuonna 1975, kun YK julisti naistenpäivän myös YK:n teemapäiväksi.

 

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas, museolehtori Hanna Yli-Hinkkala,
puh. 050 440 1158 tai hanna.yli-hinkkala(at)tyovaenmuseo.fi

 

Kuvia

 

Neuvostoliittolainen juliste ”Alas keittiöorjuus! Tilalle uudenlainen elämäntapa!” vuodelta 1931. Julisteesta tehty postikortti Lenin-museon kokoelmista.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Lenin-museon näyttelyn vuosittain vaihtuvassa osiossa käsite

llään vielä tänä keväänä neuvostoarkea. Jonottaminen ja kulutustavaroiden vaikea saatavuus oli erityisesti neuvostonaisten elämänpiiriin olennaisesti kuulunut asia.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Naistenpäivän opastuksella tutustutaan naisten historiaan, arjen ilmiöihin sekä naistenpäivän vieton historiaan. Kuva: Olli-Pekka Latvala

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

 

 

————

 

Lenin-museo
Hämeenpuisto 28, Tampere

 

puh. 010 420 9222

www.lenin.fi

 

Avoinna talvikaudella ti-su 11-17

Liput 8/6 euroa, naistenpäivänä naiset ilmaiseksi

 

Naistenpäivää juhlitaan Werstaalla Minna Canthin juhlavuoden merkeissä

Tiedote

 

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään Työväenmuseo Werstaalla perjantaina 8.3. kello 13 Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Werstaalla esitetään ennakkonäytöksenä otteita Minna & Fredrika -dialoginäytelmästä, jonka kantaesitys on Werstaalla Minna Canthin päivänä 19. maaliskuuta. Näytelmä kertoo Minna Canthin ja Fredrika Runebergin kuvitteellisesta kohtaamisesta tuonpuoleisessa. Näytelmän ohjaa Virva Itäranta, Minnan roolissa on Kirsi Nurminen ja Fredrikaa esittää Sirke Lääkkölä. Tilaisuudessa kuullaan myös ohjaaja Virva Itärannan puheenvuoro. Lisäksi tarjolla on kahvia ja Työväenmuseon ystäväyhdistys jakaa juhlaan osallistuville naisille ruusuja. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

 

Minna & Fredrika -näytelmässä naiset tapaavat kuoleman jälkeen, välitilassa. He ovat saaneet some-koulutusta ja tehtävän keksiä ja lähettää katsojille viesti, jolla maailman voi pelastaa nykytilasta. Tietoja etsitään googlettamalla. Syntyy hauskoja väärinkäsityksiä, koska nykyään eletään hyvin erilaista elämää kuin ennen vanhaan. Huomataan kuitenkin, että yhteiskunnalliset epäkohdat ja naisen asema eivät ole juuri muuttuneet. Näytelmä on osin fiktiivinen, osin elämäkerrallinen, koominen, hauska ja liikuttava, jopa karnevalistinen.

 

Molemmat naiset viettävät juhlavuottaan 2019: Minnan syntymäpäivästä tulee kuluneeksi 175, Fredrikan kuolemasta 140 vuotta. Kumpikin kuului Suomen ensimmäisiin naisjournalisteihin: Fredrika ruotsinkielisiin, Minna suomenkielisiin. Molemmat olivat myös aikansa ensimmäisiä naisasianaisia, kielipoliittisia ja yhteiskuntakriittisiä. Fredrika perusti Porvooseen varattomien tyttöjen koulun, Minna taisteli koulutuksen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta koko ikänsä.

 

Minna & Fredrika
Kantaesitys

 

Ohjaus: Virva Itäranta

Näyttelijät:
Minna: Kirsi Nurminen
Fredrika: Sirke Lääkkölä

 

Kesto 1 h 20 min

 

Ensi-ilta tiistaina 19.3. klo 19 Työväenmuseo Werstaalla.

 

Muut esitykset Werstaalla:
La 23.3. klo 19
To 25.4. klo 19
Pe 26.4. klo 19
La 27.4. klo 19

 

 

Lisätiedot naistenpäivän ohjelmasta: Työväenmuseo Werstas, yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen, puh. 050 441 8692 tai anne.lahtinen@tyovaenmuseo.fi

 

Lisätiedot Minna & Fredrika –näytelmästä: ohjaaja Virva Itäranta, puh. 040 8433 980

 

KUVIA

   

Minna & Fredrika -näytelmässä esiintyvät Minna Nurminen ja Sirke Lääkkölä.

Kuva: Virva Itäranta.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

   

Naistenpäivän ruusut jakaa Työväenmuseon ystäväyhdistys.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Werstaalla ohjelmaa perheille talvilomaviikolla

Tiedote

 

Työväenmuseo Werstaalla on runsaasti ohjelmaa talvilomaa viettäville perheille tällä viikolla. Lasten Finlayson -ohjelmistoon kuuluva, museon järjestämä ohjelma on maksutonta ja kaikille avointa. Ohjelmassa on pehmolelujen yökyläilyä, askartelua, Täti Taikakynän piirustusjumppaa sekä koko perheelle suunnattuja opastettuja kierroksia.

 

Talvilomaviikon ohjelman huipentuma on Pehmolelujen yö museossa keskiviikkona 27.2. Museoon voi tuoda oman pehmonsa seikkailemaan ja osallistua samalla Täti Taikakynän kuvitettuun satutuokioon kello 11 ja 13. Museolle yöpymään jäävät lelut pääsevät halutessaan myös Täti Taikakynän kuntotarkastukseen. Yökylään jäävien lelujen pitää olla museolla kello 14 mennessä. Seuraavana päivänä torstaina 28.2. oman pehmonsa voi tulla noutamaan kello 12 alkaen ja tutustua samalla pehmolelujen yöllisistä seikkailuista ja touhuista kertovaan valokuvanäyttelyyn.

 

Satutaiteilija Täti Taikakynän voi tavata museolla myös piirustusjumpan merkeissä perjantaina 1.3. kello 11 ja 13. Piirustusjumpassa taikakynäillään ja liikutaan yhdessä hauskalla ja hilpeällä tavalla. Piirustusjumppaa suositellaan yli 3-vuotiaille.

 

Tehtaantyttö Hilman matkassa -lastenkierroksella tutustutaan leikkien sadan vuoden takaiseen tekstiilitehtaan elämään tiistaina 26.2. ja torstaina 28.2. kello 14. Kierroksella kerrotaan Finlaysonin puuvillatehtaasta ja mietitään yhdessä, millaista tehtaassa oli käydä töissä sekä kuinka työntekijät asuivat. Kierros pohjautuu yhteistyössä Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa tuotettuun kulttuuriraittiin Hilma ja pumpulitehdas.

 

Koko perheen kierrokset Meirän kaupunki -näyttelyyn ja Höyrykonemuseoon ovat lauantaina 2.3. ja sunnuntaina 3.3. kello 15. Meirän kaupunki -näyttely kertoo työväen elämästä tehdaskaupungissa 1900-luvulla. Kierroksella tutustutaan muun muassa osuuskauppaan vuodelta 1900, työväen säästöpankkiin ja Pispalan pienoismalliin 1930-luvulta. Höyrykonemuseossa on nähtävillä alkuperäisellä paikallaan Suomen suurin höyrykone, 1600 hevosvoiman Sulzer, joka oli aikoinaan Finlaysonin tehtaan voimantuottaja.

 

Koko viikon ajan museolla on lisäksi avoinna puuhapaja, jossa voi askarrella sätkynukkeja sekä piirrellä, väritellä ja leikkiä. Paja on auki museon aukioloaikoina tiistaista sunnuntaihin kello 11-18.  Lisäksi kaikenikäisten kävijöiden ilona on koko viikon ajan museosuunnistus, missä kuvavihjeiden avulla voi etsiä eri puolille museota kätkettyjä kirjaimia ja ratkoa suunnistustehtävässä esitetty kysymys.

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas,

museolehtori Olli Nordling,

puh. 050 441 8697 tai

olli.nordling(at)tyovaenmuseo.fi

 

Kuvia

Mitä kaikkea pehmolelut puuhaisivat museossa, jos ne jäisivät koko yöksi yökyläilemään museoon ilman omistajiaan?

Pehmolelujen yössä Werstaalla 27.-28.2. lelut saavat tutkia näyttelyiden kiinnostavimpia kohtia ja huvitella monin tavoin. Ehkä myös opetella säästämistä?

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Pehmolelujen yön valokuvanäyttelyssä 28.2. klo 12-18 voi tutustua lelujen yöllisistä seikkailuista otettuihin kuviin.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Puuhapaja museon näyttelykerroksessa on avoinna koko talvilomaviikon ajan. Pajalla voi askarrella, piirtää, värittää ja leikkiä.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Täti Taikakynä on Werstaalla talvilomaviikolla keskiviikkona 27.2. kello 11-14 ja perjantaina 1.3. kello 11 ja 13. Kuvitetut satutuokiot, lelujen kuntotarkastukset sekä piirustusjumpat talvilomaviikolla ilahduttavat kaikkia yli 3-vuotiaita, pääsy vapaa.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Meirän kaupunki -näyttely, 1960-luvun huoltoasemalla bensapoika tankkaa Kuplaa.

Kuva: Mikko Vares.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Meirän kaupunki -näyttely, Finlaysonin työväen osuuskauppa vuodelta 1900. Liike oli Suomen ensimmäisiä osuuskauppoja. 

Kuva: Mikko Vares.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Höyrykonemuseo, Suomen suurin höyrykone alkuperäisellä paikallaan.

Kuva: Mikko Vares.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

Eespäin 1919 -näyttely Werstaalla kertoo paluusta arkeen sisällissodan jälkeen

Tiedote 14.2.2019

 

Työväenmuseo Werstaalla avataan tänään valokuvanäyttely Eespäin 1919, joka kertoo työväen elämänmenon palaamisesta normaaleihin uomiinsa vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. Näyttelyssä on reilu sata valokuvaa sekä aikakautta luonnehtivia äänimaisemia. Kuvat ovat Työväen Arkiston, Kansan Arkiston ja Työväenmuseo Werstaan kokoelmista. Kuvat ja äänet kertovat 1920-1930-lukujen ilmiöistä yhteiskunnan, talouden, politiikan ja kulttuurin kentillä.

 

Näyttelyn kuvista välittyy esimerkiksi se, miten erilaisilla yhteiskunnallisilla uudistuksilla vakautettiin yhteiskuntaa. Torpparien vapauttaminen ja muut maanomistusuudistukset, uudet kunnallislait ja sosiaaliturvan kehittyminen sekä taloudellisen toiminnan elpyminen paransivat elämisen edellytyksiä. Erityisesti kuluttajien osuustoiminnalla oli keskeinen sija työväestön taloudellisen aseman ja yhteistoiminnan elpymisessä.

 

Näyttely kertoo myös, miten työväki vietti lisääntynyttä vapaa-aikaa. Työpäivän lyheneminen kahdeksantuntiseksi mahdollisti harrastamisen uudella tavalla. Ihmiset kokoontuivat työväentaloille opiskelemaan, urheilemaan ja voimistelemaan, harrastamaan teatteria ja musiikkia sekä juhlimaan. Jatsimusiikki villitsi kansaa, kisälliryhmät lauloivat ajankohtaisista aiheista vitsaillen, näytelmäryhmät esittivät sekä kantaaottavia että hupailevia viihteellisiä näytelmiä ja työväen urheiluseurojen monipuoliseen lajivalikoimaan kuului niin luistelua kuin jalkapalloakin.

 

Tiedonhalu kannusti työväkeä opiskelemaan opintokerhoissa, kursseilla ja työväenopistoissa. Vuonna 1921 säädetty oppivelvollisuus avasi uudenlaisia mahdollisuuksia työläislapsille ja kansakoulun jälkeen vapaa kansansivistystoiminta tarjosi kanavia itsensä kehittämiseen edelleen. Työväenopistot olivat järjestäneet kursseja jo 1900-luvun vaihteessa. Tarjonta monipuolistui 1920-luvulla, kun vuonna 1919 perustettu Työväen Sivistysliitto alkoi järjestää kursseja ja opintokerhoja. Vuonna 1924 perustettiin Työväen Akatemia.

 

Työväen Sivistysliitto järjesti opintokerhoja sekä kirjeopiston, jossa tehtävät lähetettiin opiskelijoille eri puolille maata. Sivistysjärjestön tavoitteena oli yhteiskunnallisen osallistumisen tukeminen. Ajatusta ajoi erityisesti liiton ensimmäinen johtaja Väinö Voionmaa, jonka syntymästä tuli tällä viikolla tasan 150 vuotta. Voionmaan johtama sivistysliitto oli mukana perustamassa vuonna 1926 toimintansa aloittanutta Yleisradiota.

 

Näyttely on tuotettu yhteistyössä sata vuotta täyttävän Työväen Sivistysliiton kanssa. TSL:n kanssa yhteistyössä järjestetään myös seminaari sivistysliikkeen, median ja vallan suhteista näyttelyn avaamisen yhteydessä Werstaalla torstaina 14.2.. Aiheesta keskustelemassa ovat kansanedustaja Eero Heinäluoma, professori Anu Koivunen ja päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Puheenjohtajana toimii toimittaja Ville Blåfield.

 

Näyttely on yleisölle avoinna Työväenmuseo Werstaalla 15.2.-5.5.2019.

 

Näyttelyyn on vapaa pääsy, museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11-18.
Näyttelyyn on maksuttomat yleisöopastukset la ja su 16.2. ja 17.2. sekä la 9.3., su 10.3., la 16.3., su 17.3., la 4.5. ja su 5.5. kello 15.

 

Lehdistökuvia

 

Näyttelyn tunnuskuva, Tampereen työväenopiston opiskelija toverikunnan kesänviettopaikassa Perttulan tilalla Ylöjärvellä 1920-luvulla.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Osuustukkukaupan henkilökunnan hiihtokilpailut Helsingissä helmikuussa 1939. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Hämeensiltaa rakennetaan Tampereella 1928.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Olympiakylää rakennetaan Koskelantiellä Helsingissä kesällä 1939. Seuraavaksi kesäksi suunnitellut olympialaiset kuitenkin peruuntuivat sodan vuoksi.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Punaisten muistomerkkiä pystytetään Ahveniston hautausmaalla Hämeenlinnassa 1923. Muistomerkki kuitenkin hävitettiin poliisiviranomaisten toimesta, sillä punaisten haudoille ei ennen toista maailmansotaa ollut luvallista pystyttää muistomerkkejä.

Kuva: Työväen Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Työväen Sivistysliiton Sorsakosken opintokerhon kokous Leppävirralla 1936.

Kuva: Työväen Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Työväen Akatemian opiskelijoita Kauniaisissa 1930-luvulla. Akatemian nimi muutettiin Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi 1930. Korkeakoulu muutti 1960 Tampereelle ja tunnetaan nyt Tampereen yliopistona.

Kuva: Työväen Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Köydenvetokisa Etelä-Hämeen Työkansan kesäjuhlilla Lahdessa 1936.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Yleisradioasema Viipurin Maaskolassa. Maalari Einari Kiiveri huoltamassa 100 metriä korkeaa radiomastoa kesällä 1939.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Osuusliike Voiman Naiset mukaan -toimikunnan kesäjuhlat Tottijärven työväentalolla 1929.
Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Lisätiedot:
Työväenmuseo Werstas,
näyttelypäällikkö Ulla Jaskari,
puh. 010 420 9263
ulla.jaskari(at)tyovaenmuseo.fi

Viittomakielelle tulkattu opastus Meirän kaupunki -näyttelyssä Werstaalla Viittomakielen päivänä

 

Työväenmuseo Werstaalla Tampereella vietetään Viittomakielen päivää tiistaina 12. helmikuuta. Ohjelmassa on viittomakielelle tulkattu opastus Meirän kaupunki -näyttelyyn kello 16.30-17.30. Meirän kaupunki kertoo tehdaskaupungin työväen elämästä 1900-luvun eri vuosikymmenillä. Näyttelyssä voi tutustua esimerkiksi 1900-luvun alun työväen osuuskauppaan ja säästöpankkiin, eläytyä eri vuosikymmenten työympäristöihin tai astella 1900-luvun alkupuolen työväentalolle.

 

Työväenmuseo Werstaalla on vietetty Viittomakielen päivää vuodesta 2012 lähtien, jolloin Kuurojen museo yhdistyi osaksi Työväenmuseo Werstasta. Perinteikkään Kuurojen museon kokoelmat on sijoitettu Tampereelle, mutta näyttelytoimintaa jatketaan edelleen Kuurojen liiton toimitiloissa Helsingin Valkeassa talossa. Valkeassa talossa on parhaillaan esillä Hyvä paha tekniikka -näyttely, joka kertoo teknologian vaikutuksesta viittomakieliseen yhteisöön Suomessa. Lisäksi Kuurojen museolla on verkkonäyttelyitä osoitteessa www.kuurojenmuseo.fi

 

Viittomakielen päivää vietetään suomalaisen kuurojenopetuksen perustajan ja suomalaisen viittomakielen isän Carl Oscar Malmin (1826-1863) syntymäpäivänä. Itsekin kuuro Malm kävi 1840-luvulla kuurojenkoulua Tukholmassa, minkä jälkeen hän perusti kotipaikkakunnalleen Porvooseen Suomen ensimmäisen kuurojenkoulun vuonna 1846. Koulussa kuuroja lapsia opetettiin viittomakielellä sekä kirjoitetulla kielellä.

 

Kuvia:

Carl Oscar Malm. Kuva: Kuurojen museo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Meirän kaupunki -näyttely, huoltoaseman bensapoika tankkaa Kuplaa, 1960-luku. Kuva: Mikko Vares

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Meirän kaupunki -näyttelyn osuuskauppa. Kuva: Mikko Vares.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

   
   

 

 

Lisätiedot Viittomakielen päivän opastuksesta :
Museolehtori Olli Nordling,
puh. 050 441 8697 tai
olli.nordling(at)tyovaenmuseo.fi

 

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

Avoinna ti-su 11-18
AINA VAPAA PÄÄSY

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

Työväentutkimus 2018 -vuosikirja

Teemana on Muistovuosi 1918. Näkökulmia suomalaiseen työväenhistoriaan avaavissa artikkeleissa käsitellään mm. kansakoulunopettaja Kalle Korhosen syytettä avunannosta valtiopetokseen, Hyvinkään villatehtaan lakkoa sekä Punaisen Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Vuosikirja luotaa myös suomalaisen koululaitoksen uudistamiseen liittyneitä poliittisia kiistoja sekä firaabelitöiden historiaa. Kirjassa on tuttuun tapaan myös lukuisia kirja-arvioita ja esittely tutkielmista.

 

Työväentutkimus -vuosikirja 2018 on myynnissä Työväenmuseo Werstaan museokaupassa edukkaaseen 12 euron hintaan. Tule hakemaan omasi!

 

Työväentutkimus on Työväenperinne ry:n kustantama, vuosittain ilmestyvä julkaisu, jonka tekemiseen Työväenmuseo Werstaskin yhtenä työväenperinnelaitoksena osallistuu. Muut julkaisijat ovat Työväenperinne ry, Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto sekä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura.

 

Lue lisää Työväentutkimus -vuosikirjan sisällöistä täältä.

Historiallisia sanomalehtiä luettavissa sähköisesti

Werstaalla pääsee lukemaan nyt myös Suomen Sosialidemokraattia, Työkansan Sanomia, Vapaata sanaa ja Kansan Uutisia niiltä osin, kuin ne on Kansalliskirjastossa digitoitu. Digitoinnin edetessä lehtiä avataan käytettäväksi aina vuoteen 1966 saakka. Tutkijoilla ja asiakkailla on mahdollista selata digitoituja lehtiä ja tehdä hakuja aineistoon asiakaspäätteillä sekä kopioida ja tulostaa lehdistä artikkeleita omaan tai tutkimuskäyttöönsä.

 

Werstaan lisäksi työväenlehtiä voi lukea Työväenliikkeen kirjastossa, Työväen Arkistossa ja Kansan Arkistossa. Aiemmin lukumahdollisuus on ollut vain Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa. Työväenlehtiin tutustumisen on mahdollistanut tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa tehty sopimus. Lehtien digitoinnin Kansalliskirjastossa puolestaan on mahdollistanut Palkansaajasäätiön rahoitus. Hanke jatkuu nyt kolmatta vuotta.

 

Lehtiin voi tutustua Werstaan kirjaston asiakaspäätteellä. Kirjasto on asiakkaille avoinna keskiviikkoisin kello 12-16. Kirjastoon pääsee ilmoittautumalla museon ala-aulan infotiskillä.