Näyttely rakastetusta nuortenkirjailijasta esillä Tampereella

tiedote

 

 

Seljalta maailman ääriin -näyttely sukeltaa kotimaisen tyttökirjallisuuden klassikoiden maailmaan. Rauha S. Virtanen (1931–2019) on nuortenkirjallisuutemme luetuimpia kirjailijoita. Ensimmäinen Seljan tytöt ilmestyi jo vuonna 1955, mutta Virtanen jatkoi kirjoittamistaan läpi elämänsä. Työväenmuseo Werstaan Komuutissa 3.3.2021 avautuva näyttely avaa Virtasen ajatusmaailmaa ja poliittista heräämistä haastattelujen ja arkistoaineiston kautta.

 

Rauha S. Virtanen kirjoitti eri sukupolvia sykähdyttäneitä nuortenkirjoja. Hän oli kirjailija, näkijä ja edelläkulkija. Seljan tytöt toivat 1950-luvulla raikkaan ja modernin tuulahduksen kotimaiseen tyttökirjallisuuteen. Seuraavalla vuosikymmenellä Seljan tyttöjen tarina jatkui ja rinnalle nousi nuortenkirjoissa aiemmin käsittelemättömiä aiheita; uusperheet (Tuletko sisarekseni) ja nuoren tytön rakastuminen vanhempaan kirjailijaan (Ruusunen).

 

Yhteiskuntakriittisyys ja poliittisuus ilmestyivät 1970-luvulla Rauha S. Virtasen teoksiin. Joulukuusivarkaus kuvaa rohkeasti, kiinnostavasti ja lämpimästi eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvia nuoria. Lintu pulpetissa ilmestyi vuonna 1972 ja pureutui tiukasti koulumaailmaan ja oppilaiden yrityksiin saada äänensä kuuluviin.

 

Näyttelyssä selviää myös, mikä innoitti Rauha S. Virtasen jatkamaan rakastettua Selja-sarjaansa kahdella osalla vuosikymmenien tauon jälkeen. Jatko-osat ilmestyivät 2000-luvulla ja niissä aiheena on Chilen sotilasvallankaappaus sekä sen vaikutukset pakolaisuuteen ja Seljan suvun elämään.

 

Näyttely esittelee kirjailijan tuotantoa ja henkilöhistoriaa. Esillä on Rauha S. Virtasen ja hänen sisarustensa tekemiä paperinukkeja ja lehtiä, kirjailijan kirjoituskone sekä muuta esineistöä. Videolla kuullaan Rauha S. Virtasen televisiohaastattelu sekä asiantuntijakeskustelu kirjailijan merkityksestä. Keskustelemassa ovat tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen, lehtori Sirkka-Liisa Heinonen ja lehtori Tapani Lepomäki.

 

Näyttely on pieni nostalgiamatka 50-, 60- ja 70-lukujen nuorille. Näyttely sopii yhtä lailla teiniliittolaisille, kirjallisuusfaneille, maailmanparantajille sekä jokaiselle kerran barrikadeille kiivenneelle.

 

Näyttelyn järjestää IBBY Finland ry:n työryhmä: Maija Karjalainen, Maija Korhonen, Marketta Könönen, Ismo Loivamaa ja Kaisa Torkki. IBBY Finland ry kuuluu kansainväliseen International Board on Books for Young People -järjestöön. IBBY työskentelee lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä lukutaidon edistämisen eteen ympäri maailmaa.

 

Komuutti on Työväenmuseo Werstaan yhteisögalleria, johon sisältöä tuottavat erilaiset museon ulkopuoliset toimijat. Komuutti on lyhenne sanoista kokeilevan museotoiminnan tila. Näyttelytila on kooltaan 16 neliömetriä ja se sijaitsee Werstaan päänäyttelysalin yhteydessä. Komuutin erikoisuus on Tampereen Härmälässä sijainneen lentokonetehtaan vanha pystypuulattia.

 

Seljalta maailman ääriin -näyttely on avoinna Werstaalla 3.3.–2.5.2021. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Koronatilanteen aiheuttamat rajoitukset voivat aiheuttaa muutoksia näyttelyn avoinnaoloaikaan.

 

Lisätiedot:
IBBY Finland ry, Marketta Könönen, 040 8242429, marke.kononen(at)gmail.com

 

Lehdistökuva Rauha S. Virtasesta: Kuvaaja: Riku Virtanen.

Lataa täysikokoinen kuva tästä tai klikkaamalla kuvaa

Rauha S. VIrtanen

 

 

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

www.tyovaenmuseo.fi
puh. 010 420 9220

 

Avoinna ti–su 11–18
AINA VAPAA PÄÄSY

Kaleidoskooppi – Kylmän sodan lapset -näyttely avautuu Werstaalla

Tiedote

 

Kylmä sota päättyi 30 vuotta sitten Neuvostoliiton hajoamiseen, mutta sen jäljet näkyvät edelleen, osoittaa Tampereella Työväenmuseo Werstaalla 26.2. avautuva näyttely Kaleidoskooppi – Kylmän sodan lapset. Kylmän sodan aikana maailma oli jakautunut kahteen keskenään kilpailevaan leiriin: lännen demokraattisiin markkinatalousmaihin ja itäblokin sosialistisiin valtioihin. Molemmissa leireissä uskottiin kuitenkin yhtälailla ihmisen kykyyn hallita maapallon muuta elämää ja valloittaa jopa avaruus. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Tampereen yliopiston koordinoiman ja Koneen Säätiön rahoittaman kansainvälisen Re-Collect/Re-Connect: Crossing the Divides through Memories of Cold War Childhoods -tutkimushankkeen kanssa.

 

Näyttely pohjautuu hankkeessa kerättyihin lapsuusmuistoihin, joista näkyy, kuinka kylmän sodan politiikka vaikutti kokonaisvaltaisesti myös lapsiin. Länsimaiden ja sosialististen maiden propagandakoneistot esittivät lapset sankareina, tulevaisuudentoivoina ja tuottavina kansalaisina. Aina valtioiden viralliset kertomukset eivät kuitenkaan toimineet suunnitellusti, kun lapset aistivat systeemin epäjohdonmukaisuudet.

– Muistelukertomuksissa lapset tulkitsevat yhteiskunnallisia normeja, vastustavat niitä tai käyttävät niitä omiin tarkoituksiinsa, kertoo Tampereen yliopiston apulaisprofessori Nelli Piattoeva.

 

Piattoevan, professori Zsuzsa Millein ja Arizonan osavaltionyliopiston professori Iveta Silovan johtamassa tutkimushankkeessa kerättiin lapsuusmuistoja eri puolilla maailmaa vuosina 2019–2020. Työpajoihin osallistui 77 tutkijaa ja taiteilijaa 31 eri maasta. Muistot ovat näyttelyssä esillä luettavina, kuunneltavina ja katseltavina. Lisäksi näyttelyssä on taideteoksia ja runsaasti muistoihin liittyviä valokuvia ja esineistöä.

 

– Lapsuusmuistot kiinnittyvät usein arkisiin esineisiin. Niiden merkitys muodostuu niihin kietoutuneista tiedoista ja muistoista. Muistoista välittyy myös se, miten arjen kokemukset olivat rautaesiripun molemmin puolin yllättävän samanlaisia, vaikka erojakin muistelujen kautta toki tuli esiin, sanoo Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Ulla Rohunen.

 

Näyttely kertoo muun muassa leikeistä betonin varjossa, suuren ja mahtavan muoviteollisuuden tuottamista leluista sekä materiaalipulan vuoksi kierrätetyistä ja korjatuista tavaroista. Näyttelyssä on myös paljon tutkittavaa ja leikittävää: näyttelyssä voi kokeilla kuukävelyä Tampereen yliopiston kasvatustieteen opiskelijoiden kanssa yhdessä toteutetussa leikkipisteessä, kuvauttaa itsensä jättirusetin kanssa sekä seikkailla tšekkoslovakialaisen Myyrä-hahmon innoittamassa satumetsässä.

 

Tämän päivän lapset ymmärtävät ympäröivää todellisuutta omalla tavallaan, kuten aiemmatkin sukupolvet. Maailmanlaajuinen pandemia ja ilmastonmuutos aiheuttavat lapsille ja nuorille ahdistusta. Nykynuoret ovat myös ensimmäinen sukupolvi, jonka tulevaisuuden näkymät ovat aiempia sukupolvia heikommat.

 

Tutkijat uskovat, että muistojen jakaminen luo mahdollisuuksia etsiä yhdessä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin ja jännitteisiin.
– Muistojen kaleidoskoopin kääntäminen uuteen asentoon näyttää nykyisyyden ja tulevaisuuden vaihtoehtoisilla tavoilla, kuvaa Silova.

 

Kaleidoskooppi – Kylmän sodan lapset -näyttely on esillä Työväenmuseo Werstaalla 26.2.-24.10.2021. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Tällä hetkellä näyttelyn kävijämäärää on koronatilanteen vuoksi rajoitettu. Lisäksi näyttelykävijöiden suositellaan käyttävän kasvomaskia vierailun ajan.

 

Lehdistökuvia

Lokakuun vallankumouksen jälkeen koulupukupakko poistettiin porvarillisena jäänteenä. Koulupuvut tulivat kuitenkin uudelleen käyttöön Neuvostoliitossa vuonna 1948. Ekaluokkalaisen ensimmäinen koulupäivä Petroskoissa vuonna 1987.
Kuva: Yksityiskokoelma

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Näyttely kertoo myös leikeistä betonin varjossa.
Kuvaaja: Simo Rista.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Maapallon päällä ovat sosialistisissa maissa tunnetun lastenlaulun sanat. Laulu kertoo maailmanrauhasta ja sitä laulettiin päiväkodeissa ja kouluissa. Suomessa laulun levytti vuonna 1972 Arja Saijonmaa nimellä Olkoon aurinko aina.
Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Koulurakennuksen toisessa kerroksessa oli puinen Leninin rintakuva. Veistoksen tyhjät silmäkuopat olivat juuri sopivan kokoiset pyöreille karamelleille. Pää oli riittävän korkealla, etteivät koulun pääosin naispuoliset opettajat yltäneet kaivamaan niitä omiin taskuihinsa.”

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Suuri ja mahtava muoviteollisuus tuotti muun muassa itäsaksalaisia Bibbi-nukkeja.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

 

 

Sininen muovinalle liittyy muistoon Nicaraguaan lahjoitetusta nallesta. Lapsi näki myöhemmin televisiossa, kuinka pieni nicaragualainen lapsi sai samanlaisen nallen mutta ei voinut olla varma, koska ei nähnyt nallen väriä heidän mustavalkotelevisiostaan.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Näyttelyssä voi myös seikkailla tšekkoslovakialaisen Myyrä-hahmon innoittamassa satumetsässä.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Lisätiedot:
Tampereen yliopisto, apulaisprofessori Nelli Piattoeva: 040 529 5514, nelli.piattoeva(at)tuni.fi
Työväenmuseo Werstas, näyttelypäällikkö Linda Heinonen: 050 440 1163, linda.heinonen(at)tyovaenmuseo.fi

 

Tutkimushankkeen verkkosivut: https://coldwarchildhoods.org/

Kaleidoskooppi-näyttelyn tiedotuskuvia

Kaleidoskooppi – Kylmän sodan lapset

Näyttely Työväenmuseo Werstaalla

26.2.-24.10.2021

 

Lehdistökuvia

 

Lokakuun vallankumouksen jälkeen  koulupukupakko poistettiin porvarillisena jäänteenä. Koulupuvut tulivat kuitenkin uudelleen käyttöön Neuvostoliitossa vuonna 1948. Ekaluokkalaisen ensimmäinen koulupäivä Petroskoissa vuonna 1987.
Kuva: Yksityiskokoelma

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Näyttely kertoo myös leikeistä betonin varjossa.
Kuvaaja: Simo Rista.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Maapallon päällä ovat sosialistisissa maissa tunnetun lastenlaulun sanat. Laulu kertoo maailmanrauhasta ja sitä laulettiin päiväkodeissa ja kouluissa. Suomessa laulun levytti vuonna 1972 Arja Saijonmaa nimellä Olkoon aurinko aina.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

   
   
   

Lisätiedot:

Tampereen yliopisto, apulaisprofessori Nelli Piattoeva: 040 529 5514, nelli.piattoeva(at)tuni.fi

Työväenmuseo Werstas, näyttelypäällikkö Linda Heinonen: 050 440 1163, linda.heinonen(at)tyovaenmuseo.fi

 

Näyttely on tuotettu yhteistyössä Tampereen yliopiston koordinoiman ja Koneen Säätiön rahoittaman kansainvälisen Re-Collect/Re-Connect: Crossing the Divides through Memories of Cold War Childhoods -tutkimushankkeen kanssa.

Lisätietoa tutkimushankkeesta (englanniksi): https://coldwarchildhoods.org/

 


Työväenmuseo Werstas

Väinö Linnan aukio 8, Tampere

www.tyovaenmuseo.fi

 

 

Kutsu tutustumaan uuteen Kaleidoskooppi-näyttelyyn 25. helmikuuta alkaen

Werstaalla avautuva Kaleidoskooppi – Kylmän sodan lapset on näyttely lapsuusmuistoista

 

 

Työväenmuseo Werstaalla avataan 26.2. Kaleidoskooppi – Kylmän sodan lapset -näyttely lapsuusmuistoista, niiden jakamisesta ja merkityksestä tämän päivän maailmassa. Aineistoa näyttelyyn on kerätty työpajoissa ympäri maailmaa, mutta suurin osa muistoista sijoittuu Neuvostoliittoon ja Itä-Euroopan maihin. Muistoissa näkyvät niin arkinen elämä leluineen ja leikkeineen kuin yhteiskunnalliset mullistukset kylmän sodan päättyessä.

 

Näyttely on tuotettu yhteistyössä Tampereen yliopiston koordinoiman kansainvälisen Re-Connect / Re-Collect: Crossing the Divides through Memories of Cold War Childhood -hankkeen kanssa Koneen Säätiön tukemana.

 

Näyttely on avoinna Työväenmuseo Werstaalla 24.10.2021 saakka.

 

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tutustumaan näyttelyyn ja sen tekijöihin näyttelyn avajaisviikolla torstaista 25. helmikuuta alkaen. Koronatilanteen vuoksi toiveena on, että kukin media sopii erikseen oman tutustumisajan. Haastatteluita voidaan tehdä myös etäyhteydellä.

 

Tervetuloa myös näyttelyn verkkoavajaisiin torstaina 25.2. kello 18.00-19.15. Näyttelyn avaa kirjailija Rosa Liksom, lisäksi ohjelmassa on kansainvälisen tutkijaryhmän puheenvuorot sekä virtuaalikierros näyttelyssä. Ilmoittautuminen ja linkki avajaisten ohjelmaan löytyvät osoitteesta: https://www.lyyti.fi/reg/kaleidoscope_exhibition2021

 

 

Tutustumisaikojen sopiminen:
näyttelypäällikkö Linda Heinonen, linda.heinonen(at)tyovaenmuseo.fi, 050 440 1163

 

Lisätiedot näyttelystä:
apulaisprofessori Nelli Piattoeva, nelli.piattoeva(at)tuni.fi,  040 1901471

 

 

Työväenmuseo Werstas

Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

puh. 010 420 9220

www.tyovaenmuseo.fi

 

Avoinna ti-su 11-18

AINA VAPAA PÄÄSY

 

 

 

Viittomakielen päivänä 12.2. puhutaan urheilun merkityksestä kuuroille

tiedote

 

 

Perjantaina 12. helmikuuta vietetään viittomakielen päivää. Työväenmuseo Werstas järjestää kello 16.30-18 kaikille avoimen verkkotapahtuman, jossa aiheena on suomalaisten kuurojen urheilutoiminnan historia. Urheilulla on ollut kuurojen elämässä tärkeä yhteiskunnallinen rooli, sillä se on ollut väylä tuoda esiin kuurojen oikeuksia ja edistää yhdenvertaisuutta.

 

Kuurojen museon erikoistutkija Tiina Naukkarinen esittelee Helsingin kuurojen urheiluseura HERO:sta kertovan näyttelyn, joka on esillä museon näyttelytilassa Helsingin Valkeassa talossa 18.6. saakka. Kuurojen urheilun 100-vuotista historiaa tutkinut Salla Fagerström kertoo valittuja paloja kuurojen urheilun värikkäästä historiasta. Kuka kuuro saunoi presidentti Mauno Koiviston kanssa Kultarannassa? Mitä tapahtui pitkänmatkanjuoksija Matti Mölsälle Helsingissä 1944? Entä millainen trilleri oli Vesa Hannun pituushyppykulta Belgradissa 1969? Puheenvuorojen jälkeen on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuudessa on suomenkielisen viittomakielen tulkkaus ja puhetulkkaus suomeksi.

 

Ohjelma kellonaikoineen ja osallistumislinkki Työväenmuseo Werstaan sivuilla:
http://www.werstas.fi/event/viittomakielen-paiva-2/

 

Viittomakielen päivää vietetään vuosittain 12. helmikuuta suomalaisen viittomakielisen yhteisön isän Carl Oscar Malmin (1826-1863) syntymän vuosipäivänä. Malm oli itsekin kuuro ja sai koulutuksensa Tukholman kuurojenkoulussa. Hän perusti Porvooseen vuonna 1846 Suomen ensimmäisen kuurojenkoulun, jossa käytettiin opetuksessa viittomakieltä ja kirjoitettua kieltä. Malmin toiminta oli merkittävää suomalaisen viittomakielisen kuurojenyhteisön kehittymisen kannalta.

 

Kuurojen museo on perustettu vuonna 1907 ja se pitää yllä suomalaisen viittomakielisen yhteisön kulttuuriperintöä. Museon näyttelytila on Helsingissä Kuurojen liiton toimitiloissa Valkeassa talossa. Kokoelmia säilytetään Tampereella Työväenmuseo Werstaalla, joka on hoitanut Kuurojen museota vuodesta 2012. Kuurojen kulttuuriperintöön voi tutustua myös verkossa osoitteessa kuurojenmuseo.fi

 

Lisätiedot: Kuurojen museon erikoistutkija Tiina Naukkarinen, puh. 040 528 6982, tiina.naukkarinen(a)tyovaenmuseo.fi

 

 

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

 

Museo avoinna ti-su 11-18
AINA VAPAA PÄÄSY

Näytttely neukkuturismista Werstaan Komuutissa

Tiedote

 

 

Neuvostoliitto muistetaan verisestä historiastaan, eikä suotta. Maan 70-vuotisen taipaleen aikana nähtiin kuitenkin myös muuta kuin tragedioita. Tavalliset kansalaiset elivät elämäänsä ja tekivät sitä, mitä ihmiset muuallakin. Esimerkiksi matkustivat.

 

Neuvostoliitossa turismikin yritettiin integroida osaksi totalitaarista valtiokoneistoa ja sitä käytettiin propagandaan. Toisaalta matkailu tarjosi rajoituksineenkin välähdyksen vapautta ahtaissa yhteiskunnallisissa oloissa. Näin syntyi täysin toisenlainen matkailun eetos kuin länsimaissa.

 

Neukkuturismi-näyttelyssä esitellään neuvostoliittolaisten reissaamista 1920-luvulta aina 1980-luvulle ennen kaikkea visuaalisen aineiston kautta. Julisteet, opasvihkoset, postikortit ja turistien ottamat valokuvat kertovat omanlaisensa kuvallisen tarinan nyt jo kadonneesta matkailun muodosta.

 

Näyttely kysyy myös, mikä on neukkuturismin visuaalinen perintö. Osa esillä olevista kuvista on autenttista aineistoa viime vuosisadalta, toiset taas näyttelyn kokoajan Ville-Juhani Sutisen lähivuosina neuvostoaikaisilla kameroilla Venäjällä ja Baltian maissa ottamia valokuvia. Miten nämä kuvat eroavat toisistaan, vai eroavatko mitenkään? Elääkö neukkuturismi yhä Venäjällä ja Euroopassa?

 

Näyttelyn aineisto perustuu Ville-Juhani Sutisen tuoreeseen kirjaan Neukkuturismi. Neuvostoliiton matkailun historia (Vastapaino 2020). Näyttely on esillä Työväenmuseo Werstaan Komuutissa 2.-27.2.2021. Komuutti on Werstaan pieni yhteisögalleria, jossa on museon sidosryhmien ja yhteistyötahojen tuottamia pienoisnäyttelyitä. Näyttelyyn on vapaa pääsy, mutta koronatilanteen vuoksi kävijämäärää on rajoitettu. Kasvomaskin käyttö museon tiloissa suositellaan.

 

Lisätiedot:
tietokirjailija Ville-Juhani Sutinen, puh. 0407588643, villejuhani(a)gmail.com

 

Lehdistökuvia

Intouristin mainosjuliste 1930-luvulta

Intouristin mainosjuliste 1930-luvulta.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Krimiläinen lomaranta 1970-luvun postikortissa

Krimiläinen lomaranta 1970-luvun postikortissa.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Suomenkielinen opaskirja Mustanmeren rannoille

Suomenkielinen opaskirja Mustanmeren rannoille.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Leninin heinäsuova Razlivissa 1960-luvun postikortissa

Leninin heinäsuova Razlivissa 1960-luvun postikortissa.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Leninin heinäsuova vuonna 2020

Leninin heinäsuova vuonna 2020.
Kuva: Ville-Juhani Sutinen.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Postikortti vesivoimalaitoksen muistomerkistä kommunismin rakentajille

Postikortti vesivoimalaitoksen muistomerkistä kommunismin rakentajille.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Nainen kävelee Jurmalan hiekkarannalla

Nainen kävelee Jurmalan hiekkarannalla.
Kuva: Ville-Juhani Sutinen.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

 

Valokuvanäyttely tauoista ja työpaikkojen juhlista avataan Werstaalla

Tiedote

 

Työväenmuseo Werstaalla Tampereella avautuu huomenna 29. tammikuuta Tauon paikkoja ja juhlan hetkiä -valokuvanäyttely, joka kertoo työyhteisön ja työtovereiden merkityksestä ja sosiaalisesta elämästä työpaikoilla. Korona-ajan turvavälien, porrastettujen taukojen ja etätöiden maailmassa työnteon sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy myös aivan uudessa valossa. Näyttelyssä on 80 kuvaa, vanhimmat 1800-luvun lopulta ja uusimmat 2000-luvun alusta. Kuvia on Werstaan omien kokoelmien lisäksi muun muassa Työväen Arkistosta ja Kansan Arkistosta.

 

Näyttelyn kuvissa juodaan kahvia, syödään eväitä, heitetään huulta ja otetaan muuten vain tuokio rennommin työtovereiden kesken. Esillä on myös valokuvia työyhteisöjen juhlahetkistä, kesäretkistä ja muusta virkistystoiminnasta. Lisäksi mukana on arkistofilmejä: ”luovien taukojen” merkitystä korostava kahvimainos sekä pari esimerkkiä kansansuosikki Tapio Rautavaaran esiintymisistä harjannostajaisissa.

 

Ennen vuonna 1918 voimaan tullutta kahdeksan tunnin työaikalakia tehtaissa painettiin pitkää päivää. Työaika 1800-luvulla oli tavallisesti 12-tuntinen ja lisäksi päivän aikana oli kaksi ruokatuntia. Monet tehtaalaiset kuittasivat aterian kuitenkin kahvilla ja leivällä. Kahvi maistui suomalaiselle rahvaalle 1800-luvulla niin hyvin, että pannu oli kuumana kaikenlaisilla työmailla, myös maalla heinätalkoista tervahaudoille. Isot yritykset perustivat ruokaloita jo 1800-luvulla, mutta työpaikkaruokailusta tuli valtavirtaa vasta 1900-luvun puolivälin jälkeen. Terveellistä lounasruokailua pyrittiin kehittämään myös 1970-luvulla käyttöön otetuilla lounasseteleillä.

 

Retket ja juhlat ovat rytmittäneet monen työpaikan vuodenkiertoa jo pitkään. Vuotuisjuhlista yleisimmin työpaikoilla on vietetty joulujuhlia. Teollisuuslaitoksissa juhlan aihetta on löytynyt myös esimerkiksi tuotantotavoitteiden ylittämisestä ja rakennustyömailla on vietetty harjannostajaisia. Työpaikoilla on muistettu myös työntekijöiden syntymäpäiviä. Eläkkeellelähdöt ovat työyhteisöjen omia, haikeita juhlan hetkiä.

 

Näyttely Tauon paikkoja ja juhlan hetkiä on esillä Työväenmuseo Werstaalla 29.1.–29.8.2021. Museoon on vapaa pääsy, mutta kävijämäärä on rajoitettu koronatilanteen vuoksi. Kasvomaskin käyttöä museon tiloissa suositellaan.

 

Lisätiedot:
näyttelypäällikkö Linda Heinonen, puh. 050 440 1163 tai linda.heinonen@tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvia:

 

Työntekijät kahvitauolla OTK:n tehtaan varastossa Helsingissä vuonna 1950. Kuvaaja Yrjö Lintunen. Kansan Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Tampereen postilaisia kahvitauolla 1900-luvun taitteessa.

Tampereen postin henkilökuntaa kahvitauolla 1800-1900-lukujen vaihteessa. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

OTK:n munapakkaamo Turussa 1938.

OTK:n Turun munapakkaamon henkilökuntaa kahvilla 1938. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Rautatienrakentajat tauolla Uuraassa 1925.

Rautatienrakentajat tauolla Uuraassa vuonna 1925. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

OTK:n varaston harjannostajaiset Helsingissä 1939.

OTK:n Katajanokan varaston harjannostajaiset vuonna 1939. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

OTK:n joulujuhla Helsingin työväentalolla 1945.

OTK:n väki riisipuurolla joulujuhlassa Helsingin työväentalolla vuonna 1945. Kuvaaja: Atte Hyvärinen. Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

 

Tamperelainen työpaikkakulttuuri näkyy Werstaan Tauon paikkoja ja juhlan hetkiä -näyttelyssä

Tiedote

 

Miltä näytti Lokomon työmaaruokalassa 1960-luvulla? Kuinka osuuskauppaväki juhli pikkujouluja Voiman suurravintolassa Hämeenkatu 10:ssa vuonna 1959? Entä kuinka Tampereen verkatehtaan työntekijät kahvittelivat elonkorjuutalkoissa sodan aikana?

 

Työväenmuseo Werstaalla avautuu huomenna 29. tammikuuta Tauon paikkoja ja juhlan hetkiä -valokuvanäyttely, joka kertoo työyhteisön ja työtovereiden merkityksestä ja sosiaalisesta elämästä työpaikoilla. Korona-ajan turvavälien, porrastettujen taukojen ja etätöiden maailmassa työnteon sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy myös aivan uudessa valossa. Näyttelyssä on 80 kuvaa, vanhimmat 1800-luvun lopulta ja uusimmat 2000-luvun alusta. Kuvia on Werstaan omien kokoelmien lisäksi muun muassa Työväen Arkistosta ja Kansan Arkistosta. Valokuvista noin neljäsosa on otettu Tampereella ja lähikunnissa.

 

Näyttelyn kuvissa juodaan kahvia, syödään eväitä, heitetään huulta ja otetaan muuten vain tuokio rennommin työtovereiden kesken. Taukokuvia näyttelyssä on muun muassa Tampereen postitalosta 1800-luvun loppuvuosilta sekä Klingendahlin villatehtaan parsimosta ja OTK:n Tampereen tulitikkutehtaan tuliterästä ruokalasta 1920-luvulta. Lapinniemen puuvillatehtaan miehet kuuntelevat keskittyneesti radiosta Melbournen olympialaisia 1956 ja Tampereen kaupungin leivissä olevat miehet hörppivät parakissaan termospulloista kahvia 1970-1980-luvulla. Lisäksi näyttelystä löytyy tamperelainen taukojumpan tyylinäyte 1980-luvulta.

 

Esillä on myös valokuvia työyhteisöjen juhlahetkistä, kesäretkistä ja muusta virkistystoiminnasta. Tamperelaisia 1950-luvun kesäretkeläisiä kuvissa on esimerkiksi Suomen Trikoon työntekijöitä Viikinsaaressa ja Tampereen työväenyhdistyksen ravintolan henkilökuntaa poseeraamassa retkibussinsa vierellä matkalla kohti Mallasjuoman tehdasta Lahdessa. Urheilujuhlan tunnelmaa puolestaan löytyy muun muassa Tampereen Verkatehtaan urheilukilpailuista Hippoksella 1947. Saman firman ulkoilupäivänä vuonna 1995 väki ikuistettiin uusissa Tamfelt-ulkoilupuvuissa.

 

Näyttelyn arkistofilmeissä kansansuosikki Tapio Rautavaara viihdyttää rakennustyöläisiä harjannostajaisissa ja vanha kahvimainos muistuttaa luovien taukojen merkityksestä.

 

Näyttely Tauon paikkoja ja juhlan hetkiä on esillä Työväenmuseo Werstaalla 29.1.–29.8.2021. Museoon on vapaa pääsy, mutta kävijämäärä on rajoitettu koronatilanteen vuoksi. Kasvomaskin käyttöä museon tiloissa suositellaan.

 

Lisätiedot:  näyttelypäällikkö Linda Heinonen, puh. 050 440 1163 tai linda.heinonen(at)tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvia:

Ladattava kuva joko klikkaamalla kuvaa tai kuvan vierestä tekstilinkistä.

Tampereen postilaisia kahvitauolla 1900-luvun taitteessa.

Tampereen postin henkilökuntaa 1900-luvun taitteessa. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

OTK:n Helsingin varaston väkeä kahvilla vuonna 1950. Kuvaaja: Yrjö Lintunen. Kansan Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Tampereen Verkatehtaan elonkorjuutalkoiden kahvitauko 1943 Tampereen Verkatehtaan työntekijät kahvitauolla elonkorjuutalkoissa Vesilahdella vuonna 1943. Kuva: Työväenmuseo Werstas
Lokomon ruokala 1966 Lokomon työmaaruokala Tampereella vuonna 1966. Kuva: Työväenmuseo Werstas.
Voiman pikkujoulut vuonna 1959 Marius-orkesteri Voiman henkilökunnan pikkujouluissa vuonna 1959 Voiman suurravintolassa Hämeenkatu 10:ssa Tampereella.
Kuvaaja E.M. Staf. Kuva: Työväenmuseo Werstas

 

 

Museo on avoinna 19.1. alkaen

Tervetuloa taas museoon! Kävijämäärää on rajoitettu ja kasvomaskin käyttö on suositeltavaa museossa vieraillessa.

 

Museossa on käsienpesumahdollisuus sekä ala-aulan että näyttelykerroksen WC-tiloissa. Lisäksi kaikissa museon yleisötiloissa on käsidesiä saatavilla.

 

Museossa vieraillessa on myös hyvä muistaa pitää riittävästi etäisyyttä muihin kuin oman seurueen ihmisiin.

 

Asiakaspalveluhenkilökuntamme auttaa ja vastaa mieltä askarruttaviin kysymyksiin aulan infossa.

 

Tervetuloa!

Kosmoksen komein kortti -kisa alkaa!

Tiedote

 

Tänä vuonna juhlistetaan useita historiallisia hetkiä: ensimmäiset suomalaiset postikortit julkaistiin 150 vuotta sitten, Lenin-museon avaamisesta Tampereella tulee tänään kuluneeksi 75 vuotta ja ensimmäisestä miehitetystä avaruuslennosta ja sen sankarin Juri Gagarinin Tampereen-vierailusta tulee 60 vuotta.

 

Juhlien kunniaksi julistetaan alkavaksi Kosmoksen komein kortti -kisa. Tehtävänä on ideoida ja toteuttaa vapaavalintaisella tekniikalla kuva uuteen avaruusaiheiseen postikorttiin. Kilpailu on kaikille avoin ja osallistumisaikaa on maaliskuun loppuun saakka. Kisan järjestävät Lenin-museo ja Postimuseo yhteistyössä Aamulehden Moro-liitteen kanssa.

 

Kilpailun voittaja julkistetaan avaruuslennon vuosipäivänä 12.4.2021 koronatilanne huomioiden joko verkkolähetyksenä tai Gagarinin historiallisen vierailun jalanjäljissä Lenin-museossa pidettävässä juhlagaalassa. Voittajan valitsee raati, jossa on mukana järjestäjien lisäksi edustaja Suomen postikorttiyhdistys Apollo ry:stä ja muusikko Heikki Salo. Salon sanoittama ja säveltämä kappale Lapsuuden sankarille on eittämättä Suomen tunnetuin Juri Gagarinista kertova taideteos.

 

Kaksi parasta teosta palkitaan Museokortilla, joka avaa ovet yli 300 suomalaiseen museoon. Kortti on voimassa vuoden ajan. Lisäksi voittajat saavat tuotepalkintoja Lenin-museon ja Postimuseon museokaupoista. Palkituista töistä painetaan myös oikeat postikortit, joista talletetaan kappaleet myös museoiden kokoelmiin.

 

Lenin-museo on myös kiinnostunut tallentamaan Gagarinin vierailusta kertovia valokuvia osaksi kokoelmiansa. Kokoelmissa on nyt muun muassa Gagarinin omakätinen tervehdys Lenin-museon vieraskirjasta. Gagarin teki avaruuslentonsa jälkeen maailmankiertueen ja saapui kesällä 1961 Suomeen eri paikkakunnille, myös Tampereelle. Olitko kenties itse paikalla tai näkikö joku perheestäsi ilmielävän sankarin?

 

Postimuseo esittelee suomalaista postikorttihistoriaa Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta -näyttelyssä 19.2.–28.3.2021 museokeskus Vapriikissa ja verkkonäyttelynä. Korttien kuvastoa ovat olleet muun muassa kaupungit ja arkkitehtuuri, luonto ja maisemat, tapahtumat, propaganda sekä juhlapyhien värikäs kuvasto. Avaruusaiheisia postikortteja maassamme ei kuitenkaan ole juuri julkaistu, joten nyt on oivallinen mahdollisuus korjata tilanne!

 

Osallistumisohjeet löytyvät kummankin museon verkkosivuilta:

www.postimuseo.fi/kosmoksen-komein-kortti/

http://lenin.fi/

 

Lehdistökuvia

Ladattava kuva avautuu kuvaa klikkaamalla

Kilpailun juliste, kuva-aihe neuvostoliittolaisesta Gagarin-julisteesta Lenin-museon kokoelmista.
Juri Gagarin Tampereen Keskustorilla 1. heinäkuuta 1961. Kuvaaja Veikko Ruuska. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.
Neuvostoliittolainen avaruusaiheinen postimerkki Postimuseon kokoelmista. Kuva: Postimuseo.

 

 

Lisätiedot:

 

Lenin-museo:
Työväenmuseo Werstas, yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen,
anne.lahtinen@tyovaenmuseo.fi / 050 441 8692

 

Postimuseo:
museolehtori Olli Nordling, olli.nordling@postimuseo.fi / 050 406 1570