Finlaysonin kielikudelmat Komuutissa

tiedote

 

FINLAYSONIN KIELIKUDELMAT

 

Työväenmuseo Werstaan Komuutti-tilassa on avattu Finlaysonin alueen monikielisyyttä ennen ja nyt käsittelevä näyttely. Finlaysonin kielikudelmat -näyttelyssä on nykytamperelaisten kuvia ja haastatteluita sekä oma kokonaisuutensa alueen kielellisen historian monikerroksisuudesta. Näyttelyn ovat toteuttaneet yhteistyössä Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan kielten yksikön ja visuaalisen journalismin opiskelijat.

 

Näyttelyyn kutoutuu kaksi erilaista osa-aluetta: Ihmisiä ja kieliä Finlaysonilla -kokonaisuus muodostuu visuaalisen journalismin opiskelijoiden ottamista henkilökuvista ja Tampereen puhekielen kehitystä käsittelevän kurssin opiskelijoiden toteuttamista haastatteluista. Toinen kokonaisuus on kielten opiskelijoiden rakentama Kielten kuusvooninkinen, joka puolestaan valottaa Finlaysonin tehtaan historiallisia kielimaailmoja, 1800-luvun monikielisyyttä, kielten keskinäisiä suhteita ja kerrostumia. Nimi Kuusvooninkinen on lainaa tehdasalueen vanhimman rakennuksen kutsumanimestä.

 

Finlaysonin tehdasalue Tampereen keskustassa on ollut monikielinen koko lähes 200-vuotisen historiansa ajan. Tehtaan perustaja James Finlayson oli kotoisin Skotlannista ja hänen jälkeensä tehdasta omistaneet Rauchit ja Nottbeckit puhuivat saksaa. Tietotaito hankittiin 1800-luvulla Englannista ja sikäläistä osaamista tehtaalla edustivat englantilaiset osastojen mestarit. Työntekijät puolestaan puhuivat suomea.

 

Tehdastoiminta alueella päättyi 1990-luvulla ja historiallisissa teollisuusrakennuksissa on uudet toimijat. Alueella työskentelee nykyisin noin 3000 ihmistä, jotka edustavat monia eri kansallisuuksia ja puhuvat useita eri kieliä. Vanhojen tehdastyöläisten puhe puolestaan on edelleen kuultavissa Tampereen murteen piirteissä.

 

Näyttelyn tavoitteena on ollut keksiä keinoja kuvata kieliä ja niiden keskinäisiä suhteita sekä vuorovaikutusta museonäyttelyn keinoin. Monikielisyyttä tarkastellaan näyttelyssä paikkaan sidottuna mutta samalla paikan rajat ylirajaisin suhtein rikkovana ilmiönä, joka vaikuttaa ihmisten arkeen ja kanssakäymiseen. Eri kielten painoarvo ja asema on vaihdellut, mutta kielitaito on aina avannut tai sulkenut ovia ja asemoinut ihmisiä suhteessa ympäröivään alueeseen.

 

Näyttely on esillä 5.5.2019 asti Werstaan Komuutti-tilassa ja sinne on vapaa pääsy.

 

Komuutti on Työväenmuseo Werstaan yhteisögalleria. Nimi Komuutti on lyhenne sanoista kokeilevan museotoiminnan tila. Kompakti noin 16 neliömetrin tila mahdollistaa erilaisten yhteisöjen pienimuotoisen näyttelytoiminnan. Sisältö Komuutissa vaihtuu noin kerran kuukaudessa.

 

Lisätiedot: Tampereen yliopisto, professori Kaisa Koskinen, 050 3181 193, kaisa.koskinen(at)tuni.fi

 

Kuvia:

Näyttelyn henkilökuvat ovat Tampereen yliopiston visuaalisen journalismin opiskelijoiden ottamia.

Kuvassa Marianne, kuvaaja Maija Partanen.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

   
   

 

Pääsiäisen avoinnaoloajat

 

Pitkäperjantaina 19.4. museo on suljettu, lauantaina ja sunnuntaina 20.-21.4. museo on avoinna kello 11-18.

 

Lauantaina ja sunnuntaina on avoin yleisöopastus uuteen Lastentarhanopettajien tarina -näyttelyyn, kesto noin puoli tuntia.

Lue lisää näyttelystä

 

Maanantaina 22.4. näyttelyt ovat kiinni, kuten muinakin maanantaipäivinä, mutta myös museon toimisto ja kaikki muut palvelut on suljettu.

 

Iloista pääsiäisen aikaa kaikille!

 

Kuva Kulutusosuuskuntien Keskusliiton KK:n pääsiäisjuliste vuodelta 1950, suunnitttelija V. Salonen. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

 

Lastentarhanopettajien tarina kerrotaan Werstaalla

tiedote

 

LASTENTARHANOPETTAJIEN TARINA KERROTAAN WERSTAALLA

 

Lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuksen opettajien palkkaus ovat puhuttaneet suomalaisia talven aikana. Lastenhoidon kriteerit ja alan palkat ovat olleet puheenaiheena Suomessa itse asiassa jo vuosikymmeniä. Aiheesta kertoo Työväenmuseo Werstaalla tänään avautuva uusi Lastentarhanopettajien tarina -näyttely, jossa lastentarhanopettajien työtä ja siinä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan 1800-luvun lopulta aina nykypäivän tilanteeseen saakka. Näyttely on avoinna Werstaalla 8.12.2019 asti ja näyttelyyn on vapaa pääsy.

 

Ensimmäiset lastentarhat Suomeen perustettiin 1800-luvun lopulla saksalaisten esikuvien mukaisesti. Helsingissä avattiin Sörnäisten kansanlastentarha vuonna 1888 ja neljä vuotta myöhemmin aloitettiin lastentarhanopettajien koulutus. Lastentarhatoiminta oli aluksi suunnattu vähävaraisten perheiden lapsille ja kasvatus oli tiiviisti sidoksissa kristillisyyteen ja hyväntekeväisyyteen.

 

Lapsia kasvatettiin 1900-luvun alun lastentarhoissa ensisijaisesti ahkeriksi työläisiksi: tytöt pesivät pyykkiä ja pojat puuhasivat puutarhatöissä. Hoitopaikat olivat vain harvojen ulottuvilla, vaikka toiminta laajeni ja kunnallisia lastentarhoja perustettiin 1920-luvulta lähtien. Lastentarhanopettajat pyrkivät lisäämään ammatillista yhteenkuuluvuutta ja tukemaan kauempana maakunnissa työskennelleitä kollegoita perustamalla Suomen Lastentarhanopettajien yhdistyksen sata vuotta sitten vuonna 1919.

 

Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat sekä naisten palkkatyön yleistyminen kodin ulkopuolella lisäsivät päivähoidon tarvetta 1950-luvulla. Samaan aikaan työ lastentarhoissa muuttui: kristillisyys ja työkasvatus vaihtuivat yhdessä leikkimiseen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Lastentarhanopettajien työ muuttui entistä suunnitelmallisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi.

 

Uuden päivähoitolain myötä 1970-luvulla toiminta vakiintui ja yhdenmukaistui, lastentarhoista tuli päiväkoteja. Lastentarhanopettajat aktivoituivat ja alkoivat vaatia vaativasta työstä sen mukaista palkkaa. Alan ensimmäiset työtaistelut 1980-luvun alussa keskittyivätkin palkkoihin. Lastentarhanopettajat esimerkiksi kippasivat kottikärryittäin tyhjiä lompakoita Eduskuntatalon portaille Kukkarokulkueeksi nimetyssä mielenosoituksessa vuonna 1982.

 

Työtaisteluista huolimatta matala palkka on alalla edelleen keskeinen ongelma. Pitkään jatkuneita keskusteluja on käyty myös päiväkotien ryhmäkokojen kasvamisesta sekä subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Lastentarhanopettajien liiton tavoitteena 1980-luvulta lähtien oli päivähoito-oikeuden ulottaminen kaikkiin alle kouluikäisiin, mikä toteutui vuonna 1996.

 

Lastentarhanopettajien tarina -näyttelyssä eri vuosikymmenten kehitykseen sekä arkeen ja juhlaan lastentarhoissa ja päiväkodeissa voi eläytyä historiallisten valokuvien ja esineiden välityksellä. Aineistoa on Werstaan omien kokoelmien lisäksi muun muassa Lastentarhamuseosta Helsingistä, Museokeskus Vapriikista, Lelumuseo Hevosenkengästä Espoosta ja Viinikan päiväkodista Tampereelta.

 

Näyttelyssä on myös lapsille paljon nähtävää ja tekemistä: voi kokeilla 1900-luvun alun työkasvatuksen pyykinpesua tai pelata muistipeliä. Näyttelystä löytyy myös kokonainen pieni leikkikaupunki taloineen, puistoineen ja hahmoineen leikittäväksi.

 

Näyttelyyn on vapaa pääsy. Viikonloppuisin järjestetään avoimia yleisöopastuksia, joista ensimmäiset ovat lauantaina ja sunnuntaina 6.-7.4. kello 15. Päiväkoti- ja esiopetusryhmille pidetään maksuttomia Tarhahommia-lastenkierroksia arkisin.

 

Näyttely on osa Lastentarhanopettajien liiton 100-vuotisjuhlavuotta ja sen tekemistä on taloudellisesti tukenut OKKA-säätiö. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:n kanssa.

 

Lisätiedot:
projektitutkija Jenni Ahto-Hakonen,
puh. 050 440 1185 tai
jenni.ahto-hakonen(at)tyovaenmuseo.fi

 

KUVIA

Forssan tehtaan lastenseimi 1910-luvulla. Päivähoito oli tuolloin vain harvojen ulottuvilla. Yksityisten ylläpitämiä lastentarhoja oli kaupungeissa ja muun muassa tehdaspaikkakunnilla.

Kuva: Työväenmuseo Werstaaan kuva-arkisto

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Lastentarhanopettajien työssä leikkimisen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen korostuivat toisen maailmansodan jälkeen. Onkileikki 1980-luvulla.

Kuva: Stig Nordvik, Lastentarhanopettajien liitto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Työkasvatus kuului 1900-luvun alun lastentarhojen arkeen. Pyykinpesua Barnabon lastentarhassa Helsingissä 1920-luvulla. Kuva: Lastentarhamuseo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Työkasvatukseen kuulunutta pyykinpesua voi kokeilla näyttelyssä.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Ruokailu Viinikan päiväkodissa Tampereella 1948. Kuva: Viinikan päiväkodin kokoelmat

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Fröbelin pallot kuuluivat Fröbelin leikkilahjoihin, joista tunnetuimpia ovat Fröbelin palikat.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

   

Näyttelyn keskellä sijaitsevalla leikkialueella on koottavia taloja huonekaluineen sekä erilaisia hahmoja vapaasti leikittäväksi.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

   
   

Muistoja neuvostomatkailusta Lenin-museolla

Tiedote

 

Työväenmuseo Werstaan vapaaehtoiset museosakkilaiset haastattelivat Neuvostoliitossa matkailleita ihmisiä heidän neuvostomatkailuun liittyvistä muistoistaan ja koostivat muisteluista filmin. Neuvostomatkailufilmi esitetään Lenin-museolla Tampereella torstaina 28.3. kello 17.30-18.30 kaikille avoimessa tilaisuudessa. Terveisiä Neuvostoliitosta -tilaisuudessa esitettävä neuvostomatkailufilmi on kestoltaan noin 25 min, minkä jälkeen on aikaa keskusteluun projektiin osallistuneiden Museosakin vapaaehtoisten kanssa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

 

Turistimatkat Neuvostoliittoon alkoivat 1950-luvun puolivälissä Hruštšovin kauden poliittisen suojasään aikana. Suomalaisten suosikkikohteita olivat lähialueiden kohteista Leningrad ja Tallinna, mutta monet lensivät myös Mustanmeren rannalle Jaltalle. Idänmatkailun huippuvuosia elettiin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, jolloin itänaapurissa kävi lomailemassa vuosittain noin 300 000 suomalaista. Suomalaisten turistien ryhmämatkoista ikimuistoisia tekivät mustanpörssin kauppojen hierominen sukkahousuilla, farkuilla ja muilla himoituilla länsitavaroilla sekä runsain mitoin saatavilla ollut halpa vodka.

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas,

yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen,

puh. 050 441 8692 tai

anne.lahtinen(at)tyovaenmuseo.fi

 

Kuvia:

Postikortti Neuvostoliitosta. Satama Mustanmeren rannalla.
Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Postikortti Neuvostoliitosta. Hotelli Mustanmeren rannalla Jaltalla. (tekstit lisätty jälkikäteen)
Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Postikortti Neuvostoliitosta. Hotelli Mustanmeren rannalla Jaltalla. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Lenin-museo
Hämeenpuisto 28, Tampere

www.lenin.fi
puh. 010 420 9222

Avoinna talvikaudella ti-su 11-17
Liput 8/6 euroa, neuvostomatkailufilmin esitykseen vapaa pääsy

 

Lastentarhanopettajien tarina kerrotaan Werstaalla

Kutsu tiedotustilaisuuteen ke 3.4.2019 kello 11

 

Tervetuloa Työväenmuseo Werstaalle (Väinö Linnan aukio 8, Tampere) keskiviikkona 3.4. kello 11 tutustumaan uuteen Lastentarhanopettajien tarina -näyttelyyn. Näyttely kertoo lastentarhanopettajien työstä ja sen muutoksista 1800-luvulta nykypäivään. Tilaisuudessa näyttelyn esittelevät projektitutkija FM Jenni Ahto-Hakonen Työväenmuseo Werstaalta sekä päiväkodin johtaja Anne Liimola Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:stä.

 

Lastentarhanopettajien tarina -näyttely kertoo lastentarhojen perustamisesta, toiminnan laajenemisesta, kasvatukseen liittyvän ajattelun muuttumisesta sekä lastentarhanopettajien työstä ja sen muutoksista reilun sadan vuoden aikana. Lapsille näyttelyssä on paljon leikittävää ja kokeiltavaa. Näyttely juhlistaa myös tänä vuonna sata vuotta täyttävää Lastentarhanopettajaliittoa ja se on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:n kanssa.

 

Lisäksi tänään vietettävänä Valtakunnallisena varhaiskasvatuspäivänä Werstas avaa Facebookissa näyttelyyn liittyvän Parhaat lastentarhamuistot -ryhmän. Kaikille avoimessa julkisessa ryhmässä voi jakaa mieleenpainuneita hetkiä päivähoidon arjesta ja juhlasta, pieniä tai isoja asioita.

 

Linkki Facebook-ryhmään:
www.facebook.com/groups/464279720775873/?source_id=184753288161

 

Lisätiedot ja tiedustelut:
Työväenmuseo Werstas, projektitutkija Jenni Ahto-Hakonen, puh. 050 440
1185 tai jenni.ahto-hakonen@tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvat

 

Forssan lastentarhan lapsia 1910-luvulla. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.
[9.3Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

Leikkihetki 1980-luvulla. Kuva: Stig Nordvik, Lastentarhanopettajaliitto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.
[11.5Mt .jpg]

Finlaysonin alueen opaskirjasta ilmestynyt uudistettu painos

Suositussa opaskirjassa on nyt enemmän puuvillatehtaan työntekijöiden kokemuksia ja ihmisten muistoja, joita on ammennettu muun muassa työväenmuseon oman muistitietokeruun tuloksista. Runsasta kuvitusta on ajanmukaistettu ja kirjaa on laajennettu sivumäärältäänkin peräti 80 sivun verran 240-sivuiseksi.

 

Ensi vuonna 200 vuotta täyttävä Finlaysonin puuvillatehdas toimi Tammerkosken rannalla sijaitsevalla tehdasalueella vuosina 1820-1995. Tehdas jäi perustajansa, skotlantilaisen James Finlaysonin aikana pieneksi kehräämöksi, mutta kasvoi seuraavien omistajien aikana Suomen ensimmäiseksi suuryritykseksi. Tehtaassa työskenteli enimmillään noin 3300 ihmistä, heistä suurin osa oli naisia.

 

Lue lisää aiheesta myös lehdistötiedotteesta

 

Kirjan tiedot:
Finlaysonin alue. Työväenmuseo Werstaan julkaisuja 2019. Teksti: Eeva-Maija Ingman-Toivonen. 240 sivua, suomi-englanti. Työväenmuseo Werstas 2019. ISBN 978-952-68778-5-3.

Hinta Werstaan museokaupassa 21 euroa.

Finlaysonin alueen opaskirjasta ilmestynyt uudistettu painos

Tiedote

 

Työväenmuseo Werstas on julkaissut uudistetun laitoksen Finlaysonin tehdasaluetta esittelevästä opaskirjasta. Suosittu edellinen painos myytiin loppuun ja uudelle painokselle on ollut jatkuvasti kysyntää. Opaskirja kertoo Tampereen keskustassa sijaitsevan historiallisen tehdasalueen vaiheista ja nykypäivästä. Edelliseen painokseen verrattuna oppaassa on nyt enemmän puuvillatehtaan työntekijöiden kokemuksia ja ihmisten muistoja, joita on ammennettu muun muassa työväenmuseon oman muistitietokeruun tuloksista. Kirjan sivuilla esimerkiksi ensimmäisen työpäivän tunnelmistaan kertovat niin kirjailija Väinö Linna kuin 1910-luvulla työuransa aloittanut kehrääjäkin. Runsasta kuvitusta on ajanmukaistettu ja kirjaa on laajennettu sivumäärältäänkin peräti 80 sivun verran 240-sivuiseksi.

 

Ensi vuonna 200 vuotta täyttävä Finlaysonin puuvillatehdas toimi Tammerkosken rannalla sijaitsevalla tehdasalueella vuosina 1820-1995. Tehdas jäi perustajansa, skotlantilaisen James Finlaysonin aikana pieneksi kehräämöksi, mutta kasvoi seuraavien omistajien aikana Suomen ensimmäiseksi suuryritykseksi. Tehtaassa työskenteli enimmillään noin 3300 ihmistä, heistä suurin osa oli naisia. Kankaita valmistettiin aluksi Pietarin markkinoille, mutta jo 1800-luvun puolivälistä lähtien flanellit ja muut kankaat myytiin pääosin Suomessa.

 

Finlaysonia sanottiin 1800-luvulla kaupungiksi kaupungin sisällä, koska tehtaalla oli muun muassa oma kirkko, koulu ja sairaala. Tiivis yhteisöllisyys oli tehtaalaisten todellisuutta aina 1900-luvun loppupuolelle saakka ja loi hedelmällisen maaperän myös omintakeiselle työpaikkakulttuurille liikanimineen ja kaskuperinteineen. Erityisesti tehtaassa työskennelleillä miehillä oli lisänimet, mutta myös osastot ja rakennukset saivat kansan suussa omat nimensä, kuten Seelanti tai Siperia.

 

Tekstiilituotanto alueella päättyi vaiheittain 1980-luvulta 1990-luvun puoliväliin mennessä. Nykyään Finlaysonin alueella on jälleen noin 3000 ihmistä töissä, mutta työnantajia on noin sata eri aloilta. Työväenmuseo Werstas on toiminut alueella vuodesta 1993 lähtien. Suurin osa vanhoista tehdasrakennuksista on säilytetty ja alueella onkin nähtävissä monipuolisesti eri aikojen rakennuskantaa.

 

Vuonna 1837 valmistunut Kuusvooninkinen on kansainvälisestikin merkittävä teollistumisen ajan muistomerkki, sillä se on säilynyt sekä ulkoa että sisältä alkuperäisen kaltaisena. Alueelta löytyy monia muitakin kiinnostavia kohteita, kuten aikoinaan koko Pohjoismaiden suurin tehdashalli Plevna, jossa syttyi pysyvä sähkövalaistus ensimmäisenä Suomessa. Kirja ulottaa katseensa myös varsinaisen tehdasalueen rajamaille, mistä esitellään tehtaan omistajien maailmaan kuuluneet palatsit puistoineen.

 

Kirjan tiedot:
Finlaysonin alue. Työväenmuseo Werstaan julkaisuja 2019. Teksti: Eeva-Maija Ingman-Toivonen. 240 sivua, suomi-englanti. Työväenmuseo Werstas 2019. ISBN 978-952-68778-5-3. Hinta Werstaan museokaupassa 21 euroa.

 

Arvostelukappaleita voi tilata museolehtori Hanna Yli-Hinkkalalta, puh. 050 440 1158 tai
hanna.yli-hinkkala(at)tyovaenmuseo.fi
Museolehtori Hanna Yli-Hinkkala kertoo aiheesta mielellään myös lisätietoja.

 

Lehdistökuvia

Alueoppaan kansikuvassa on Finlaysonin työntekijöitä lähdössä töistä 1940-luvulla.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Laitosmies Reino Kolinen Plevnan kutomosalissa 1930-luvulla.

Kuva: Werstaan kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Kankaan tarkastusta 1980-luvulla.

Kuva: Veijo Rio, Werstaan kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Finlaysonin työntekijöitä lähdössä töistä Satakunnankadun portilla vuonna 1976.

Kuva: Werstaan kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Vuonna 1900 avattu Finlaysonin työväen osuuskauppa oli Suomen ensimmäisiä osuustoiminnallisia liikkeitä. Maito- ja leipäosasto vuonna 1914.

Kuva: Werstaan kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Finlaysonin työläiset mielenosoitusmarssilla Tampereen Keskustorilla 1950-luvulla.

Kuva: Werstaan kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

Avoinna ti-su 11-18
AINA VAPAA PÄÄSY

 

 

Naistenpäivänä naiset ilmaiseksi Lenin-museoon

Tiedote

 

Kansainvälisenä naistenpäivänä perjantaina 8. maaliskuuta kaikki naiset pääsevät museoon ilmaiseksi koko päivän eli kello 11-17. Päivän ohjelmassa on kello 15.30 Naistenpäivän teemaopastus, jossa nostetaan esiin naisten roolia Suomen ja Neuvostoliiton yhteisessä historiassa. Tunnin mittaisella opastuksella kerrotaan myös naistenpäivän vieton historiasta. Lisäksi museon naapurissa sijaitsevassa Ravitsemusliike Aistissa on museovieraille tarjoushinnalla naisten valmistamia viinejä.

 

 

Monissa maissa naistenpäivästä on muodostunut naisten hemmottelupäivä, mutta sen juuret ovat naisten äänioikeustaistelussa ja tasa-arvokamppailussa. Kansainvälistä naistenpäivää alettiin viettää 1900-luvun alussa, ja asiasta päätettiin kansainvälisessä työväenliikkeen kokouksessa Kööpenhaminassa vuonna 1910. Venäjällä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1913, Suomessa seuraavana vuonna 1914. Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa naistenpäivää vietettiin näyttävin juhlallisuuksin ja se oli myös kansallinen vapaapäivä. Maailmanlaajuisesti naistenpäivää alettiin viettää vuonna 1975, kun YK julisti naistenpäivän myös YK:n teemapäiväksi.

 

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas, museolehtori Hanna Yli-Hinkkala,
puh. 050 440 1158 tai hanna.yli-hinkkala(at)tyovaenmuseo.fi

 

Kuvia

 

Neuvostoliittolainen juliste ”Alas keittiöorjuus! Tilalle uudenlainen elämäntapa!” vuodelta 1931. Julisteesta tehty postikortti Lenin-museon kokoelmista.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Lenin-museon näyttelyn vuosittain vaihtuvassa osiossa käsite

llään vielä tänä keväänä neuvostoarkea. Jonottaminen ja kulutustavaroiden vaikea saatavuus oli erityisesti neuvostonaisten elämänpiiriin olennaisesti kuulunut asia.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Naistenpäivän opastuksella tutustutaan naisten historiaan, arjen ilmiöihin sekä naistenpäivän vieton historiaan. Kuva: Olli-Pekka Latvala

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

 

 

————

 

Lenin-museo
Hämeenpuisto 28, Tampere

 

puh. 010 420 9222

www.lenin.fi

 

Avoinna talvikaudella ti-su 11-17

Liput 8/6 euroa, naistenpäivänä naiset ilmaiseksi

 

Naistenpäivää juhlitaan Werstaalla Minna Canthin juhlavuoden merkeissä

Tiedote

 

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään Työväenmuseo Werstaalla perjantaina 8.3. kello 13 Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Werstaalla esitetään ennakkonäytöksenä otteita Minna & Fredrika -dialoginäytelmästä, jonka kantaesitys on Werstaalla Minna Canthin päivänä 19. maaliskuuta. Näytelmä kertoo Minna Canthin ja Fredrika Runebergin kuvitteellisesta kohtaamisesta tuonpuoleisessa. Näytelmän ohjaa Virva Itäranta, Minnan roolissa on Kirsi Nurminen ja Fredrikaa esittää Sirke Lääkkölä. Tilaisuudessa kuullaan myös ohjaaja Virva Itärannan puheenvuoro. Lisäksi tarjolla on kahvia ja Työväenmuseon ystäväyhdistys jakaa juhlaan osallistuville naisille ruusuja. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

 

Minna & Fredrika -näytelmässä naiset tapaavat kuoleman jälkeen, välitilassa. He ovat saaneet some-koulutusta ja tehtävän keksiä ja lähettää katsojille viesti, jolla maailman voi pelastaa nykytilasta. Tietoja etsitään googlettamalla. Syntyy hauskoja väärinkäsityksiä, koska nykyään eletään hyvin erilaista elämää kuin ennen vanhaan. Huomataan kuitenkin, että yhteiskunnalliset epäkohdat ja naisen asema eivät ole juuri muuttuneet. Näytelmä on osin fiktiivinen, osin elämäkerrallinen, koominen, hauska ja liikuttava, jopa karnevalistinen.

 

Molemmat naiset viettävät juhlavuottaan 2019: Minnan syntymäpäivästä tulee kuluneeksi 175, Fredrikan kuolemasta 140 vuotta. Kumpikin kuului Suomen ensimmäisiin naisjournalisteihin: Fredrika ruotsinkielisiin, Minna suomenkielisiin. Molemmat olivat myös aikansa ensimmäisiä naisasianaisia, kielipoliittisia ja yhteiskuntakriittisiä. Fredrika perusti Porvooseen varattomien tyttöjen koulun, Minna taisteli koulutuksen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta koko ikänsä.

 

Minna & Fredrika
Kantaesitys

 

Ohjaus: Virva Itäranta

Näyttelijät:
Minna: Kirsi Nurminen
Fredrika: Sirke Lääkkölä

 

Kesto 1 h 20 min

 

Ensi-ilta tiistaina 19.3. klo 19 Työväenmuseo Werstaalla.

 

Muut esitykset Werstaalla:
La 23.3. klo 19
To 25.4. klo 19
Pe 26.4. klo 19
La 27.4. klo 19

 

 

Lisätiedot naistenpäivän ohjelmasta: Työväenmuseo Werstas, yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen, puh. 050 441 8692 tai anne.lahtinen@tyovaenmuseo.fi

 

Lisätiedot Minna & Fredrika –näytelmästä: ohjaaja Virva Itäranta, puh. 040 8433 980

 

KUVIA

   

Minna & Fredrika -näytelmässä esiintyvät Minna Nurminen ja Sirke Lääkkölä.

Kuva: Virva Itäranta.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

   

Naistenpäivän ruusut jakaa Työväenmuseon ystäväyhdistys.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Werstaalla ohjelmaa perheille talvilomaviikolla

Tiedote

 

Työväenmuseo Werstaalla on runsaasti ohjelmaa talvilomaa viettäville perheille tällä viikolla. Lasten Finlayson -ohjelmistoon kuuluva, museon järjestämä ohjelma on maksutonta ja kaikille avointa. Ohjelmassa on pehmolelujen yökyläilyä, askartelua, Täti Taikakynän piirustusjumppaa sekä koko perheelle suunnattuja opastettuja kierroksia.

 

Talvilomaviikon ohjelman huipentuma on Pehmolelujen yö museossa keskiviikkona 27.2. Museoon voi tuoda oman pehmonsa seikkailemaan ja osallistua samalla Täti Taikakynän kuvitettuun satutuokioon kello 11 ja 13. Museolle yöpymään jäävät lelut pääsevät halutessaan myös Täti Taikakynän kuntotarkastukseen. Yökylään jäävien lelujen pitää olla museolla kello 14 mennessä. Seuraavana päivänä torstaina 28.2. oman pehmonsa voi tulla noutamaan kello 12 alkaen ja tutustua samalla pehmolelujen yöllisistä seikkailuista ja touhuista kertovaan valokuvanäyttelyyn.

 

Satutaiteilija Täti Taikakynän voi tavata museolla myös piirustusjumpan merkeissä perjantaina 1.3. kello 11 ja 13. Piirustusjumpassa taikakynäillään ja liikutaan yhdessä hauskalla ja hilpeällä tavalla. Piirustusjumppaa suositellaan yli 3-vuotiaille.

 

Tehtaantyttö Hilman matkassa -lastenkierroksella tutustutaan leikkien sadan vuoden takaiseen tekstiilitehtaan elämään tiistaina 26.2. ja torstaina 28.2. kello 14. Kierroksella kerrotaan Finlaysonin puuvillatehtaasta ja mietitään yhdessä, millaista tehtaassa oli käydä töissä sekä kuinka työntekijät asuivat. Kierros pohjautuu yhteistyössä Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa tuotettuun kulttuuriraittiin Hilma ja pumpulitehdas.

 

Koko perheen kierrokset Meirän kaupunki -näyttelyyn ja Höyrykonemuseoon ovat lauantaina 2.3. ja sunnuntaina 3.3. kello 15. Meirän kaupunki -näyttely kertoo työväen elämästä tehdaskaupungissa 1900-luvulla. Kierroksella tutustutaan muun muassa osuuskauppaan vuodelta 1900, työväen säästöpankkiin ja Pispalan pienoismalliin 1930-luvulta. Höyrykonemuseossa on nähtävillä alkuperäisellä paikallaan Suomen suurin höyrykone, 1600 hevosvoiman Sulzer, joka oli aikoinaan Finlaysonin tehtaan voimantuottaja.

 

Koko viikon ajan museolla on lisäksi avoinna puuhapaja, jossa voi askarrella sätkynukkeja sekä piirrellä, väritellä ja leikkiä. Paja on auki museon aukioloaikoina tiistaista sunnuntaihin kello 11-18.  Lisäksi kaikenikäisten kävijöiden ilona on koko viikon ajan museosuunnistus, missä kuvavihjeiden avulla voi etsiä eri puolille museota kätkettyjä kirjaimia ja ratkoa suunnistustehtävässä esitetty kysymys.

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas,

museolehtori Olli Nordling,

puh. 050 441 8697 tai

olli.nordling(at)tyovaenmuseo.fi

 

Kuvia

Mitä kaikkea pehmolelut puuhaisivat museossa, jos ne jäisivät koko yöksi yökyläilemään museoon ilman omistajiaan?

Pehmolelujen yössä Werstaalla 27.-28.2. lelut saavat tutkia näyttelyiden kiinnostavimpia kohtia ja huvitella monin tavoin. Ehkä myös opetella säästämistä?

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Pehmolelujen yön valokuvanäyttelyssä 28.2. klo 12-18 voi tutustua lelujen yöllisistä seikkailuista otettuihin kuviin.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Puuhapaja museon näyttelykerroksessa on avoinna koko talvilomaviikon ajan. Pajalla voi askarrella, piirtää, värittää ja leikkiä.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Täti Taikakynä on Werstaalla talvilomaviikolla keskiviikkona 27.2. kello 11-14 ja perjantaina 1.3. kello 11 ja 13. Kuvitetut satutuokiot, lelujen kuntotarkastukset sekä piirustusjumpat talvilomaviikolla ilahduttavat kaikkia yli 3-vuotiaita, pääsy vapaa.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Meirän kaupunki -näyttely, 1960-luvun huoltoasemalla bensapoika tankkaa Kuplaa.

Kuva: Mikko Vares.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Meirän kaupunki -näyttely, Finlaysonin työväen osuuskauppa vuodelta 1900. Liike oli Suomen ensimmäisiä osuuskauppoja. 

Kuva: Mikko Vares.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Höyrykonemuseo, Suomen suurin höyrykone alkuperäisellä paikallaan.

Kuva: Mikko Vares.

Lataa täysikokoinen kuva tästä