Nykyajan työelämän tallennuksen satoa julkaistu verkkonäyttelynä

Tiedote

 

 

Tee työstäsi historiaa -verkkonäyttely on julkaistu tyovaenliike.fi-sivustolla. Työväenmuseo Werstas järjesti viime vuonna keruun tämän päivän työelämän kuvista. Verkkonäyttelyyn on koottu reilut parikymmentä otosta vuoden 2021 aikana lahjoitetuista kuvista.

 

Kuvissa ollaan esimerkiksi teräsvalimossa ja pakkaustehtaalla teollisuuskoneiden äärellä, yökerhon striptease-esityksessä, kotien etätyöpisteillä, rakennustöissä, päiväkodin arjessa ja jäteauton matkassa. Kuvauspaikkoja ovat muun muassa Tampere, Turku, Helsinki, Jyväskylä, Eura ja Pori.

 

Kuvia kerättiin ensimmäistä kertaa aktiivisesti sosiaalisen median kautta. Tee työstäsi historiaa -kampanja Facebookissa ja Instagramissa kannusti ihmisiä jakamaan työstään kuvia tunnisteella #duunikuva ja lahjoittamaan kuvia museon kokoelmiin.

 

Tänä päivänä työelämää kuvataan enemmän kuin koskaan ennen, mutta digitaalisessa muodossa olevien kuvien ongelmana on niiden säilyminen tulevaisuuteen. Jotta omasta ajastamme voidaan välittää tietoa tulevaisuuteen, tarvitaan monipuolista ja aiheiltaan runsasta valokuvakokoelmaa. Tällä turvataan tulevaa työelämän tutkimusta. Muutokset ja jatkuvuudet tulevat näkyviin, kun eri aikojen kuvia verrataan toisiinsa.

 

Nykyajan työelämän tallentaminen ei museossa ole päättynyt, vaan työhön ja työelämään liittyviä kuvia toivotaan kokoelmiin jatkossakin. Kuvan voi lahjoittaa Werstaalle myös museon verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta.

 

Nykypäivän kuvien keruuhankkeeseen Werstas sai hanketukea Museovirastolta ja yhteistyökumppanina kuvien keruussa oli SAK.

 

Linkki verkkonäyttelyyn

 

Linkki kuvalahjoituslomakkeeseen

 

Lehdistökuvia

Teräsvalimon täryttäjä työpisteellään.

Teräsvalimon raskaan kaavaamon täryttäjä työpaikallaan. Tampere, 2021.

 

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

 

 

Radiotoimittaja studiossa valmistautumassa lukemaan merisäätä.

Radiotoimittaja lukemassa säätiedotusta merenkulkijoille. Tampere, 2021.

 

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Rakennusalan työntekijä pitämässä kahvitaukoa.

Kirvesmies kahvitauolla. Turku, 2021.

 

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Päiväkodin työntekijöitä ja lapsia muksubussissa juhlatunnelmissa.

Päiväkodin työntekijöitä ja lapsia Muksubussissa keväisissä juhlatunnelmissa. Tampere 2019.

 

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

 

 

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas

kokoelmapäällikkö Leena Ahonen

puh. 050 440 1164

leena.ahonen(at)tyovaenmuseo.fi

 

 

 

 

Työväenmuseo Werstas

Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

puh. 010 420 9220

www.tyovaenmuseo.fi

 

Museo avoinna ti-su 11-18

VAPAA PÄÄSY

 

Werstaan tämän vuoden näyttelyissä vaihdetaan vapaalle, rakennetaan rataa ja palataan ysärille

Tiedote

 

Työväenmuseo Werstaalla avataan tänä vuonna kolme laajempaa kulttuurihistoriallista näyttelyä. Lisäksi yhteisögalleria Komuutissa nähdään useita pienoisnäyttelyitä. Myös Lenin-museota  päivitetään uudella näyttelyosiolla.

 

Kuvajournalisti Touko Hujasen näyttely Lomakansa on avoinna 8.4.–28.8.2022. Valokuvanäyttely kokoaa yhteen palkitun työn tulokset ja näyttää työssään ahkeroivista suomalaisista toisen puolen, vapaalle heittäytyvän Lomakansan. Kuvissa muun muassa ajetaan peltoautoilla, käydään peikkometsässä ja maistellaan perinneherkkuja kotiseutujuhlilla.

 

Ratajätkät valloittavat Werstaan kuuppavaunuineen ja junttalauluineen toukokuussa. Museonjohtaja Kalle Kallion väitöstutkimuksen tuloksiin perustuva näyttely kertoo rautatien rakentajista ja armottomasta työstä ratalinjoilla. Tarinat ratatyömaiden arjesta ilmestyvät keväällä myös SKS Kirjojen kustantamana teoksena. Näyttely tehdään yhteistyössä Suomen Rautatiemuseon kanssa ja se on esillä molemmissa museokohteissa. Werstaalla näyttely on avoinna 6.5.2022– 6.1.2023.

 

Syksyllä yleisö pääsee aikamatkalle 1990-luvulle, kun Ysäri avaa ovensa 7.10.2022. Kotiviininmakuinen näyttely kertoo suurten muutosten vuosikymmenestä pintaa syvemmältä. Ysäri alkoi syvästä lamasta ja päättyi nousuhuumaan ja IT-kuplaan. Siinä välissä Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden ja liittyi Euroopan unioniin. Näyttelyyn on tulossa runsas esineistö ja kuva-aineisto puhuttelemaan erityisesti lapsuuttaan ja nuoruuttaan 1990-luvulla eläneitä.

 

Ysäriä muistetaan myös Lenin-museossa, jossa avataan keväällä näyttelyosio Venäjän 1990-luvusta. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä hapuili kohti demokratiaa, mutta vuosikymmen päättyi hallinnon keskittymiseen ja autoritaarisuuden vahvistumiseen. Boris Jeltsinin johtamasta Venäjästä kerrotaan kuvin ja tekstein.

 

Lehdistökuvia

Keltainen Lada vihreällä pellolla. Auton katolla seisoo lapsi vaalenapunainen turbaani päässä. Etuovi on auki ja siitä näkyy kuljettajan penkillä lapsi. Ikkunasta näkyy kaksi lasta takapenkillä.

Peltoauto.

Kuva: Touko Hujanen.

Rautatienrakentajia 1900-luvun alussa.

Rautatien rakentamista 1900-luvun alussa. Ratajätkiä tarvittiin työmailla paljon ja työ oli rankkaa.

Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

Nelihenkinen perhe ulkoiluasuissa tiilitalon pihamaalla. Helena Rissasen eduskuntavaaliehdokkuuteen liittyvä kuva vuodelta 1991.

Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa ehdokkaana olleen Helena Rissasen perhe ulkoiluasuissa pihamaalla.

Kuva: Veikko Seppänen, Työväenmuseo Werstas.

 

Lisätiedot:
Työväenmuseo Werstas
näyttelypäällikkö Linda Heinonen
puh. 050 440 1163
linda.heinonen(at)tyovaenmuseo.fi

 

 

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

 

Museo avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11-18

VAPAA PÄÄSY

Teollisuusmuseon suosio pelasti Werstaan kävijämäärän viime vuonna

Tiedote

 

 

Työväenmuseo Werstaalla vieraili viime vuonna 26 695 kävijää. Koronarajoitukset näkyivät kävijämäärissä nyt toisena vuonna peräkkäin. Vuonna 2020 museossa kävi 30 989 ihmistä, kun ennen koronaa vuonna 2019 kävijöitä oli 51 251 vuodessa.

 

Vaikka näyttelyt jouduttiin sulkemaan lähes kolmeksi kuukaudeksi, eikä tapahtumia voitu järjestää tavalliseen tapaan, kävijöitä oli kuitenkin hyvin kesällä ja alkusyksystä. Esimerkiksi heinäkuussa kävijöitä oli Werstaalla 6500. 

 

Kävijöitä veti Werstaalle erityisesti uusi Teollisuusmuseo. Kesäkuussa avattu laaja ja monipuolinen näyttely sai kiitosta museovierailta toiminnallisuudesta ja lasten huomioimisesta. Teollisuusmuseo kertoo Tampereen teollisuuden 200-vuotisen tarinan ja se on tehty Werstaan ja museokeskus Vapriikin yhteistyönä. Näyttelyn toteuttamiseen saatiin Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-apuraha.

 

Lenin-museossa kävi vuoden 2021 aikana 7893 vierailijaa. Vuonna 2020 museossa oli 8381 kävijää, kun ennen koronaa vuonna 2019 kävijämäärä oli lähes 13000. Matkustamisen rajoitukset näkyivät museossa selvästi. Museon avaamisesta tuli 75 vuotta ja juhlaa vietettiin yhdessä Postimuseon kanssa piirustuskilpailun merkeissä. Kosmoksen komein kortti -kisa juhlisti myös ensimmäisen avaruuslennon 60-vuotispäivää. Kosmonautti Juri Gagarinin vierailusta Lenin-museossa tuli myös 60 vuotta.

 

Lenin-museo on ollut osa Työväenmuseo Werstasta vuodesta 2014 lähtien. Werstas on Tampereella tukikohtaansa pitävä työelämän ja sosiaalihistorian valtakunnallinen vastuumuseo. Museo on toiminut Finlaysonin historiallisella tehdasalueella vuodesta 1993 lähtien.

 

Lehdistökuvia:

Edessä nainen uusissa suojavarusteissa, takana mies vanhassa työhaalarissa ison koneen äärellä.

Teollisuusmuseo kertoo Tampereen teollisuuden 200-vuotisen historian tähän päivään saakka.

Kuva: Suvi Roiko.

Kaksi lasta kokoaa rakennuspalikoista korkeaa tornia, taustalla on iso valokuvatuloste vanhasta linja-autosta.

Teollisuusmuseo on koko perheen kohde, jossa riittää tekemistä kaiken ikäisille.

Kuva: Olli-Pekka Latvala.

Teollisuusmuseon näyttelytila on Finlaysonin puuvillatehtaalla, josta moderni tehdasteollisuus ponkaisi nousuun.

Kuva: Olli-Pekka Latvala.

Työväenmuseo Werstas toimii Finlaysonin historiallisella tehdasalueella entisessä lankavärjäämössä.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lenin-museo toimii paikassa, jossa Lenin ja Stalin tapasivat ensimmäisen kerran vuonna 1905 vallankumouksellisten salaisessa kokouksessa.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

   

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas
museonjohtaja Ulla Rohunen
puh. 050 440 1157
ulla.rohunen(a)tyovaenmuseo.fi

 

 

Työväenmuseo Werstas

Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

puh. 010 420 9220

www.tyovaenmuseo.fi

 

Museo avoinna ti-su 11-18

VAPAA PÄÄSY

Museossa vierailu ei edellytä koronapassia

Museo on avoinna normaalisti tiistaista sunnuntaihin klo 11-18 ja näyttelyihin on vapaa pääsy. Museossa vierailu ei tällä hetkellä edellytä koronapassin esittämistä.  Museossa vierailu on turvallista ja asiakasmäärää rajataan tarvittaessa. 

 

Kasvomaskin käyttö koko museovierailun ajan on erittäin suositeltavaa kaikille yli 12-vuotiaille.

 

Lisäksi muihin museokävijöihin on pidettävä riittävää etäisyyttä.

 

Käsienpesumahdollisuus on sekä museon ensimmäisessä kerroksessa että näyttelykerroksessa WC-tilojen yhteydessä. Museon yleisötiloissa on myös käsidesiä eri puolilla.

Näyttely Vihreän Langan kuvista Werstaalla kertoo ympäristöajattelun edelläkävijöistä Suomessa

Tiedote

 

Valokuvanäyttely Vihreä Lanka -lehden kuvista avataan 19.11.2021 Työväenmuseo Werstaalla Tampereella. Kuva-aineisto tarjoaa ainutlaatuisen näkymän Suomen ympäristöherätyksen historiaan.

 

Vihreä Lanka ilmestyi vuosina 1983–2019. Se nosti ympäristötietoisuutta osaksi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja oli tärkeä tiedotuskanava monille ruohonjuuritason toimijoille, jotka eivät saaneet palstatilaa valtamedioista.

 

Vihreä Lanka lakkautettiin vuonna 2019 ja sen jälkeen lehden paperinen valokuva-arkisto 1980–1990-luvun kuvista lahjoitettiin Työväenmuseo Werstaalle. Arkiston tuhansista kuvista näyttelyyn on valittu 77 kuvaa ekoaatteiden edelläkävijöistä.

 

Kuvat kertovat vastuullisemmasta kuluttamisesta ja kierrättämisestä, todistavat vilkkaasta kansalaistoiminnasta ja aktivismista sekä kertovat lehden omasta historiasta ja vihreän liikkeen vaiheista.

 

Valokuvien lisäksi näyttelyssä on lehdessä ilmestyneiden pilapiirrosten originaaleja, kuten Tatu ja Patu -kirjojen tekijänäkin tunnetun Sami Toivosen ympäristöaiheisia piirroksia sekä Pekka Saurin piirtämän Just joo -sarjakuvan ruutuja.

 

Näyttelyä varten haastateltiin myös lehden entisiä päätoimittajia Pauli Välimäkeä ja Timo Harakkaa, jotka toimittivat Vihreää Lankaa 1980- ja 1990-luvulla. Heidän muistelunsa lehden tekemisestä on nähtävissä videona.

 

Toimittajat ovat tervetulleita tutustumaan näyttelyyn torstaina 18.11. Käynnin voi sopia ottamalla yhteyttä museon kokoelmapäällikkö Leena Ahoseen, puh. 050 440 1164 tai sähköpostilla leena.ahonen(a)tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvia

Vihreä Lanka -lehden kansia kuvattuna viistosti, lehden nimi näkyvissä, mutta vain osa muista teksteistä. Vihreä Lanka -lehtiä. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.
Kaksi piirrettyä hahmoa, teksteillä osoitettu heidän tekemiään valintoja kuluttamisesta. Toisen kohdalla lukee esimerkiksi "kirpputorimekko" ja toisen kohdalla "hamppujakkupuku". Sami Toivosen piirros kuluttajista Suvi ja Varma-Verna ilmestyi Vihreässä Langassa vuonna 1997. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.
Kaksi henkilöä nostamassa isoa banderollia seinälle. Banderollissa lukee "Kookos". Oranssi ry:n järjestämä talonvaltaus Helsingissä Kokos Oy:n entisessä tehtaassa vuonna 1990. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.
Kuvan keskellä liukuhihna, jossa käytettyjä kartonkipakkauksia, linjan vieressä oikealla puolella seisoo henkilö, joka ilmeisesti lajittelee pakkauksia. Helsingissä kokeiltiin 1992-1994 maito- ja mehutölkkien kierrätystä. Pakkausten lajittelua Enson tehtaalla Lieksassa. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.
Laiva satamassa kuivalla maalla. Keulassa teksti Estelle. Reilun kaupan lippulaiva Estelle Turun telakalla. Vihreä Lanka seurasi vuosien varrella reilun kaupan laivan vaiheita. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.
Rakennuksen seinustalla mielenosoittajia pitelemässä kylttejä, joissa tekstit: "Emme vastusta vuokra-asuntoja Vuosaareen, mutta..." ja "60 000 asukasta on suuruudenhulluutta", etualalla kävelee mies ja vasemmalla kaksi naista tutkii jotakin kankaalla peitettyä. Pelastetaan Vuosaari-kansanliike vastusti laajaa rakentamista ja puolusti alueen luontoarvoja. Vihreä Lanka uutisoi elokuussa 1990 liikkeen luovuttamasta kansalaisadressista. Kuvaaja Niko Nurmi. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

 

 

 

Vihreä Lanka
19.11.2021–6.3.2022

 

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

 

Museo avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11–18

AINA VAPAA PÄÄSY

 

Audiovisuaalinen installaatio 80 vuotta sitten teloitetusta Arndt Pekurisesta Werstaan Komuutissa

Kuvataiteilija Jarmo Vellosen Arndt elää -installaatio avautuu yleisölle Työväenmuseo Werstaan Komuutti-tilassa perjantaina 5. marraskuuta, jolloin tulee tasan 80 vuotta Arndt Pekurisen teloituksesta vuonna 1941.

 

Pekurinen oli pasifisti, joka kieltäytyi suorittamasta asepalvelusta ja osallistumasta sotaan. Hänen mukaansa nimetty laki siviilipalveluksesta, Lex Pekurinen tuli voimaan 90 vuotta sitten vuonna 1931, mutta laki oli tuolloin voimassa vain rauhan aikana.

 

Arndt elää -audiovisuaalinen installaatio on metsänomainen tila, joka muodostuu alumiinisista puunrunkoa esittävistä veistoselementeistä ja niihin heijastettavasta videosta ja äänimaisemasta. Teoskokonaisuuteen kuuluu lisäksi kolme valokuvaa sekä tekstiä Arndt Pekurisen elämästä ja vakaumuksesta.

– Halusin toteuttaa tämän teoksen kunnioittaakseni Arndt Pekurisen muistoa, vakaumusta ja hänen esimerkkiään rauhanaatteen edistäjänä, sanoo Jarmo Vellonen.

 

Arndt Juho Pekurinen syntyi Juvalla vuonna 1905 torppariperheeseen. Hän omaksui pasifismin lukemalla Raamattua, Leo Tolstoita ja Arvid Järnefeltiä. Pekurinen kieltäytyi asepalveluksesta vuonna 1929, minkä seurauksena hänet määrättiin vankeuteen. Pekurisen vankilatuomio sai aikaan myös kansainvälistä huomiota ja muun muassa Albert Einsteinin kirjoittamaan Suomen puolustusministerille. Siviilipalvelus oli tuolloin mahdollinen monissa Euroopan maissa.

 

Suomessa laki siviilipalveluksesta tuli voimaan 90 vuotta sitten keväällä 1931. Lex Pekuriseksi nimetty laki tarkoitti Pekurisen vaatimusten hyväksymistä ja hänen vapautumistaan vankilasta. Lex Pekurinen oli kuitenkin voimassa vain rauhan aikana ja talvisodan sytyttyä 1939 Pekurinen vangittiin uudelleen. Hän vapautui syksyllä 1941, mutta sen jälkeen hänet kuljetettiin rintamalle, missä hänet teloitettiin.

 

Kuvataiteilija Jarmo Vellonen on tavattavissa teoksen äärellä perjantaina 5.11. kello 16-17. Tämän jälkeen kello 17 museon auditoriossa esitetään Arndt Pekurisesta kertova dokumenttielokuva Ikuiseen rauhaan. Ville Suhosen ohjaaman elokuvan esitykseen on vapaa pääsy.

 

Installaation toteutus:
Jarmo Vellonen, aihe ja suunnittelu, videokuvaus, veistosinstallaatio, lukijaääni
Epa Tamminen, äänisuunnittelu
Ilari Vanhatalo, videokuvaus ja editointi
Timo Virtala, teksti

 

Installaation tekemistä ovat tukeneet Uudenmaan taidetoimikunta ja Taiteen Edistämiskeskuksen Visuaalisten taiteiden toimikunta. Teos on ollut aiemmin esillä Laterna Magica -galleriassa Helsingissä vuonna 2018.

 

Komuutti on Työväenmuseo Werstaan yhteisögalleria, joka on saanut nimensä kokeilevan museotoiminnan tilasta. Komuutissa järjestetään pienimuotoisia lyhytkestoisia näyttelyitä ja näyttelynjärjestäjät ovat useimmiten erilaisia yhteistyötahoja tai sidosryhmiä. Werstaalle yhteistyö erilaisten yhteisöjen kanssa on merkittävä osa museon toimintaa yhdenvertaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta.

 

Lisätiedot:
kuvataiteilija Jarmo Vellonen, puh. 040 531 1840, jarmo.vellonen(at)pp.inet.fi

 

 

Lehdistökuvia

Metsän kaltainen tila, jossa puunrunkoja esittäviä veistoselementtejä, valoja ja varjoja. Stillkuva Arndt elää -audiovisuaalisesta installaatiosta.
Kuva: Jarmo Vellonen
Rosoiset tiiliseinät, joille ripustettu mustavalkoinen kuva Arndt Pekurisesta, toisella seinällä kuva Pekurisen hautakivestä kirjoituksineen. Arndt elää -installaatiossa on myös kuvia Arndt Pekurisesta sekä tekstiä. Kuva: Jarmo Vellonen
   

 

Jarmo Vellosen ja Timo Virtalan teksti näyttelystä ja Arndt Pekurisen elämästä

 

Arndt elää -installaatio
Komuutti-tila
5.11.2021-30.1.2022

 

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

 

Museo avoinna ti-su 11-18
AINA VAPAA PÄÄSY

Sateenkaarihistorian aineistopaketti kouluille on julkaistu Finna Luokkahuoneessa

 

 

Finna-palvelun Luokkahuoneessa on julkaistu Sateenkaarielämää-aineistopaketti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiasta Suomessa. Kokonaisuus käsittelee arkea, kulttuuria, itseilmaisua ja kansalaisvaikuttamista. Sateenkaarielämää on suunniteltu yläkoulujen ja lukioiden opetukseen muun muassa yhteiskuntaopin, historian, katsomusaineiden, kuvataiteen ja terveystiedon tunneilla käytettäväksi.

 

Aineistopaketissa on kolme osaa. Jokaisessa osassa on kuvia tai esinekuvia ja niihin liittyviä tehtäväideoita sekä pohdittavaa oppitunneille. Kansalaisvaikuttamiseen keskittyvässä osassa käsitellään muun muassa Setan järjestämiä mielenosoituksia ja tasa-arvoisen avioliiton puolesta käytyä kamppailua.

 

Perhettä ja ihmissuhteita käsittelevässä osassa tutkitaan perhe- ja ihmissuhdekäsitysten moninaisuutta kuvien kautta. Sateenkaareva katse -osuudessa puolestaan tarkastellaan symboleja, merkkejä ja tapoja tuoda omaa identiteettiä esiin sekä myös sukupuoliin liitettyjen ilmaisutapojen karnevalisoimista.

 

Marraskuu on Sateenkaarihistoriakuukausi. Kulttuuriperintötoimijat nostavat kuukauden aikana kokoelmistaan esiin aihepiiriin liittyvää aineistoa.

 

Tänä vuonna on myös tullut kuluneeksi 50 vuotta homoseksuaalisuuden dekriminalisoinnista ja 40 vuotta homoseksuaalisuuden poistamisesta tautiluokituksesta.

 

Kolmiosaisen paketin ovat koonneet yhteistyössä Työväen Arkisto, Työväenmuseo Werstas ja Sateenkaarihistorian ystävät ry. Työväen Arkisto ja Työväenmuseo Werstas tallentavat suomalaista sateenkaarihistoriaa.

 

Klikkaa tästä Sateenkaarielämää -aineistopakettiin

 

Lehdistökuvat:

Aineistopaketissa on muun muassa seuraavat aineistot:

 

Pridekulkue, ilmapalloja ja sateenkaarilippu.

Pridekulkue Jyväskylässä 2000-luvun alussa.

Kuva Työväen Arkiston kokoelmista.

Rintanappi jossa teksti "closets are for clothes" Rintanappi Työväenmuseo Werstaan kokoelmista.

 

 

Lisätiedot:

 

Työväenmuseo Werstas, yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen, 050 441 8692, anne.lahtinen(a)tyovaenmuseo.fi

 

Työväen Arkisto, tutkija Iris Olavinen, 040 455 6975, iris.olavinen(a)tyark.fi

 

Sateenkaarihistorian ystävät ry, sihteeri Kaura Raudaskoski, 045 783 17571, sihteeri(a)sateenkaarihistoria.fi

 

Työväenmuseo Werstaalla ohjelmaa perheille syyslomaviikolla

Työväenmuseo Werstaalla on ohjelmaa lapsiperheille koulujen syyslomaviikolla tiistaista sunnuntaihin 19.-24.10. Ohjelmassa on Teollisuusmuseon lastenkierroksia, Täti Taikakynän vierailu, Museosuunnistusta, Taskulamppusuunnistusta sekä yleisöopastus Kaleidoskooppi – kylmän sodan lapset -näyttelyyn. Kaikkiin puuhiin on vapaa pääsy, lapset osallistuvat aikuisen seurassa.

 

Teollisuusmuseon lastenkierroksilla tutustutaan tehdaskaupungin lasten elämään eri aikoina. Viiperi Hiiren ja sen perhekunnan välityksellä kerrotaan, kuinka tehtaalaiset asuivat, millaisia vaatteita käytettiin, kuinka herkuteltiin ja leikittiin? Lastenkierros järjestetään tiistaista perjantaihin kello 11 ja kierros kestää 45 minuuttia. Kierrosta suositellaan yli 3-vuotiaille.

 

Täti Taikakynä vierailee Werstaalla keskiviikkona 20.10. kello 12-14. Taikakynä loihtii ensin kuvitetun tarinan Siilin juhlista. Ennen talven tuloa Siili järjestää ystävilleen juhlat. Tarinaan liittyy myös Väristyksiä-muistipeli, jossa leikitään väreillä. Kertomuksen jälkeen on vuorossa piirustusleikkejä ja lopuksi Täti Taikakynä piirtää eläinaiheisia toivomuskuvia. Ikäsuositus yli 3 vuotta, ei yläikärajaa.

 

Höyrykonemuseossa kannattaa pitää syysloman aikaan silmät tarkkana, sillä Werstas on mukana Finlaysonin alueella järjestettävässä Taskulamppusuunnistuksessa. Höyrykonemuseoon piilotettuja piirrettyjä lampun henkiä voi etsiä omatoimisesti museon avoinnaoloaikoina (ti-su 11-18) lauantaista 16.10. tiistaihin 26.10. saakka.

 

Werstaalla on myös omatoiminen Museosuunnistus, jossa suunnistetaan kuvavihjeiden perusteella. Vihjekuvien osoittamista paikoista löytyy kirjaimia, ja niistä puolestaan muodostuu sana, joka liittyy Werstaalla nähtävillä olevaan Suomen suurimpaan höyrykoneeseen. Museosuunnistuksen osallistujat saavat aulan infopisteestä myös pienen palkinnon.

 

Kaleidoskooppi -kylmän sodan lapset on näyttely, joka pohjautuu vuosina 2019-2020 eri puolilta maailmaa kerättyihin lapsuusmuistoihin. Näyttely on avoinna sunnuntaihin 24.10. saakka. Lauantaina ja sunnuntaina 23.-24.10. kello 15 näyttelyyn voi tutustua avoimella yleisöopastuksella.

 

Syyslomaohjelman Werstaalla järjestävät yhteistyössä Työväenmuseo Werstas, Finlaysonin alue ja Projio media- ja valotaidetapahtuma.

 

Ohjelmatiedot tarkkoine kellonaikoineen

 

Lehdistökuvia:

Kaksi lasta katselee pienoismallia, jossa hiiri skeittaa Hiedanrannassa.

Teollisuusmuseosta voi löytää Viiperi Hiiren.

Kuva: Olli-Pekka Latvala.

Nainen seisoo kynä kädessä fläppitaulun edessä ja katsoo kohti kameraa. Taululle on piirettynä erilaisia elänhahmoja. Täti Taikakynä vierailee Werstaalla keskiviikkona 20.10. Tarinatuokiossa kerrotaan tällä kerralla siilin juhlista.

Kaleidoskooppi-näyttelyssä voi seikkailla Myyrä-hahmon innoittamassa satumetsässä.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Museon opas näyttää lapsiryhmälle kuvaa höyryveturista.

Teollisuusmuseon lastenkierroksella tutustutaan tehdaskaupungin elämään menneinä aikoina.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas, yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen, anne.lahtinen(a)tyovaenmuseo.fi, 050 441 8692

 

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

 

Avoinna ti-su 11-18
VAPAA PÄÄSY

Etsitkö töitä? -näyttely ja kirja luotaavat tulevaisuuden työelämää

Tiedote

 

 

(Lehdistökuvat sivun alalaidassa)

 

Työväenmuseo Werstaalla Tampereella avataan perjantaina 24.9.2021 Etsitkö töitä? -näyttely ja samalla julkistetaan Osuuskunta Poesian kustantama samanniminen teos. Molemmat ovat osa esitystaiteilija Lauri Antti Mattilan ja elokuvataiteilija Juhani Haukan Etsitkö töitä? -nykytaideteosta. Teos tekee työn antamisesta taidetta ja kutsuu ihmisiä uudelleenajattelemaan tulevaisuuden työelämää.

 

Etsitkö töitä? -projektissa työnhaun logiikka käännettiin ympäri ja valmiiden työpaikkojen hakemisen sijasta ihmiset saivat määritellä, mitä työtä tekisivät kaikkein mieluiten. Haku oli avoinna keväällä 2020 ja hakemuksia saapui 2574. Näistä 16 arvottiin työhaastatteluun ja haastatelluista kahdeksan valittiin 1-2 kuukauden mittaisille apurahajaksoille työskentelemään. Töitä tehtiin syksyn 2020 ja kesän 2021 välisenä aikana. Työskentelyä dokumentoitiin kuvaamalla ja kirjoittamalla. Näyttely rakentuu dokumentaarisista videoista, teksteistä ja äänistä.

 

Töissä yksi toimi luontofilmien kertojaäänenä, toinen äidin sielunhoitajana ja kolmas riippumattomana astrobiologina. Erään työ oli kirjoittaa kirjeitä saaressa, toinen soitti puiden kanssa. Yksi työntekijä käsitteli vaikeita isä-lapsi-suhteita haastattelujen kautta, kun taas toinen kalasti ja hoiti kanoja saaressa. Nuorin osallistujista kirjoitti kirjan sekä julkaisi sen. Kaukaisin työpaikka oli Brasiliassa, jossa hakija järjesti tanssityöpajan nuorille.

 

Laajasta hakemusmateriaalista Haukka ja Mattila ovat toimittaneet dokumentaarisen kirjan, joka avaa näköalan ihmisten työehdotuksiin ja sitä kautta ajatuksiin nautinnosta, haluista, unelmista ja työelämästä. Mattilan ja Haukan mukaan sadoissa hakemuksissa näkyvät nykyisen työelämän ongelmat ja vastapainona korostui ihmisten tarve tehdä merkityksellistä työtä. Käsitykset työstä ja sen merkityksestä on ympäristökriisien ajassa ajateltava heidän mielestään kokonaan uudelleen:

– Projekti paljasti, että pinnan alla kuhisee uskomattoman moninainen toimeliaisuus ja valtavasti energiaa, kun siihen vain annetaan lupa ja mahdollisuus. Hakemusmateriaalin perusteella työelämän muutostarpeet tunnistetaan laajasti ja muutokseen ollaan valmiita. Tarvitsemme vain keskustelua hallitsevan talouspuheen haastamista ja reilun perustulon kaltaisia työelämän muutosta mahdollistavia rakenteita, sanovat Lauri Antti Mattila ja Juhani Haukka.

 

Taiteilijat Juhani Haukka ja Lauri Antti Mattila ovat tavattavissa Etsitkö töitä? -näyttelyn ensimmäisenä avoinnaolopäivänä perjantaina 24.9. Työväenmuseo Werstaalla kello 11-18 välisenä aikana. Näyttelyyn liittyy myös työpajasarja, jossa keskustellaan tulevaisuuden työelämästä. Ensimmäinen työpaja on lauantaina 2.10. kello 12-17. Aiheena on työ ja kestävyys. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa työelämään ja onko olemassa turhaa tai haitallista työtä? Asiantuntija-alustajina ovat tutkijat Paavo Järvensivu ja Anu Suoranta sekä omavaraisyrittäjä Terhi Vuojala-Magga.

 

Kokonaisuus on tuotettu yhteistyössä Esitystaiteen seuran kanssa ja hanketta ovat rahoittaneet Koneen Säätiö, Alfred Kordelinin säätiö, Taike ja Circus Maximus.

 

Lehdistökuvat:

 

Työryhmää koolla.

Kuva: Juhani Haukka.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Työryhmää koolla.

Kuva: Juhani Haukka.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Nella Tukiainen kirjoittaa ja piirtää.

Kuva: Juhani Haukka.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Iine Korhonen ja Lea Höök keskustelevat ja kirjoittavat ajatuksia työstä.

Kuva: Juhani Haukka.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Lauri Antti Mattila ja Juhani Haukka.

Kuva: Visa Knuuttila.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Lauri Antti Mattila ja Juhani Haukka.

Kuva: Visa Knuuttila.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Juhani Haukan tekemä peltomonumentti. Etsitkö töitä? -kylttejä tolpissa hakuvaiheen aikana.

Kuva: Juhani Haukka.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Kuva: Juhani Haukka.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Tuija Töyräs Seilin saarella kirjeenvaihtajana.

Kuva: Juhani Haukka.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

 

Lisätiedot:

Esitystaiteilija Lauri Antti Mattila, lauriantti.mattila(at)gmail.com, 040 742 7787

 

Etsitkö töitä?

Työväenmuseo Werstas
24.9.2021-3.4.2022

 

Väinö Linnan aukio 8, Tampere
www.tyovaenmuseo.fi
puh. 010 420 9220

 

Museo avoinna ti-su 11-18
AINA VAPAA PÄÄSY

 

Meistä -About Us Werstaalla

Meistä-valokuvanäyttely kertoo etnisiin vähemmistöihin kuuluvista ja rodullistetuista sateenkaari-ihmisistä

 

Tiedotuskuvat:

Kuva: Aleksandra Lemke

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Kuva: Aleksandra Lemke

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Kuva: Aleksandra Lemke

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

Meistä – About us

Aleksandra Lemken valokuvia etnisiin vähemmistöihin kuuluvista ja rodullistetuista LHBTIQ+-ihmisistä Suomessa

 

Näyttelyn verkkosivulle

 

Homoseksuaalisten tekojen dekriminalisoinnista on Suomessa kulunut 50 vuotta. Tästä lähtien sateenkaari-ihmisten näkyvyys ja oikeudet ovat vahvistuneet, mutta merkittävistä edistysaskelista huolimatta työtä tarvitaan edelleen, jotta kaikkien sateenkaari-ihmisten oikeudet toteutuvat.

 

Meistä on valokuvanäyttely, jonka tavoitteena on voimauttaa ja lisätä etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja rodullistettujen sateenkaari-ihmisten näkyvyyttä Suomessa. Näyttely haastaa sateenkaariyhteisön valkoisuuden ja tuo näkyviin yhteiskunnassamme ilmenevän moniperustaisen syrjinnän sekä tarinoita, jotka kuuluvat myös sateenkaari-Suomeen.

 

Helsinki, Caisa 17.5.-3.6.
Helsinki, kaupungintalo 28.6.-3.7.
Jyväskylä, Gloria 15.8.-17.9.
Tampere, Työväenmuseo Werstas 21.9.-10.10.
Helsinki, Stoa 11.10.-31.10.

 

Hankkeen ovat toteuttaneet oikeusministeriön tuella Seta, Etelä-Suomen Etno, Helsinki Pride -yhteisö ja Helsingin kaupunki yhteistyössä kulttuurikeskus Caisan ja Stoan kanssa.

 

Pirkanmaalla näyttelyn järjestävät SPR Hämeen piiri, tuki- ja neuvontapalvelu Sinuiksi, Pirkanmaan ja Keski-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunta sekä työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen kumppanuusohjelma.

 

Meistä – About Us
Komuutti-tila 21.9.-10.10.

 

Työväenmuseo Werstas

Väinö Linnan aukio 8, Tampere