Luiden tie -kirjan tekijä Ville-Juhani Sutinen puhuu Lenin-museolla perjantaina Mustan nauhan päivässä

Tiedote, vapaa julkaistavaksi

 

 

Tampereella muistetaan perjantaina 23. elokuuta totalitarismin uhreja Mustan nauhan päivänä Lenin-museolla. Stalinismin ja natsismin uhrien muistopäivää vietetään 80 vuotta sitten 23.8.1939 solmitun Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen vuosipäivänä.

 

Lenin-museolla puhumassa on kirjailija Ville-Juhani Sutinen, joka yhdessä Ville Ropposen kanssa on tutkinut Neuvostoliiton vankileirien historiaa ja niiden jättämiä jälkiä nyky-Venäjällä. Heidän tietokirjansa Luiden tie – Gulagin jäljillä ilmestyi tämän vuoden keväällä. Ropponen ja Sutinen ovat kulkeneet tuhansia kilometrejä Karjalasta Siperiaan ja Kaukoidän Kolymaan etsimässä muistomerkkejä, hautausmaita ja raunioita vankileirien saaristosta, joka peitti aikoinaan laajoja alueita Neuvostoliitosta. He ovat jututtaneet gulagin kanssa tekemisiin joutuneita ihmisiä, joilla on kaikilla oma tarinansa kerrottavanaan, ja taustoittaneet teosta lähdekirjallisuudella.

 

Mustan nauhan päivänä museoon on koko päivä ilmainen sisäänpääsy kello 11-18. Ohjelma alkaa kello 15. Aluksi kuullaan laulu Buchenwaldin hälytys, minkä jälkeen Ville-Juhani Sutinen puhuu Gulagin tahattomista muistomerkeistä. Luennon jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella aiheesta. Lopuksi on opastettu kierros Lenin-museon näyttelyssä.

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas,

museolehtori Hanna Yli-Hinkkala,

puh. 050 440 1158 tai

hanna.yli-hinkkala(at)tyovaenmuseo.fi

 

KUVIA

 

Ville-Juhani Sutinen.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Vorkutan kehällä sijaitseva entinen Gulagin eristysselli. jota käytettiin myöhemmin varastona. Kuva: Ville-Juhani Sutinen

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Lenin-museon näyttelyssä on Stalinin kauden vankileiriä esittävä pienoismalli. Kuva: Työväenmuseo Werstas

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Vankileiripienoismalliin tutustutaan myös opastetulla kierroksella Mustan nauhan päivänä. Kuva: Työväenmuseo Werstas

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Lenin-museo
Hämeenpuisto 28, Tampere

www.lenin.fi

Museo avoinna kesällä joka päivä kello 11-18, 1.9.-31.5. ti-su klo 11-17
Liput 8/6 euroa, Mustan nauhan päivänä vapaa pääsy koko päivän.

Lenin-museo esittelee nyt sosialistista lapsuutta

Tampereella sijaitsevassa Lenin-museossa on avautunut uusi sosialistista lapsuutta käsittelevä osio. Uusi päivitys kertoo millaista oli elää lapsena Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopan sosialistissa maissa sekä Suomessa vasemmistolaisperheessä Neuvostoliiton viimeisinä vuosina ja sosialismin romahtamisen jälkeen. Teemaosio pohjautuu Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan ja Arizona State Universityn globaalikasvatusyksikön De-colonial and De-Cold War Dialogues on Childhood and Schooling -yhteistyöhankkeeseen.

 

Sosialistinen lapsuus -osio on avattu osana museon perusnäyttelyä. Teemaosiossa kuullaan rautaesiripun takana ja Suomessa varttuneiden ihmisten muistoja sekä kurkistetaan suomalaisen pioneerilapsen huoneeseen. Lisäksi näyttelyssä voi katsoa nostalgisia lastenohjelmia eri puolilta Itä-Eurooppaa ja kuunnella vanhoja lastenlauluja, kuten vaikkapa Lounatuulen laulua ja Krokotiili Genan syntymäpäivälaulua.

 

Sosialistisissa maissa ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta oli valtion päiväkodeilla, kouluilla ja järjestöillä. Lapset nähtiin voimana, jonka tehtävänä oli vaalia ja kehittää sosialistista järjestelmää tulevaisuutta varten. Järjestelmä tarjosi turvan ja maksuttoman koulutuksen mutta kaikki eivät sopeutuneet sosialismin ihanteisiin. Vain kaikesta ansioituneimmat ja sopeutuneimmat saattoivat esimerkiksi matkustaa ulkomaille kansainvälisiin lasten- ja nuortentapahtumiin. Suomesta tapahtumiin osallistuivat erityisesti pioneerit, joiden toiminta ja kasvatus myös perustuivat sosialismin ihanteisiin.

 

Lenin-museon Sosialistinen lapsuus -päivitysosio on toteutettu yhteistyössä Tampereen yliopiston kasvatustieteen apulaisprofessorien Nelli Piattoevan ja Zsuzsa Millein kanssa.

 

Lisätietoa Lenin-museon uudesta näyttelyosiosta antaa erikoistutkija Mia Heinimaa, 050 327 7735 tai mia.heinimaa@tyovaenmuseo.fi

 

Lisätietoa De-colonial and De-Cold War Dialogues on Childhood and Schooling -hankkeesta on saatavilla osoitteesta https://research.uta.fi/childhoodmemories/

 

Lehdistökuvat

 

Kouluvuosi alkaa syyskuun 1. päivänä, – Tiedon päivänä.
Kuva: Lenin-museo.
Lataa täysikokoinen kuva tästä.
[1,5Mt / . jpg]

 

 

 

 

 

 

Pioneereja Kremlin kongressipalatsin korotetulla permannolla Moskovassa 1970- ja 1980-lukujen taitteessa.
Kuva: Lenin-museo.
Lataa täysikokoinen kuva tästä.

[1Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

Suomalainen pioneeri Artek-kesäleirillä vuonna 1960.
Kuva: Lenin-museo.
Lataa täysikokoinen kuva tästä.

[5,6Mt /.jpg]

 

 

 

 

 

 

Artekin tervehdys – Olkoon aurinko aina! Kuva vuodelta 1985.
Kuva: Lenin-museo.
Lataa täysikokoinen kuva tästä.

[9Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lenin-museo
Hämeenpuisto 28, Tampere
Avoinna 1.6.–31.8. joka päivä kello 11–18
Liput 8/6 euroa
Sisäänpääsy myös Museokortilla
www.lenin.fi

Työväenmuseo Werstaan kesäohjelmassa lastentapahtumia, perheopastuksia ja yleisön pyynnöstä paluun tekevä leikkikauppa

Tiedotusvälineille

 

Työväenmuseo Werstaalla on koko kesän ajan hauskaa tekemistä kaiken ikäisille. Lasten oma leikkikauppa Osuusliike Vekara avautuu Werstaalla tänään. Samalla starttaa myös ensimmäinen kesän yhdeksästä Lasten Finlayson -tapahtumasta. Koko perheelle suunnatut Tehtaantyttö Hilma -museo-opastukset alkavat puolestaan juhannuksen jälkeisellä viikolla.

 

Lasten oma leikkikauppa Osuusliike Vekara avautuu museon pajalla tiistaina 11.6.2019. Alkujaan kesällä 2017 museolla ollut leikkikauppa avataan nyt yleisön pyynnöstä uudestaan. Leikkikaupassa lapset voivat sovittaa kaupanhoitajan vaatteita, käyttää kassakonetta, leikkiä ostoskärryillä tai vaikka askarrella tuotepakkauksia myymälään. Leikkikaupan on innoittanut Edistysmielinen osuustoimintaliike, jonka historiaa Werstas kerää ja säilyttää kokoelmissaan. Osuusliike Vekara on avoinna elokuun 11. päivään asti museon aukio-oloaikoina ti-su klo 11–18. Leikkikauppa on kaikille avoin ja maksuton.

 

Museolla ja Finlaysonin alueella järjestetään kesän aikana yhdeksän sana- ja kuvataidetta yhdistävää Lasten Finlayson -tapahtumaa. Tapahtumia järjestetään kesätiistaisin 11.6–6.8.2019 klo 11 alkaen.  Kesän ohjelmassa on mm. pehmolelupiknik, possuttelupäivä sekä eläimellinen karnevaali. Tapahtumia järjestävät Työväenmuseo Werstas, Finlaysonin alue sekä IloIlo-tuotantopalvelut. Mukana on tapahtumakohtaisesti myös muita järjestäviä tahoja. Lasten Finlayson -tapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

 

Werstaalla järjestetään myös viikoittaisia Tehtaantyttö Hilma -lastenopastuksia kesäkeskiviikkoisin 26.6.–7.8. kello 11. Koko perheen museokierroksella Hilma kertoo, millaista puuvillatehtaalla oli yli sata vuotta sitten. Toiminnallisella opastuksella tutustutaan Finlaysonin vanhaan tehtaaseen ja mm. hypitään ruutua sekä kokeillaan, kuinka moni mahtuu tehtaalaisasuntoon. Kierros pohjautuu Hilma ja pumpulitehdas, Lasten Finlayson -kulttuuriraittiin. Kierroksen kesto on noin 45 minuuttia. Liput 3€ /lapsi tai aikuinen.

 

Työväenmuseo Werstaan kesäohjelma lapsille ja perheille kokonaisuudessaan:

Osuusliike Vekara
11.6.–11.8.2019
Avoinna museon ollessa auki ti–su klo 11–18

 

Lasten Finlayson -tapahtumat
11.6. – 6.8.2019
Tiistaisin klo 11 alkaen

 

Tehtaantyttö Hilma -lastenkierrokset
26.6.–7.8.2019
Keskiviikkoisin klo 11

 

Lisätietoja Osuusliike Vekarasta on saatavilla osoitteesta http://www.tyovaenmuseo.fi/event/lasten-leikkikauppa-osuusliike-vekara-2019/

 

Lisätietoja Lasten Finlayson tapahtumista on saatavilla osoitteesta https://www.finlaysoninalue.fi/tapahtumat/206/lasten-finlayson:-ohjelmaa-lapsille-tiistaisin-11.6.-6.8.

 

Kesän ohjelma ja Tehtaantyttö Hilma -lastenkierrosten aikataulu on nähtävissä osoitteessa
http://www.tyovaenmuseo.fi/nae-ja-koe/

 

Lisätietoja antaa myös museolehtori Olli Nordling, p. 050 441 8697 tai olli.nordling@tyovaenmuseo.fi

 

Osuusliike Vekarassa riittää riittää kokeiltavaa.
Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.
(6,8Mt / .jpg)

 

 

 

 

 

 

Täti Taikakynä viihdyttää lapsia Werstaalla koko kesän monipuolisissa Lasten Finlayson -tapahtumissa.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä.
(5,5Mt / .jpg)

 

 

 

 

Tehtaantyttö Hilman matkassa -kierroksilla tutustutaan Werstaaseen ja Finlaysonin tehdasalueeseen monipuolisesti ja toiminnallisesti.
Kuva: Työäväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä.
(7,0Mt / .jpg)

 

 

 

 

 

 

 

Työmiehen lauantai on näyttely suomalaisten alkoholihistoriasta

tiedote

 

Kieltolaki astui voimaan sata vuotta sitten 1. kesäkuuta 1919. Puoli vuosisataa myöhemmin suomalaisissa alkoholioloissa tapahtui iso muutos, kun keskioluen myynti vapautettiin Alkon myymälöistä ruokakauppoihin ja baareihin. Työväenmuseo Werstaan uusi Työmiehen lauantai -näyttely pureutuu kansan alkoholihistoriaan ja kertoo, miksi kieltolakia vaadittiin, miten kieltolaista tuli kiertolaki, kuinka alkoholinkäyttöä suitsittiin kieltolain jälkeen, millaiset vaikutukset keskioluen vapauttamisella oli tavallisen kansalaisen elämään ja kuinka alkoholia on EU-aikana Suomessa säännelty.

 

Runsaasti historiallisia kuvia ja esineistöä sisältävässä näyttelyssä kerrotaan suomalaisen työväen suhteesta alkoholiin 1800-luvun lopulta nykyaikaan asti. Tarina alkaa 1800-luvun lopun juomalakkoliikkeestä, johon työväestö liittyi sankoin joukoin. Kieltolaista tuli yksi työväenliikkeen vaatimuksista, joka kytkeytyi alkuvuosina myös kysymykseen äänioikeudesta. Kieltolaki toi kuitenkin mukanaan salakuljetuksen ja viinan salakaupan. Tippakauppiaat eli salakuljetetun viinan vähittäismyyjät olivat usein pienituloisia työväenluokan naisia, jotka koittivat siten raapia elantoaan lamavuosina kokoon.

 

Kieltolain kumoamisen jälkeen ensimmäiset alkoholimyymälät avautuivat 5.4.32 klo 10. Tiukka valvonta jatkui ostajaintarkkailun muodossa. Käyttöön otettiin niinsanottu viinakortti ja jokaisen asiakkaan oli rekisteröidyttävä tiettyyn myymälään asiointia varten. Kortti voitiin nostaa kuivumaan liian isoista ostoista, mutta myös esimerkiksi nuorten naisten tekemät ostokset tai huonosti pukeutuneen henkilön kalliit juomat herättivät tarkkailijoiden huomion.

 

Käännekohtana suomalaisessa alkoholipolitiikassa voidaan pitää keskioluen vapauttamista 50 vuotta sitten. Vuoteen 1969 asti keskiolutta oli myynnissä vain alkoholimyymälöissä, sen jälkeen sitä sai ruokakaupoista lähes koko maassa sekä lisäksi samaan aikaan perustetuista olutravintoloista. Myös maaseudulle saatiin oluen myyntipaikkoja. Muutos oli todella suuri ja alkoholinkulutus kaksinkertaistui muutamassa vuodessa. Näyttelyssä voi eläytyä keskioluen vapauttamisen tunnelmiin istahtamalla 1970-luvun alun baarin pöytään.

 

Näyttelyssä katsastetaan myös, mitä Suomessa on eri vuosikymmenillä juotu. Eri aikojen suosikkijuomiin näyttelyssä voi tutustua pyöräyttämällä ”onnenpyörää” josta löytyy kullekin aikakaudelle tyypillinen drinkki. Alkoholi on innoittanut myös suomalaisia musiikintekijöitä luomaan lauluja, joihin voi tutustua näyttelyn jukeboksin äärellä. Näyttelyn nimibiisin Irwin Goodmanin Työmiehen lauantain lisäksi voi kuunnella esimerkiksi Vanhaa juomalaulua tai Anna Hanskin tulkintaa Kotiviinistä.

 

Näyttelyn oheisohjelmassa on kesällä pubivisoja ja opastuksia. Tapahtumien yössä 8.8. Rahvaan laulu esittää alkoholiaiheisia kansanlauluja. Syyskuusta marraskuuhun järjestetään Kielletyt nautinnot –yleisöluentosarja, jossa käsitellään myyttiä suomalaisesta viinapäästä, naisten osuutta kieltolain kumoamisessa, tupakkaa, huumeidenkäyttöä sota-aikana, keskiolutta kulttuurisena ilmiönä sekä suomalaisten sateenkaaribaarien historiaa.

 

Näyttely on avoinna yleisölle 30.5.2019-5.1.2020 Työväenmuseo Werstaalla. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

 

Lisätiedot:

yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen, puh. 050 441 8692 tai anne.lahtinen@tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvia

Oluen siemailua Tampereen Työväenyhdistyksen Kaupunginkellarissa uudistustöiden jälkeen vuonna 1976.

Kuva: Olavi Kylätasku. Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Kieltolaista huolimatta reteä poseeraaminen osattiin. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) väkeä kesäretkellä 1920-luvun lopulla.

Kuva: Työväen Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Sortavalassa toimineen Osuusliike Itä-Karjalan mietoa Pukki-olutta lähdössä kuluttajille. Kieltolain vuoksi osuusliike valmisti vain mietoja mallasjuomia sekä limonadeja ja muita virvoitusjuomia. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Nuori mies varpusineen 1920-luvulla Mäntsälässä. Kuva: Frans Viljamaa. Mäntsälän museotoimi. Erikokoisille pirtuastioille oli omat nimityksensä. Lahnaan mahtui puoli litraa pirtua, varpuseen neljänneslitra. Jälkimmäisen nimi liittyi samannimiseen Kansanvalistusseuran laulukirjaan: molempien sisältö sai ihmiset herkästi laulutuulelle.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Henkilökuntaa valmiina palvelemaan Alkoholiliikkeen Kemin myymälässä vuonna 1959.

Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo/Alkon kokoelma.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Työväen vappumerkissä 1909 oli liikkeen keskeiset vaatimukset: 8 tunnin työpäivä, kansanvalta ja kieltolaki.

Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 Ostajaintarkkailua harjoitettiin 1940-luvulta lähtien ja käyttöön otettiin ns. viinakortti. Näyttelyssä selailtavana oleva replika.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 Alkoholiliikkeen eli myöhemmin Alkon hinnastoja on selaisltavissa eri vuosikymmeniltä. Ensimmäinen hinnasto oli varsin minimalistinen.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Eri vuosikymmenten suosikkijuomiin voi tutustua pyörittämällä ”onnenpyörää”. 1970-luvun kohdalta pyörästä löytyy ”Ampiainen” – sekä pieni tietoisku sen ajan ravintolakultuurista.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

   

 

Työmiehen lauantai on näyttely suomalaisesta alkoholihistoriasta

Näyttelyn tunnuskuva: 

Tampereen työväentalon ravintola Kaupunginkellari 1970-luvulla. Kuva: Olavi Kylätasku, Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan, se on sellainen työmiehen lauantai, lauloi Irwin Goodman 1960-luvun puolivälissä. Työviikko oli kuusipäiväinen ja kansan alkoholinkäyttöä valvottiin tiukasti. Alkosta tehdyt ostot merkittiin viinakorttiin ja jos hankinnat ylittivät viranomaisten määrittelemän kohtuukäytön, kortti otettiin pois kuivumaan.

 

Kansan päihteidenkäyttöä on Suomessa pyritty ohjailemaan monin tavoin. Kieltolaki tuli voimaan sata vuotta sitten 1.6.1919, kun taas keskioluen vapauttamisesta kauppoihin ja baareihin tuli tämän vuoden alussa kuluneeksi 50 vuotta.

 

Tervetuloa aamukaljalle tutustumaan suomalaisen työkansan alkoholikulttuurista kertovaan Työmiehen lauantai -näyttelyyn Werstaalle ke 29.5. kello 10. Kokoonnumme näyttelyyn sijoittuvaan 1970-lukulaiseen keskiolutbaariin ja Werstaan näyttelytyöryhmä kertoo Työmiehen lauantai-näyttelyn kohokohdista, esittelee näyttelyn kiinnostavimmat kuvat ja esineet sekä vinkkaa näyttelyyn liittyvästä oheisohjelmasta.

 

Työmiehen lauantai –näyttely on avoinna yleisölle Werstaalla 30.5.2019-5.1.2020

Lisätietoja kertoo

yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen, puh. 050 441 8692 tai anne.lahtinen(at)tyovaenmuseo.fi

Muutoksen ääniä Werstaan Komuutissa

tiedote

 

Muutoksen ääniä Komuutissa

Työväenmuseo Werstas on tallentanut muutokseen liittyviä ääniä ja äänimaisemia eri puolilla Suomea. Tavoitteena on tallentaa aineetonta kulttuuriperintöämme, joka muuttuu teknologisen kehityksen myötä nopealla vauhdilla ja samalla osittain myös katoaa.

 

Äänten tallentaminen on osa kansainvälistä Sounds of Changes –hanketta. Werstaan lisäksi mukana on viisi muuta museota Ruotsista, Saksasta, Puolasta ja Sloveniasta. Kaikissa hankkeeseen osallistuneissa museoissa on nyt samaan aikaan avoinna hankkeen tuloksia esittelevät näyttelyt, kussakin museossa omansa.

 

Werstaan näyttelyssä on tallennetuista äänistä koostettu ääni-installaatio, 34 minuutin mittainen äänimatka kasvukeskusten ulkopuolella elettävään arkeen ja tapahtumiin. Erilaisten kulkuvälineiden äänet toimivat siirtyminä paikoista ja äänimaisemista toiseen ja jokaiseen ääneen liittyy myös kuva.

 

Kaikki hankkeessa tallennetut äänet ovat verkossa osoitteessa soundsofchanges.eu ja äänipankin sisältö kasvaa edelleen koko ajan. Tallennushanke päättyy tämän vuoden syksyllä, mutta tavoitteena on kartuttaa äänimaisemia myös sen jälkeen. Sivustolla voi myös vertailla eri maiden äänimaisemia keskenään, sillä jokaisesta hankkeeseen osallistuneesta maasta on tallennettu muun muassa mielenosoitusten tai joulutorien äänimaailmaa. Tallenteet ovat kaikkien käytettävissä maksuttomasti ja ne ovat myös teknisesti korkeatasoisia, mikä mahdollistaa niiden käytön esimerkiksi peliteollisuudessa tai musiikin tekemisessä.

 

Hankkeeseen on saatu taloudellista tukea Euroopan unionin Luova Eurooppa -ohjelmasta.

Muutoksen äänet – Sounds of Changes Werstaan Komuutti-tilassa 25.8.2019 asti.

Komuutti on Työväenmuseo Werstaan yhteisögalleria. Nimi Komuutti on lyhenne sanoista kokeilevan museotoiminnan tila. Kompakti noin 16 neliömetrin tila mahdollistaa erilaisten yhteisöjen pienimuotoisen näyttelytoiminnan. Sisältö Komuutissa vaihtuu noin kerran kuukaudessa.

 

Lisätiedot: Työväenmuseo Werstas, kokoelmapäällikkö Leena Ahonen, puh. 050 440 1164 tai leena.ahonen(at)tyovaenmuseo.fi

 

KUVIA

Puunkaato.

Kuva: Antti Makkonen, Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Lada 1200L autokyyti

Kuva: Antti Makkonen, Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Torikävely Joensuussa

Kuva: Antti Makkonen, Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 Festarijuna Ilosaarirockiin

Kuva: Antti Makkonen, Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Muutoksen äänet – Sounds of Changes Werstaan Komuutti-tilassa 25.8.2019 asti.

 

Finlaysonin kielikudelmat Komuutissa

tiedote

 

FINLAYSONIN KIELIKUDELMAT

 

Työväenmuseo Werstaan Komuutti-tilassa on avattu Finlaysonin alueen monikielisyyttä ennen ja nyt käsittelevä näyttely. Finlaysonin kielikudelmat -näyttelyssä on nykytamperelaisten kuvia ja haastatteluita sekä oma kokonaisuutensa alueen kielellisen historian monikerroksisuudesta. Näyttelyn ovat toteuttaneet yhteistyössä Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan kielten yksikön ja visuaalisen journalismin opiskelijat.

 

Näyttelyyn kutoutuu kaksi erilaista osa-aluetta: Ihmisiä ja kieliä Finlaysonilla -kokonaisuus muodostuu visuaalisen journalismin opiskelijoiden ottamista henkilökuvista ja Tampereen puhekielen kehitystä käsittelevän kurssin opiskelijoiden toteuttamista haastatteluista. Toinen kokonaisuus on kielten opiskelijoiden rakentama Kielten kuusvooninkinen, joka puolestaan valottaa Finlaysonin tehtaan historiallisia kielimaailmoja, 1800-luvun monikielisyyttä, kielten keskinäisiä suhteita ja kerrostumia. Nimi Kuusvooninkinen on lainaa tehdasalueen vanhimman rakennuksen kutsumanimestä.

 

Finlaysonin tehdasalue Tampereen keskustassa on ollut monikielinen koko lähes 200-vuotisen historiansa ajan. Tehtaan perustaja James Finlayson oli kotoisin Skotlannista ja hänen jälkeensä tehdasta omistaneet Rauchit ja Nottbeckit puhuivat saksaa. Tietotaito hankittiin 1800-luvulla Englannista ja sikäläistä osaamista tehtaalla edustivat englantilaiset osastojen mestarit. Työntekijät puolestaan puhuivat suomea.

 

Tehdastoiminta alueella päättyi 1990-luvulla ja historiallisissa teollisuusrakennuksissa on uudet toimijat. Alueella työskentelee nykyisin noin 3000 ihmistä, jotka edustavat monia eri kansallisuuksia ja puhuvat useita eri kieliä. Vanhojen tehdastyöläisten puhe puolestaan on edelleen kuultavissa Tampereen murteen piirteissä.

 

Näyttelyn tavoitteena on ollut keksiä keinoja kuvata kieliä ja niiden keskinäisiä suhteita sekä vuorovaikutusta museonäyttelyn keinoin. Monikielisyyttä tarkastellaan näyttelyssä paikkaan sidottuna mutta samalla paikan rajat ylirajaisin suhtein rikkovana ilmiönä, joka vaikuttaa ihmisten arkeen ja kanssakäymiseen. Eri kielten painoarvo ja asema on vaihdellut, mutta kielitaito on aina avannut tai sulkenut ovia ja asemoinut ihmisiä suhteessa ympäröivään alueeseen.

 

Näyttely on esillä 5.5.2019 asti Werstaan Komuutti-tilassa ja sinne on vapaa pääsy.

 

Komuutti on Työväenmuseo Werstaan yhteisögalleria. Nimi Komuutti on lyhenne sanoista kokeilevan museotoiminnan tila. Kompakti noin 16 neliömetrin tila mahdollistaa erilaisten yhteisöjen pienimuotoisen näyttelytoiminnan. Sisältö Komuutissa vaihtuu noin kerran kuukaudessa.

 

Lisätiedot: Tampereen yliopisto, professori Kaisa Koskinen, 050 3181 193, kaisa.koskinen(at)tuni.fi

 

Kuvia:

Näyttelyn henkilökuvat ovat Tampereen yliopiston visuaalisen journalismin opiskelijoiden ottamia.

Kuvassa Marianne, kuvaaja Maija Partanen.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

   
   

 

Lastentarhanopettajien tarina kerrotaan Werstaalla

tiedote

 

LASTENTARHANOPETTAJIEN TARINA KERROTAAN WERSTAALLA

 

Lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuksen opettajien palkkaus ovat puhuttaneet suomalaisia talven aikana. Lastenhoidon kriteerit ja alan palkat ovat olleet puheenaiheena Suomessa itse asiassa jo vuosikymmeniä. Aiheesta kertoo Työväenmuseo Werstaalla tänään avautuva uusi Lastentarhanopettajien tarina -näyttely, jossa lastentarhanopettajien työtä ja siinä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan 1800-luvun lopulta aina nykypäivän tilanteeseen saakka. Näyttely on avoinna Werstaalla 8.12.2019 asti ja näyttelyyn on vapaa pääsy.

 

Ensimmäiset lastentarhat Suomeen perustettiin 1800-luvun lopulla saksalaisten esikuvien mukaisesti. Helsingissä avattiin Sörnäisten kansanlastentarha vuonna 1888 ja neljä vuotta myöhemmin aloitettiin lastentarhanopettajien koulutus. Lastentarhatoiminta oli aluksi suunnattu vähävaraisten perheiden lapsille ja kasvatus oli tiiviisti sidoksissa kristillisyyteen ja hyväntekeväisyyteen.

 

Lapsia kasvatettiin 1900-luvun alun lastentarhoissa ensisijaisesti ahkeriksi työläisiksi: tytöt pesivät pyykkiä ja pojat puuhasivat puutarhatöissä. Hoitopaikat olivat vain harvojen ulottuvilla, vaikka toiminta laajeni ja kunnallisia lastentarhoja perustettiin 1920-luvulta lähtien. Lastentarhanopettajat pyrkivät lisäämään ammatillista yhteenkuuluvuutta ja tukemaan kauempana maakunnissa työskennelleitä kollegoita perustamalla Suomen Lastentarhanopettajien yhdistyksen sata vuotta sitten vuonna 1919.

 

Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat sekä naisten palkkatyön yleistyminen kodin ulkopuolella lisäsivät päivähoidon tarvetta 1950-luvulla. Samaan aikaan työ lastentarhoissa muuttui: kristillisyys ja työkasvatus vaihtuivat yhdessä leikkimiseen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Lastentarhanopettajien työ muuttui entistä suunnitelmallisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi.

 

Uuden päivähoitolain myötä 1970-luvulla toiminta vakiintui ja yhdenmukaistui, lastentarhoista tuli päiväkoteja. Lastentarhanopettajat aktivoituivat ja alkoivat vaatia vaativasta työstä sen mukaista palkkaa. Alan ensimmäiset työtaistelut 1980-luvun alussa keskittyivätkin palkkoihin. Lastentarhanopettajat esimerkiksi kippasivat kottikärryittäin tyhjiä lompakoita Eduskuntatalon portaille Kukkarokulkueeksi nimetyssä mielenosoituksessa vuonna 1982.

 

Työtaisteluista huolimatta matala palkka on alalla edelleen keskeinen ongelma. Pitkään jatkuneita keskusteluja on käyty myös päiväkotien ryhmäkokojen kasvamisesta sekä subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Lastentarhanopettajien liiton tavoitteena 1980-luvulta lähtien oli päivähoito-oikeuden ulottaminen kaikkiin alle kouluikäisiin, mikä toteutui vuonna 1996.

 

Lastentarhanopettajien tarina -näyttelyssä eri vuosikymmenten kehitykseen sekä arkeen ja juhlaan lastentarhoissa ja päiväkodeissa voi eläytyä historiallisten valokuvien ja esineiden välityksellä. Aineistoa on Werstaan omien kokoelmien lisäksi muun muassa Lastentarhamuseosta Helsingistä, Museokeskus Vapriikista, Lelumuseo Hevosenkengästä Espoosta ja Viinikan päiväkodista Tampereelta.

 

Näyttelyssä on myös lapsille paljon nähtävää ja tekemistä: voi kokeilla 1900-luvun alun työkasvatuksen pyykinpesua tai pelata muistipeliä. Näyttelystä löytyy myös kokonainen pieni leikkikaupunki taloineen, puistoineen ja hahmoineen leikittäväksi.

 

Näyttelyyn on vapaa pääsy. Viikonloppuisin järjestetään avoimia yleisöopastuksia, joista ensimmäiset ovat lauantaina ja sunnuntaina 6.-7.4. kello 15. Päiväkoti- ja esiopetusryhmille pidetään maksuttomia Tarhahommia-lastenkierroksia arkisin.

 

Näyttely on osa Lastentarhanopettajien liiton 100-vuotisjuhlavuotta ja sen tekemistä on taloudellisesti tukenut OKKA-säätiö. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:n kanssa.

 

Lisätiedot:
projektitutkija Jenni Ahto-Hakonen,
puh. 050 440 1185 tai
jenni.ahto-hakonen(at)tyovaenmuseo.fi

 

KUVIA

Forssan tehtaan lastenseimi 1910-luvulla. Päivähoito oli tuolloin vain harvojen ulottuvilla. Yksityisten ylläpitämiä lastentarhoja oli kaupungeissa ja muun muassa tehdaspaikkakunnilla.

Kuva: Työväenmuseo Werstaaan kuva-arkisto

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Lastentarhanopettajien työssä leikkimisen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen korostuivat toisen maailmansodan jälkeen. Onkileikki 1980-luvulla.

Kuva: Stig Nordvik, Lastentarhanopettajien liitto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Työkasvatus kuului 1900-luvun alun lastentarhojen arkeen. Pyykinpesua Barnabon lastentarhassa Helsingissä 1920-luvulla. Kuva: Lastentarhamuseo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Työkasvatukseen kuulunutta pyykinpesua voi kokeilla näyttelyssä.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Ruokailu Viinikan päiväkodissa Tampereella 1948. Kuva: Viinikan päiväkodin kokoelmat

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Fröbelin pallot kuuluivat Fröbelin leikkilahjoihin, joista tunnetuimpia ovat Fröbelin palikat.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

   

Näyttelyn keskellä sijaitsevalla leikkialueella on koottavia taloja huonekaluineen sekä erilaisia hahmoja vapaasti leikittäväksi.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

   
   

Muistoja neuvostomatkailusta Lenin-museolla

Tiedote

 

Työväenmuseo Werstaan vapaaehtoiset museosakkilaiset haastattelivat Neuvostoliitossa matkailleita ihmisiä heidän neuvostomatkailuun liittyvistä muistoistaan ja koostivat muisteluista filmin. Neuvostomatkailufilmi esitetään Lenin-museolla Tampereella torstaina 28.3. kello 17.30-18.30 kaikille avoimessa tilaisuudessa. Terveisiä Neuvostoliitosta -tilaisuudessa esitettävä neuvostomatkailufilmi on kestoltaan noin 25 min, minkä jälkeen on aikaa keskusteluun projektiin osallistuneiden Museosakin vapaaehtoisten kanssa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

 

Turistimatkat Neuvostoliittoon alkoivat 1950-luvun puolivälissä Hruštšovin kauden poliittisen suojasään aikana. Suomalaisten suosikkikohteita olivat lähialueiden kohteista Leningrad ja Tallinna, mutta monet lensivät myös Mustanmeren rannalle Jaltalle. Idänmatkailun huippuvuosia elettiin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, jolloin itänaapurissa kävi lomailemassa vuosittain noin 300 000 suomalaista. Suomalaisten turistien ryhmämatkoista ikimuistoisia tekivät mustanpörssin kauppojen hierominen sukkahousuilla, farkuilla ja muilla himoituilla länsitavaroilla sekä runsain mitoin saatavilla ollut halpa vodka.

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas,

yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen,

puh. 050 441 8692 tai

anne.lahtinen(at)tyovaenmuseo.fi

 

Kuvia:

Postikortti Neuvostoliitosta. Satama Mustanmeren rannalla.
Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Postikortti Neuvostoliitosta. Hotelli Mustanmeren rannalla Jaltalla. (tekstit lisätty jälkikäteen)
Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Postikortti Neuvostoliitosta. Hotelli Mustanmeren rannalla Jaltalla. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Lenin-museo
Hämeenpuisto 28, Tampere

www.lenin.fi
puh. 010 420 9222

Avoinna talvikaudella ti-su 11-17
Liput 8/6 euroa, neuvostomatkailufilmin esitykseen vapaa pääsy

 

Lastentarhanopettajien tarina kerrotaan Werstaalla

Kutsu tiedotustilaisuuteen ke 3.4.2019 kello 11

 

Tervetuloa Työväenmuseo Werstaalle (Väinö Linnan aukio 8, Tampere) keskiviikkona 3.4. kello 11 tutustumaan uuteen Lastentarhanopettajien tarina -näyttelyyn. Näyttely kertoo lastentarhanopettajien työstä ja sen muutoksista 1800-luvulta nykypäivään. Tilaisuudessa näyttelyn esittelevät projektitutkija FM Jenni Ahto-Hakonen Työväenmuseo Werstaalta sekä päiväkodin johtaja Anne Liimola Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:stä.

 

Lastentarhanopettajien tarina -näyttely kertoo lastentarhojen perustamisesta, toiminnan laajenemisesta, kasvatukseen liittyvän ajattelun muuttumisesta sekä lastentarhanopettajien työstä ja sen muutoksista reilun sadan vuoden aikana. Lapsille näyttelyssä on paljon leikittävää ja kokeiltavaa. Näyttely juhlistaa myös tänä vuonna sata vuotta täyttävää Lastentarhanopettajaliittoa ja se on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:n kanssa.

 

Lisäksi tänään vietettävänä Valtakunnallisena varhaiskasvatuspäivänä Werstas avaa Facebookissa näyttelyyn liittyvän Parhaat lastentarhamuistot -ryhmän. Kaikille avoimessa julkisessa ryhmässä voi jakaa mieleenpainuneita hetkiä päivähoidon arjesta ja juhlasta, pieniä tai isoja asioita.

 

Linkki Facebook-ryhmään:
www.facebook.com/groups/464279720775873/?source_id=184753288161

 

Lisätiedot ja tiedustelut:
Työväenmuseo Werstas, projektitutkija Jenni Ahto-Hakonen, puh. 050 440
1185 tai jenni.ahto-hakonen@tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvat

 

Forssan lastentarhan lapsia 1910-luvulla. Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.
[9.3Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

Leikkihetki 1980-luvulla. Kuva: Stig Nordvik, Lastentarhanopettajaliitto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.
[11.5Mt .jpg]