Työväenmuseo Werstas ja Lenin-museo sulkivat ovensa

Tiedote

Tampereella toimivat Työväenmuseo Werstas ja Lenin-museo ovat muiden museoiden tapaan sulkeneet ovensa valtioneuvoston eilisten linjausten mukaisesti. Työväen museoyhdistyksen ylläpitämät museokohteet on suljettu ainakin maanantaihin 13.4. saakka.

 

Museo pyrkii nyt palvelemaan ihmisiä verkon välityksellä. Museon verkkonäyttelyt ja verkossa toimivat kokoelmapalvelut ovat normaalisti avoinna. Sosiaalisen median kanaviin kuten Facebook-sivuille tuotetaan sisältöjä ja kerrotaan esimerkiksi esineisiin liittyviä mielenkiintoisia tarinoita.

– Viime päivät ovat olleet varmasti hurjimpia 15 vuotta kestäneen johtajakauteni aikana, kertoo museonjohtaja Kalle Kallio. Tapahtumien peruuttaminen, yhteydenpito pettyneisiin asiakkaisiin, etätöiden järjestäminen kymmenille ihmisille ja lähiviikkojen suunnittelu eivät käy käden käänteessä. Työväenmuseo Werstas on erittäin aktiivinen kulttuuritalo, jonka toiminnan alasajaminen on kaikille meille ainutkertainen kokemus. Onneksi aloitimme varautumisen tähän päivään jo helmikuun lopussa, Kallio huokaisee.

 

Werstaan verkkonäyttelyt ovat osoitteessa
http://www.werstas.fi/nae-ja-koe/nayttelyt/verkossa/

 

Kokoelmapalvelu arjenhistoria.fi on osoitteessa
www.arjenhistoria.fi

 

Työväenmuseo Werstaan Facebook-sivu
https://www.facebook.com/Ty%C3%B6v%C3%A4enmuseo-Werstas-184753288161/

 

Lenin-museon Facebook-sivu
https://www.facebook.com/Lenin-museo-200140623376365/

Lisätiedot ja tiedustelut: Työväenmuseo Werstas, museonjohtaja Kalle Kallio, puh. 040 716 7520 tai kalle.kallio(at)tyovaenmuseo.fi

Museo suljettu 13.4. saakka

 

Työväenmuseo Werstaan kaikki näyttelyt on suljettu 17.3.-13.4.2020 väliseksi ajaksi. Sulkeminen perustuu maanantaina 16.3. valtioneuvoston yhdessä tasavallan presidentin kanssa päättämiin linjauksiin koronavirusepidemian leviämisen ehkäisemiseksi.

 

Palvelemme seuraavat viikot verkossa. Museon verkkonäyttelyt ovat avoinna normaalisti ja kaikki verkkosisällöt löytyvät täältä

 

Verkkonäyttelyiden lisäksi kokoelmapalvelu arjenhistoria.fi  on avoinna kuten aiemminkin

Lisäksi museon sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja Instagramissa julkaistaan uusia sisältöjä myös poikkeusolojen aikana.

Löydät Werstaan Facebook-sivun täältä

ja Instagramissa löydät meidät museon nimellä.

 

Pitäkää huolta itsestänne ja tovereistanne!

Yleisötilaisuudet kevään osalta peruutettu

 

Museon yleisötilaisuudet kevään osalta on peruutettu tästä viikosta eteenpäin. Yleisöopastuksia ja muita tilaisuuksia ei järjestetä.

 

Myöskään museon kirjasto ei ole avoinna keskiviikkoisin yleisölle.

 

Tilanteen muuttuessa tiedotamme verkkosivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta mahdollisista muutoksista.

 

 

Kuva: OTK valmisti Joka Pesun Saippuaa 1940-luvulla. Samalla aineella hoitui niin käsienpesu, pyykkäys kuin astioiden tiskauskin. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

 

Muistetaan siis myös käsihygienia!

 

Näyttely naisten alusvaatteiden historiasta Werstaan Komuutissa

tiedote

 

Alushousut, alkkarit, pikkupöksyt, pikkarit, hipsterit, stringit… Rakkaalla vaatekappaleella on monta nimeä ja mallia. Aluksi ne olivat kuitenkin ”nimettömät”, sillä häveliäisyys esti lausumasta ääneen niiden nimeä ja käyttötarkoitusta. Nimettömät 120 vuotta -pienoisnäyttely Työväenmuseo Werstaan Komuutissa raottaa alusvaatteiden historiaa. Näyttely on avoinna 29.3.2020 asti.

 

Alushousujen historia alkaa renessanssin ajalta, jolloin niitä kuvailtiin paitsi käytännöllisinä myös siveellisinä vaatteina. ”Ne auttavat naista pysymään puhtaana ja torjumaan kylmää, mutta ne myös estävät reiden vilahduksen, mikäli nainen putoaa hevosen selästä.” Markkinointipuheista huolimatta alushousuja pidettiin riskialtteimpina vaatekappaleina, sillä ne olivat suorassa kosketuksessa naisen intiimialueeseen ja tämän vuoksi oli jopa sopimatonta käyttää niitä. Aikakauden asenteiden vuoksi alushousuja käyttivät 1800-luvun puoliväliin asti lähinnä prostituoidut ja pikkutytöt. Uuden vuosisadan kynnyksellä alushousut yleistyivät Euroopassa ja vähitellen ne arkipäiväistyvät Suomessakin.

 

Nainen vapautui figuuria muokkaavasta korsetista 1900-luvulla. Kureliivien rinnalle kehiteltiin uusia vaatekappaleita ja niin saivat alkunsa rintaliivit, sukkanauhaliivit ja uudenlaiset alushousut. Vähitellen alusvaatteesta tuli käyttövaate, jota naiset saattoivat pitää säätyyn katsomatta. Oli kuitenkin varmistettava, ettei mies näkisi ”niitä” ja siksi alusvaatteet valmistettiin miesväen katseilta piilossa itse tai tilattiin ompelijalta ”ne”. Ohjeeksi annettiin, että naisen tuli riisuutua ja pukeutua pimeässä, jottei puoliso näkisi nimettömiä.

 

Ensimmäiset alusvaatetehtaat perustettiin Suomeen 1900-luvun alkupuolella. Suomessa toimi useita alusvaatteisiin erikoistuneita tekstiilitehtaita, jotka myös työllistivät paljon naisia. Vuosisadan lopulla iskenyt lama ajoi tuotannot kuitenkin alas. Oy Sjöblom Ab:n perustama alusvaatemerkki Patricia on yhä olemassa, vaikka itse yritystä ei enää ole. Ainoastaan vuonna 1925 perustettu Tampereen Silkkitehdas, nykyinen Tam-Silk Oy jatkaa toimintaansa.

 

Reilussa sadassa vuodessa on edetty korsetista rintaliiveihin ja rintaliivien polttamisesta takaisin korsetteihin. Naisten emansipoitumiseenkin alusvaatteilla on nähty olevan merkitystä. Alushousujen tulon jälkeen naisten sallittiin käyttää myös päällyshousuja miesten tapaan ja toimia siten vapaasti arjessa ja juhlassa.

 

Näyttelyn on toteuttanut yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan kanssa Pirkanmaan Demarinaiset ja Sosialidemokraattinen naisliitto. Kansan Sivistysrahasto on tukenut taloudellisesti näyttelyn toteuttamista.

 

 

Lisätiedot:
Pirkanmaan Demarinaiset,
puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult,
puh. 040 527 0997
tuula.petakoski-hult(at)lempaala.fi

 

Kuvia

Nimettömät 120 vuotta -näyttelyssä raotetaan naisten alusvaatteiden historiaa.

 

Kuva: Karoliina Hult.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Nimettömät 120 vuotta -näyttelyssä raotetaan naisten alusvaatteiden historiaa.

 

Kuva: Karoliina Hult.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

Muistoja Finlaysonilta -näyttely juhlistaa 200-vuotiasta tehdasaluetta

Viestimille

Muistoja Finlaysonilta -näyttely juhlistaa 200-vuotiasta tehdasaluetta

 

Muistoja Finlaysonilta -näyttelyn pääosassa ovat aktiiviset naiset, jotka tuovat esille tunnettuja ja tuntemattomampia puolia tehdasalueen 200 vuoden mittaisesta historiasta. Tehdasalueella työskennelleistä ihmisistä ja paikan historiasta kertova näyttely avautuu Työväenmuseo Werstaalla Finlaysonin alueella yleisölle perjantaina 21. helmikuuta.

 

Finlaysonin puuvillatehtaan perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta. Skotlantilaisen James Finlaysonin perustamasta kehräämöstä sukeutui Suomen ensimmäinen suuryritys, joka oli maan suurin tehdas noin sadan vuoden ajan. Yli 3000 ihmistä valmisti lankoja ja kankaita ja tuotanto Tammerkosken rannalla jatkui aina vuoteen 1995 saakka. Nykyisin alue on jälleen noin 3000 ihmisen työpaikka, mutta nyt eri alojen työnantajia on noin sata.

 

Muistoja Finlaysonilta -näyttely on elämyksellinen matka tehdasalueen menneisyyteen ja nykypäivään. Vanha portinvartijan koppi, tarina sekä harvinainen filmi 1900-luvun alusta tehtaan portilta ottavat kävijän vastaan. Näyttely kuljettaa halki vuosikymmenten kertoen tehtaalaisista. Nähtävillä on muun muassa ensimmäistä kertaa julkisesti esitettävä kaitafilmi tehtaalta 1950-luvulta sekä pukukaapin ovi, johon on kirjattu Näsijärven jäätilanne vuodesta 1921 vuoteen 1962 asti. Näyttelyn aineistot ovat pääosin Werstaan omista kokoelmista.

 

Kehruun ja kutomon naiset muodostivat tehtaalaisten enemmistön koko tehdastoiminnan ajan. Alkuaikoina lähiseudulta virtasi torppien ja palkollisten tyttäriä työnhakuun. Heistä kerrotaan näyttelyssä lyhyellä videolla, missä kutoja kertoo tehdastyöstä vuonna 1850. Esitys on tutkimustietoon perustuva dramatisointi. Tehdas oli 1800-luvulla kaupunki kaupungin sisällä omine kirkkoineen, kouluineen ja sairaaloineen. Yhtiön järjestämä monimuotoinen sosiaalitoiminta jatkui aina 1980-luvulle saakka.

 

Työväki alkoi toimia alkoi 1900-luvun vaihteessa. Perustettiin oma osuuskauppa ja ammattiosasto. Aikakaudelle antaa kasvot näyttelyssä Ida Vihuri, lapsena töihin tullut yhdistysaktiivi, joka puhui ja kirjoitti itsensä lopulta kansanedustajaksi asti. Hänen elämäntyönsä katkesi kuitenkin kesken hänen menehdyttyään höyrylaiva Kurun haaksirikossa vuonna 1929.

 

Vaikka aktiiviset naiset ovatkin näyttelyssä keskeisellä sijalla, tehtaalla työskennelleitä miehiäkään ei ole unohdettu. Miehet hoitivat muun muassa värjäämöä sekä asensivat ja korjasivat koneita. Heistä nimekkäin oli Väinö Linna, jonka syntymästä tulee tänä vuonna sata vuotta. Näyttelyssä on katsottavissa Tuntemattoman sotilaan tunnettu tekijä -lyhytelokuva, missä nähdään kirjailija työmaallaan tehdassaleissa.

 

Halpatuonti alkoi vaikeuttaa tekstiiliteollisuutta 1960-luvulta lähtien. Tehdastoimintaa alettiin ajaa alas 1980-luvulla ja viimeinen osasto sulki ovensa 1995. Tämän ajan silminnäkijänä näyttelyssä kuullaan pääluottamusmies Airi Mäkisen muistelemana asiaa työturvallisuudesta. Nykypäivän finlaysonilaiset puolestaan kertovat videoilla omasta työstään Finlaysonin historiallisella tehdasalueella vuonna 2020.

 

Näyttely on osa Finlaysonin 200-vuotisjuhlavuoden runsasta ja monipuolista ohjelmistoa. Werstaalla ohjelmistoon kuuluu myös yleisöluentoja, joista seuraava on englannin kielen professori Jukka Tyrkön luento monikielisyydestä torstaina 27.2.. Museo järjestää myös runsaasti yleisöopastuksia erityisesti kesäkaudella.

 

Näyttelyn toteuttamista on taloudellisesti tukenut Finlaysonin osakasten perustama avustussäätiö.

 

Muistoja Finlaysonilta – tehdasalueen 200 vuotta -näyttely on avoinna Työväenmuseo Werstaalla 21.2.2020 -6.1.2021. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

 

Lisätiedot: näyttelypäällikkö Ulla Jaskari, puh. 010 420 9263 tai ulla.jaskari.at.tyovaenmuseo.fi

 

Kuvia

Finlaysonin työntekijöitä
Puuvillatehtaankadun portilla
1900-luvun alussa.

Kuva: Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Finlaysonin tehdas Tammerkoskelta päin nähtynä vuonna 1877.
Kuvaaja Svante Lagergrén, Kuurojen museon kokoelma,
Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Finlaysonin työntekijöitä 1930-luvulla tehtaan portilla.
Kuvaaja: Aarne Pietinen.
Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma, Museovirasto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 Ida Vihuri 1920-luvulla.
Vihuri oli työssä Finlaysonin tehtaalla ja
valittiin 1922 kansanedustajaksi.

Kuva: Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

   

 

Talvilomalla Werstaalla paljon hauskaa ohjelmaa

Viestimille

 

Koulujen Pirkanmaan talvilomaviikolla Työväenmuseo Werstaalla Tampereen keskustassa on runsaasti monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille. Lasten Finlayson: Kivaa päivää -tapahtuman kaikki tilaisuudet ja opastetut kierrokset ovat maksuttomia ja Werstaalle on vapaa pääsy. Ohjelmistoa suositellaan pääsääntöisesti yli 3-vuotiaille.

 

Talvilomaviikon ohjelma Werstaalla alkaa lauantaina 22.2. Höpinäpäivällä, lastenmusiikkiduo Höpinätötterö esiintyy kello 11.30 museolla. Konserttiin on vapaa pääsy. Mukaan mahtuu sata ensimmäistä.

 

Pumpulipäiviä puolestaan vietetään viikolla tiistaista torstaihin, jolloin ohjelmassa on Hilma ja pumpulitehdas -lastenkierros kello 11. Kierroksella tutustutaan Finlaysonin puuvillatehtaaseen tehtaantyttö Hilman opastamana. Hilman kanssa muun muassa leikitään vanhan ajan leikkejä ja kokeillaan, kuinka moni mahtui entisajan tehtaalaisasuntoon.

 

Perjantaina vietetään Täti Taikakynän kanssa Onnenpäivää. Täti Taikakynän Onnellinen ja kuvitettu satutuokio alkaa kello 11. Satutuokion jälkeen Täti Taikakynä piirtää eläinaiheisia toivomuskuvia. Onnenpäivä jatkuu kello 12-14 onnenamuletin askartelulla. Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsän vetämässä pajassa askarrellaan onnenamuletti avaimenperäksi, koruksi tai asusteeksi.

 

Karkauspäivänä 29.2. eläinystävät karkaavat museoon ja käpälämäkeen lähteneitä hahmoja voi etsiä museosta kello 11-14 välisenä aikana. Kello 14 on Teatteri Mukamaksen Pöllö hukassa -esitys. Nukke- ja musiikkiteatterin keinoin toteutetussa esityksessä musiikki ja laulu vievät tarinaa eteenpäin. Pöllö hukassa on musiikillinen metsäretki koko perheelle. Mukaan mahtuu sata ensimmäistä.

 

Koko viikon ajan Werstaan näyttelykerroksen Paja-tilassa on lisäksi omatoiminen askartelupiste, jossa voi piirtää ja värittää vapaasti sekä askarrella perinteisiä paperinukkeja. Puuhapaja on avoinna museon avoinnaoloaikoina tiistaista sunnuntaihin kello 11-18.

 

Lasten Finlayson -ohjelman talvilomaviikolle ovat järjestäneet yhteistyössä Työväenmuseo Werstas, ILOILO Tuotantopalvelut ja Finlaysonin alue. Lasten Finlayson: Kivaa päivää! -ohjelmisto on osa Pirkanmaan lastenkulttuurikuukausi Pirkkasten ohjelmistoa ja se on myös osa Finlayson 200 -juhlavuoden ohjelmaa.

 

Lisätiedot:

museolehtori Anne Lahtinen,

puh. 050 441 8692 tai

anne.lahtinen(at)tyovaenmuseo.fi

 

Koko ohjelma aikatauluineen on katsottavissa myös Facebook-tapahtumassa

 

Kuvia

Hilma ja pumpulitehdas -lastenkierroksella tutustutaan  Finlaysonin puuvillatehtaaseen.

Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Täti Taikakynä ilahduttaa Onnenpäivänä 28.2.

 

Höpinätötterö esiintyy la 22.2.

Kuva: Carolin Buttner.

Teatteri Mukamaksen esitys Pöllö hukassa on musiikillinen retki koko perheelle.

Kuva: Teatteri Mukamas.

Luentosarja Finlaysonin tehdasalueen historiasta alkaa Työväenmuseo Werstaalla torstaina 13.2.

Viestimille

 

Finlaysonin puuvillatehdas oli aikoinaan Suomen suurin teollisuusyritys, työntekijöitä oli enimmillään reilut 3300. Tehdas sai alkunsa vuonna 1820 ja nimensä perustajansa, skotlantilaisen James Finlaysonin mukaan. Lankoja ja kankaita tuottanut tehdas oli erityisesti nuorten naisten työpaikka. Tehdastoiminta Tammerkosken rannoilla päättyi vuonna 1995. Historiallinen tehdasalue on säilytetty ja alueella on edelleen noin 3000 ihmistä töissä, mutta nyt heillä on noin sata eri alojen työnantajaa. Yksi alueen toimijoista on Työväenmuseo Werstas.

 

Finlaysonin 200-vuotisjuhlavuoden ohjelma on runsas ja monipuolinen. Työväenmuseo Werstaalla juhlavuoden tapahtumat alkavat yleisöluennoilla. Kevään aikana pidetään yhteensä viisi luentoa, jotka käsittelevät tehdasalueen vaiheita eri näkökulmista. Luentoihin liittyy myös opastettu kierros Finlaysonin alueen historiasta. Sekä luennolle että opastukselle on vapaa pääsy. Luentosarja on toteutettu yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

 

Ensimmäisellä luennolla torstaina 13.2. kello 17 Werstaan museolehtori Hanna Yli-Hinkkala puhuu 1800-luvun alkupuoliskolla vaikuttaneista uskonveljien verkostoista Finlaysonin tehtaalla. James Finlaysonin jälkeen tehtaan omisti yhtiö, jossa vaikutti kolme pietarilaista liikemiestä: William Wheeler, Georg Rauch ja Carl Samuel Nottbeck. Luennolla käydään läpi, millaiset vaikutukset Wheelereiden kveekariverkostolla oli tehtaan varhaisvaiheen kehitykseen, ja millainen merkitys oli tehdasta johtaneella saksalaisella Ferdinand Uhdella. Ennen luentoa on opastettu kierros Finlaysonin alueen historiasta kello 16. Opastuksen kesto on noin 45 min. Lähtöpaikka on Työväenmuseo Werstaan aula.

 

Kevään muilla luennoilla englannin kielen professori Jukka Tyrkkö puhuu torstaina 27.2. Tampereen ja Finlaysonin monikielisyydestä voimavarana ja haasteena, tietokirjailija ja opettaja Karoliina Suoniemi 12.3. lasten ja perheiden arjesta Finlaysonin tehdasyhteisössä, väitöskirjatutkija Risto Turunen luennoi 26.3. Pumpulivallankumouksesta eli sosialismista tehtaalla 1900-luvun alussa ja viimeisellä luennolla 16.4. tutkija Marja Lähteenmäki puhuu Finlaysonin alueen suojelusta ja uusiokäytön kysymyksistä.

 

Werstaalla järjestetään myös muuta juhlavuoden ohjelmaa. Museolla avautuu yleisölle 21.2. Muistoja Finlaysonilta -näyttely, joka kertoo alueella työskennelleistä ihmisistä sekä paikan historiasta. Näyttely on avoinna 6.1.2021 saakka. Lauantaina 21.3. museolla on Finlaysonin alue muistoissa -tilaisuus. Museo osallistuu myös toukokuussa järjestettävään Finlaysonin juhlaviikkoon. Werstas järjestää myös koko kesän ajan monipuolisesti erilaisia opastuksia Finlaysonin alueella.

 

Lisätiedot:
Museolehtori Hanna Yli-Hinkkala,

puh. 050 440 1158 tai

hanna.yli-hinkkala(at)tyovaenmuseo.fi

 

 

Kuva:

Finlaysonin tehdas 1877 Tammerkoskelta päin kuvattuna. Kuusvooninkinen tehdasrakennus näkyi aikoinaan kauas kosken toiselle puolelle.

Kuvaaja: Svante Lagergrén, Kuurojen museon kokoelma, Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Viittomakielen päivä Werstaalla 12.2.

Viestimille

 

Työväenmuseo Werstaalla vietetään keskiviikkona 12. helmikuuta kello 16-17.30 viittomakielen päivää. Kuurojen museon erikoistutkija Tiina Naukkarinen haastattelee viittomakielistä kirjapainoalan konkaria Pekka Rissasta Työväenmuseo Werstaan museokirjapainossa. Rissanen teki työuransa Savon kirjapainossa, kuurojen omassa kirjapaino Surduksessa ja Valtioneuvoston Kirjapainossa. Tilaisuudessa on paikalla tulkki. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

 

Kuurojen museon näyttelytilassa Helsingissä Valkeassa talossa on puolestaan nähtävillä Kuurot kirjatyöntekijät -näyttely 4.9.2020 asti. Näyttely kertoo kuurojen toiminnasta kirjapainoalalla, muun muassa kuuron Oskar Wetzellin toiminnasta. Hän perusti kirjansitomon ja palkkasi töihin kuuroja sekä teki aloitteen kuurojen oman kirjapainon perustamisesta.

 

Viittomakielen päivä on suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen juhlapäivä. Viittomakielen päivää vietetään kuurojenopetuksen isän Carl Oscar Malmin syntymäpäivänä. Malm perusti Suomen ensimmäisen kuurojenkoulun 1846 Porvooseen. Koulussa annettiin opetusta viittomakielellä ja kirjoitetulla kielellä.

 

Kuurojen museo on tallentanut suomalaisen viittomakielisen yhteisön kulttuuriperintöä 1900-luvun alusta lähtien. Ensimmäiset lahjoitukset museo otti vastaan 1907 ja ensimmäinen näyttely avattiin 1915. Museo on toiminut vuodesta 2012 lähtien osana Työväenmuseo Werstasta. Kokoelmat ja toimipiste sijaitsevat Werstaalla Tampereella, näyttelytila ja Carl Oscar Malmin museohuone ovat Kuurojen Liiton toimitiloissa Valkeassa talossa Helsingissä. Lisäksi museo ylläpitää laajaa verkkonäyttelyä osoitteessa www.kuurojenmuseo.fi

 

Lisätiedot:
erikoistutkija Tiina Naukkarinen,
puh. 040 528 6982 tai
tiina.naukkarinen(at)tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvia

 

Pekka Rissanen kirjasinten äärellä 2000-luvun alussa Editan kirjapainomuseossa.

Kuva: Kuurojen Lehti.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Kuva Surduksen painosalista. Keskellä Aura Ahlbäck, joka sai Kirjapaino Surduksessa koulutuksen tiikelipainajaksi. Kuva: Kuurojen museo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Walter Stadiuksen tekemä puinen painolaatta vuodelta 1891. Laatassa on kuvattuna sormiaakkoset. Kuva: Kuurojen museo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Oskar Wetzellin kirjansitomo 1900-luvun alussa. Kuva: Kuurojen museo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Työkaluja Oskar Wetzellin kirjansitomosta. Kuva: Kuurojen museo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

Tiedote: Valokuvanäyttely Baltian ketjusta 1989 Werstaan Komuutissa

Elokuun 23. päivänä 1989 kaksi miljoonaa ihmistä piti toisiaan kädestä kiinni 15 minuutin ajan 650 kilometrin pituisena ihmisketjuna, joka ulottui Baltian maiden halki Viron Tallinnasta Latvian Riian kautta Liettuan Vilnaan. Baltian ketjuna tunnettu mielenosoitus järjestettiin päivänä, jolloin oli kulunut tasan 50 vuotta natsi-Saksan ja Stalinin Neuvostoliiton solmimasta hyökkäämättömyyssopimuksesta. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat itäisen Euroopan keskenään, mikä mahdollisti Baltian neuvostomiehityksen vuonna 1940.

 

Baltian ketju oli keskeinen tapahtuma Laulavassa vallankumouksessa, Baltian maiden irtautumisessa Neuvostoliitosta. Liettua julistautui itsenäiseksi maaliskuussa 1990, Viro ja Latvia elokuussa 1991. Baltian maiden itsenäistyminen oli puolestaan osa laajempaa tapahtumasarjaa Itä-Euroopassa: sosialistiset hallitukset kaatuivat, Berliinin muuri murtui, Neuvostoliitto lakkautettiin ja kylmä sota päättyi.

 

Baltian ketju lisättiin UNESCO:n ylläpitämään Maailman muisti -kulttuuriperintörekisteriin vuonna 2009 osoituksena koko maailmalle yhteisten arvojen merkityksestä. Samana vuonna Euroopan parlamentti päätti perustaa muistopäivän stalinismin ja natsismin uhreille. Päiväksi valittiin 23. elokuuta, Molotov-Ribbentrop-sopimuksen vuosipäivä.

 

Werstaan Komuutti-tilassa on 1.3. asti avoinna Liettuan median valokuvaajaklubin (Lietuvos spaudos fotografų klubas) koostama Baltian ketjua kuvaava Vapauden vuoksi -näyttely. Näyttelyssä on esillä 53 liettualaisten kuvaajien otosta mielenosoituksesta. Kuvaajina ovat olleet Algimantas ja Mindaugas Černiauskas, Vaidotas Grigas, Vytautas Daraškevičius, Valentinas Juraitis, Zenonas Nekrošius, Andrius Petrulevičius, Antanas Stanevičius, Jonas Staselis, Vladas Ščiavinskas, Virgilijus Usinavičius, Kęstutis Rimas Vanagas ja Gediminas Zdančius.

 

Näyttelyn ovat Werstaalle tuottaneet Liettuan Suomen suurlähetystö, Donelaitis-seura ja Tampereen Liettua-seura ry.

 

Lisätiedot:

Liettuan suurlähetystö, Agnė Andriekutė, puh. 044 255 0150, Agne.Andriekute@urm.lt tai

Donelaitis-seura, Anneli Temmes, puh. 040 7311 243 tai annelitemmes12@gmail.com

 

Lehdistökuvia

 

Kuvaaja: Vytautas Daraškevičius

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Kuvaaja: Vytautas Daraškevičius

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Kuvaaja: Valentinas Juraitis

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Kuvaaja: Virgilijus Usinavičius

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Joel Karppasen Alhaisolauluja Työväenmuseo Werstaalla

Viestimille

Joel Karppanen (s. 1993) on keskittynyt dokumentaaristen valokuvasarjojen ja essee-elokuvien luomiseen. Runoilija Kössi Kaatran vuonna 1922 julkaistun runokokoelman mukaan nimetty näyttely Alhaisolauluja tarkastelee suomalaista työväenliikettä ja punaista Kemiä. Näyttelyn on kuratoinut Veikko Halmetoja.

(tiedote jatkuu kuvien jälkeen)

 

Lehdistökuvia

Kakkukahvit (Lokakuun vallankumous), 2017.

Kuva: Joel Karppanen

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Puoluetoimisto, 2019

Kuva: Joel Karppanen

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Ajan laulu, 2018.

Kuva: Joel Karppanen

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Vieno Leinonen, 100, kommunisti ja rauhan puolustaja, 2018.

Kuva: Joel Karppanen

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Marttyyri #2 (Anni Kontiokangas), 2019.

Kuva: Joel Karppanen

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

Näyttelyssä Karppanen kysyy, onko työväenliikkeellä enää merkitystä saati tulevaisuutta. Alhaisolauluja muodostuu vuosina 2017-2019 kuvatusta dokumentaarisesta valokuvasarjasta, Polaroid-kuvia ja tekstiä rinnastavista diptyykeistä sekä videoteoksesta.

 

Kokeellinen 12-minuuttinen näyttelyn nimikkoteos on esseefilmi työväenluokan kollektiivisesta muistista, traumoista ja haaveista. Kemiläinen työväenkuoro Ajan laulu vie matkalle halki vappukulkueiden ja työoikeustaisteluiden. Teos lainaa kuvastoaan muun muassa Aki Kaurismäen, Sergei Eisensteinin, Mikko Niskasen ja Charlie Chaplinin elokuvista.

 

Teossarjassaan Alhaisolauluja Karppanen jatkaa tavallisen ihmisen ja sosiaalisen maiseman kuvaamista. Työprosessi on ollut samalla matka hänen omille poliittisille juurilleen Vasemmistonuorissa. Tällä näyttelyllä hän palaa poliittiseen keskusteluun ja asemoi itseään yhteiskunnallisen taiteen tekijänä.

 

Kemin, Suomen vasemmistolaisimman kaupungin kautta avautuu tuore näkökulma poliittiseen historiaamme ja nykyhetkeen. Kemin punainen perintö kumpuaa metsä- ja paperiteollisuuden kukoistuksesta, joka alkoi jo yli 130 vuotta sitten. Muuttoliike, korkea keski-ikä ja historiallisen suuri terveydenhuollon yksityistämishanke tuntuvat kuitenkin haalistavan perintöä hiljalleen.

 

Kemin vasemmistolaisuus on institutionalisoitunutta, työväelle löytyy yhdistys kaikkiin harrastuksiin shakkikerhosta purjehdukseen. Aktiivisen politiikan tekemisen sijaan kyse on enemmänkin yhteisen ideologian ja pitkän historian muovaamasta sosiaalisesta yhteisöstä ja identiteetistä. Asioita tehdään ja toistetaan perinteiden vuoksi. Herää kysymys kulissista, haikailusta aikaan, jolloin työn ja pääoman suhde oli vahva.

 

Kemi muistetaan myös veritorstaista 70 vuotta sitten 18.8.1949, jolloin Kemiyhtiön lakon yhteydessä poliisin ja mielenosoittajien välisessä kahakassa menehtyi kaksi ihmistä, Felix Pietilä ja Anni Kontiokangas. Seuraava kuolonuhrin vaatinut poliittinen väkivaltaisuus tapahtui vuonna 2016, kun Jimi Karttunen menehtyi saamiinsa vammoihin uusnatsin pahoinpideltyä hänet Helsingin asema-aukiolla.

 

Näyttelyyn on laadittu kuvailutulkkaus näkövammaisia museovieraita varten. Tulkkeita on kaikkiaan 27 kappaletta, ja ne ovat kirjallisessa muodossa näyttelyssä vapaasti käytettävissä. Kuvailutulkkauksen ovat tehneet Pia von Essen, Terhi Jurvela ja Mirja Kytökari.

 

Alhaisolauluja on ollut aiemmin esillä keväällä 2019 Aineen taidemuseossa Torniossa. Karppasen teoksia on ollut lisäksi esillä lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä muun muassa Lontoossa, Helsingissä, Wienissä ja Bratislavassa.

 

Karppasen töitä on useissa yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa. Karppasen esikoisteos, valokuvataidekirja Suomalainen pastoraali julkaistiin Musta Taide -kirjasarjassa vuonna 2018. Karppanen on palkittu vuonna 2017 Uusi kuvajournalisti -palkinnolla ja Jouko Lehtolan Säätiön Nuori sankari -palkinnolla.

 

Taiteilijan työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus, Patricia Seppälän säätiö, Suomen taideyhdistys, Paulon säätiö sekä Greta ja William Lehtisen säätiö. Näyttelyn tuotantoa on tukenut Finnfoto ry ja Kansan Sivistysrahasto.

 

Alhaisolauluja on esillä Työväenmuseo Werstaalla 24.1.-19.4.2020. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

 

Lisätietoja:
Joel Karppanen, puh. 0400 901 715, joel.karppanen(at)gmail.com tai
Veikko Halmetoja, puh. 044 2153005, veikkohalmetoja(at)gmail.com