Punapaula ja Valkoville -näytelmän yleisöesitykset

 

Työväenmuseo Werstaan työväentalolla esitetään tammi- ja helmikuussa sisällissodan muistovuoden näytelmää Punapaula ja Valkoville. Yleisöesityksiä järjestetään perjantaina 26.1. klo 18 (ennakko) sekä lauantaisin 27.1. klo 18 (ensi-ilta), 10.2. klo 14 ja klo 16 sekä 17.2. klo 14 ja klo 16. Liput alkaen viisi euroa.

 

Punapaula ja Valkoville sijoittuu Tampereen valtauksen viimeisiin päiviin huhtikuussa 1918. Kaksi taustaltaan erilaista nuorta päätyy sattumalta samaan kellarivarastoon, johon tykistökeskitys sulkee heidät kuin vankityrmään. Kolmen vuorokauden ajan nuorilla on vain toisensa ja kasvava kuolemanpelko. Näytelmä kysyy, voiko kasvatuksen ja ympäristön luoman vihan ja pilkan voittaa? Onko nuorilla mitään, mikä auttaisi ymmärtämään toista? Mitä tarvitaan yhteistyön syntymiseen?

 

Kantaesityksen on ohjannut ja käsikirjoittanut Jukka-Pekka Rotko. Musiikin näytelmään on säveltänyt Eero ”Safka” Pekkonen. Näytelmän ensi-ilta on lauantaina 27.1. kello 18. Kesto noin 45 minuuttia. Näytelmästä järjestetään myös yleisölle avoimia esityksiä tammi- ja helmikuun aikana. Liput näytöksiin alkaen 5 euroa.

 

Lippuja Punapaula ja Valkoville -näytelmän avoimiin esityksiin voi varata Tukkateatterilta, p. 041 440 500 2 tai lippuvaraukset@tukkateatteri.fi.

 

 

Punapaula ja Valkoville -työryhmä:

 

Käsikirjoitus, ohjaus ja visualisointi Jukka-Pekka Rotko

 

Rooleissa:
Sokea Eero Pekkonen
Punapaula Emily Hallfast / Sofia Koski
Valkoville Henry Mäkisalo / Antti Merto
Mummo Pirjo Kinos / Veivi Salminen
Punakaartilainen, mies Kyttälästä, rehtori, suojeluskuntalainen Jani Hämäläinen / Janne Petäjä
Laulujen sävellys ja näyttämömusiikki Eero Pekkonen
Laulujen sanat Jukka-Pekka Rotko ja Eero Pekkonen

 

Tuottaja Salla Heikkinen
Tarpeisto Merja Siljamäki
Puvustus Salla Heikkinen ja työryhmä
Näyttämöväkivalta Jani Hämäläinen
Valokuvat Kaisa Vuorinen

 

Esitykset:
Pe 26.1. klo 18 (ennakko)
La 27.1. klo 18 (ensi-ilta)
La 10.2. klo 14 ja klo 16
La 17.2. klo 14 ja klo 16

 

Esityspaikkana on Työväenmuseo Werstaan Työväentalo (2.krs.), osoitteessa Väinö Linnan aukio 8, Finlaysonin alueella.

 

Liput
15 € peruslippu
9 € opiskelijat, työttömät, eläkeläiset
5 € teatterialan lippu

 

Näytelmä on osa Työväenmuseo Werstaan, Tampereen kaupungin kulttuurikasvatusyksikkö TAITEn ja Tukkateatterin toteuttamaa Sota ja sata -kokonaisuutta.  Teatteria ja museopedagogiikkaa ainutlaatuisella tavalla yhdistelevä kokonaisuus on osa Kulttuurikasvatusohjelma Taidekaarta ja se tarjotaan maksutta kaikille Tampereen seiskaluokille talvella 2018.

 

Sota ja sata -kokonaisuus kertoo vuoden 1918 tapahtumista museon ja teatterin keinoin

 

Suomen sisällissodasta tulee keväällä kuluneeksi sata vuotta. Muistovuoden johdosta Työväenmuseo Werstas, Tampereen kaupungin kulttuurikasvatusyksikkö TAITE ja Tukkateatteri toteuttavat museopedagogiikkaa ja teatteria yhdistävän Sota ja sata -yhteistyöhankkeen. Ainutlaatuinen kokonaisuus on osa Kulttuurikasvatusohjelma Taidekaarta ja se tarjotaan maksutta kaikille Tampereen seiskaluokille talvella 2018.

 

Sota ja sata -kokonaisuudessa kaikki Tampereen seitsemäsluokkalaiset tutustuvat sisällissodan historiaan ja vuoden 1918 tapahtumiin Tampereella museokeskus Vapriikin Tampere 1918 -näyttelyssä tai Työväenmuseo Werstaan Vapauden museossa. Opastetun kierroksen jälkeen ryhmät katsovat vuoden 1918 tapahtumia nuorison näkökulmasta käsittelevän näytelmän Punapaula ja Valkoville. Näytelmää esitetään Työväenmuseo Werstaan työväentalolla.

 

Punapaula ja Valkoville sijoittuu Tampereen valtauksen viimeisiin päiviin huhtikuussa 1918. Kaksi taustaltaan erilaista nuorta päätyy sattumalta samaan kellarivarastoon, johon tykistökeskitys sulkee heidät kuin vankityrmään. Kolmen vuorokauden ajan nuorilla on vain toisensa ja kasvava kuolemanpelko. Näytelmä kysyy, voiko kasvatuksen ja ympäristön luoman vihan ja pilkan voittaa? Onko nuorilla mitään, mikä auttaisi ymmärtämään toista? Mitä tarvitaan yhteistyön syntymiseen

 

Kantaesityksen on ohjannut ja käsikirjoittanut Jukka-Pekka Rotko. Musiikin näytelmään on säveltänyt Eero ”Safka” Pekkonen. Näytelmän ensi-ilta on lauantaina 27.1. kello 18. Kesto noin 45 minuuttia. Näytelmästä järjestetään myös yleisölle avoimia esityksiä tammi- ja helmikuun aikana. Liput näytöksiin alkaen 5 euroa.

 

Lisätietoja Sota ja sata -hankkeesta antaa kulttuurikasvatusohjelma Taidekaaren museolehtori Kirsi Karvonen, p. 050 345 3904 tai kirsi.a.karvonen@tampere.fi

 

Lisätietoja näytelmästä antaa ohjaaja Jukka-Pekka Rotko, p. +358 405 439 791 tai jukka-pekka.rotko@kolumbus.fi

 

Lippuja Punapaula ja Valkoville -näytelmän avoimiin esityksiin voi varata Tukkateatterilta, p. 041 440 500 2 tai lippuvaraukset@tukkateatteri.fi.

 

Punapaula ja Valkoville -työryhmä:

 

Käsikirjoitus, ohjaus ja visualisointi Jukka-Pekka Rotko

 

Rooleissa:
Sokea Eero Pekkonen
Punapaula Emily Hallfast / Sofia Koski
Valkoville Henry Mäkisalo / Antti Merto
Mummo Pirjo Kinos / Veivi Salminen
Punakaartilainen, mies Kyttälästä, rehtori, suojeluskuntalainen Jani Hämäläinen / Janne Petäjä
Laulujen sävellys ja näyttämömusiikki Eero Pekkonen
Laulujen sanat Jukka-Pekka Rotko ja Eero Pekkonen

 

Tuottaja Salla Heikkinen
Tarpeisto Merja Siljamäki
Puvustus Salla Heikkinen ja työryhmä
Näyttämöväkivalta Jani Hämäläinen
Valokuvat Kaisa Vuorinen

 

Esitykset:
Pe 26.1. klo 18 (ennakko)
La 27.1. klo 18 (ensi-ilta)
La 10.2. klo 14 ja klo 16
La 17.2. klo 14 ja klo 16

 

Esityspaikkana on Työväenmuseo Werstaan Työväentalo (2.krs.), osoitteessa Väinö Linnan aukio 8, Finlaysonin alueella.

 

Liput
15 € peruslippu
9 € opiskelijat, työttömät, eläkeläiset
5 € teatterialan lippu

 

Lehdistökuvat

 

Kuva: Kaisa Vuorinen / Tukkateatteri
Lataa täysikokoinen kuvat tästä.
[2,6Mt .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Kaisa Vuorinen / Tukkateatteri
Lataa täysikokoinen kuva tästä.
[1,8Mt .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Kaisa Vuorinen / Tukkateatteri
Lataa täysikokoinen kuva tästä.
[1,9Mt .jpg]

 

 

Sisällissodan muistot: 1918 kuvissa, kirjoissa ja muistissa -luentosarja

Työväenmuseo Werstaan luentosarja käsittelee sisällissodan kokemuksia ja muistoja arkipäivän näkökulmasta, kun sisällissodasta tulee kuluneeksi 100 vuotta keväällä 2018. Maksuttomat luennot alkavat kello 17.

 

Suomen sisällissota kosketti koko kansaa sekä sodan aikana, että pitkään sen jälkeen. Kaikki eivät osallistuneet rintamatapahtumiin, mutta eivät silti välttyneet sodan arjelta. Sodan jälkeen voittajat kirjoittivat historiaa, eikä kaikista kokemuksista voinut edes puhua ääneen.

 

Miksi keväällä 1918 nähtiin nälkää? Miten sodasta palattiin työhön ja arkeen? Millainen oli sodasta annettu virallinen kuva? Kuinka läheisten kuolemaa käsiteltiin, entä miten sodan kokemuksia muistettiin ja muisteltiin?

 

 

Luentosarja järjestetään yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

 

Ohjelma:

 

11.1. VTT Olli Kleemola: Veljessodan kamppailevat kuvat

 

25.1. Erikoistutkija Kimmo Kestinen: Kärsimyksen kevät — Tamperelainen elintarvikekurjuus piirityksen keskellä ja valloituksen jälkeen

 

8.2. Kirjailija Anneli Kanto: Kenkiä, sardiineja, jaostoja – punaisen Tampereen arki 1918

 

22.2. FT Marianne Junila: ”Mitä teit keväällä 1918?” Tamperelaisten koulutyttöjen sisällissota

 

8.3. FM Anna Huhtala: Jakautuneen maan vapaussankarit – hautajaiset ja muistaminen keväällä 1918

 

22.3. Dosentti Ulla-Maija Peltonen: Vuoden 1918 muistot ja muistaminen

 

5.4. Museonjohtaja Kalle Kallio: Rautatienrakentajat kapinassa

 

19.4. VTT Tiina Lintunen: Elämää sisällissodan jälkeen

 

 

Joulun aukioloajat

Työväenmuseo Werstaan väki toivottaa hyvää ja rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta! Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille museokävijöille ja museomme ystäville!

 

Museo on suljettu 24.12–26.12.2017. Joulun välipäivinä olemme avoinna normaalisti.  Tervetuloa tutustumaan mielenkiintoisiin näyttelyihin ja vaikkapa sulattelemaan joulun aikana kertyneitä kaloreita museolle heti tapaninpäivän jälkeen!

 

Näyttely tekstiiliteollisuushistorian suurimmasta onnettomuudesta avautuu Tampereella

Tiedotusvälineille 7.12.2017

 

Näyttely tekstiiliteollisuushistorian suurimmasta onnettomuudesta avautuu Tampereella

 

Valokuvataiteilija Søren Zeuthin valokuvanäyttely Rana Plaza Fashion avautuu Työväenmuseo Werstaalla 14.12.2017. Kantaaottava näyttely kertoo lähes viisi vuotta sitten romahtaneen Rana Plaza -tekstiilitehtaan uhreista ja heidän omaisistaan. Taiteilija esittelee näyttelyä medialle keskiviikkona 13.12. kello 17 alkaen. Yleisölle avoin avajaistilaisuus taiteilijaesittelyineen pidetään lehdistötilaisuuden jälkeen kello 18.

 

Rana Plaza -tekstiilitehtaan romahdus Bangladeshissa on tekstiiliteollisuuden historian suurin onnettomuus. Ainakin 1134 ihmistä kuoli ja yli 2500 loukkaantui, kun huonokuntoinen tehdasrakennus sortui työntekijöiden päälle 24.4.2013. Onnettomuus herätti kysymyksiä globaalin markkinatalouden ongelmista sekä suuryritysten eettisistä vastuista. Rana Plazan raunioita onkin myöhemmin alettu pitää kasvavan eriarvoisuuden ja halpatuotannon epäkohtien symbolina.

 

Søren Zeuth on kuvannut Rana Plazan raunioita, sortuneesta rakennuksesta löytyneitä esineitä sekä onnettomuudessa menehtyneiden omaisia. Inhimillinen näyttely kertoo myös onnettomuudesta selviytyneiden tarinan. Valokuviin tallentuneet ihmiset ja pölyiset vaateriekaleet ilmentävät karmivalla tavalla länsimaisen hyvinvoinnin kovaa hintaa. Zeuth itse on kuvaillut vierailuaan tehtaan raunioilla seuraavasti:
”Rana Plazan näkeminen teki minuun suuren vaikutuksen. Rauniot synnyttävät voimakkaita mielikuvia ja saivat minut tuntemaan vihaa, avuttomuutta sekä surua. Työntekijät oli pakotettu tehtaaseen vasten tahtoaan ja Rana Plazan tapaus onkin osoitus siitä, miten globaali vaatetuotanto kohtelee ihmisiä.”

 

Tanskalainen Søren Zeuth tunnetaan kantaaottavista ja sosiaalista eriarvoisuutta ilmentävistä valokuvistaan. Näyttelyiden lisäksi Zeuthin teoksia on julkaistu lukuisissa lehdissä ja kirjoissa. Taitelijanuransa 1980-luvun alussa aloittanut Zeuth on myös palkittu työstään vähäosaisten ja globaalitalouden uhrien puolesta. Hän vierailee Suomessa vain pikaisesti, joten taiteilijan mahdolliset haastattelut tulisi ajoittaa keskiviikkona 13.12. kello 17 alkavaan lehdistötilaisuuteen.

 

Lisätietoja näyttelystä antaa Søren Zeuth, p. +45 28895716 tai näyttelypäällikkö Ulla Jaskari p. 050 440 1163.

 

Lehdistökuvat:
rozina.jpg
Lataa täysikokoinen kuva tästä:

[6,8 Mt]

 

 

 

 

ranaplazafashion.jpg

Lataa täysikokoinen kuva tästä. 

[14,6 Mt]

 

 

Kjole 1.jpg

Lataa täysikokoinen kuva tästä

[2,5 Mt]

Mobiilidiaspora-näyttely tuo turvapaikanhakijoiden äänen kuuluviin

Tiedotusvälineille

 

Mobiilidiaspora
6.12.2017–21.1.2018 Työväenmuseo Werstas, Komuutti

 

Mobiilidiaspora-näyttely tuo turvapaikanhakijoiden äänen kuuluviin

 

Turvapaikanhakijoiden kokemuksista kertova Mobiilidiaspora-videonäyttely avautuu Työväenmuseo Werstaan Komuutti-galleriassa 6.12. osana itsenäisyyspäivän ohjelmaa. Näyttelyn videoissa turvapaikanhakijat kertovat omilla ehdoillaan elämästään ja matkastaan Suomeen. Näyttelyn ovat toteuttaneet mediataiteilijat Amir Jan, Anna Knappe ja Pekka Niskanen. Suomen Kulttuurirahasto on tukenut hanketta.

 

Mobiilidiasporan videoissa turvapaikanhakijat kertovat asioista, jotka ovat heille itselleen tärkeitä. Esillä ovat erityisesti vastaanottokeskuksissa asuvat nuoret miehet, joihin suurin osa stereotypioista sekä median ja sosiaalisten yhteisöjen ennakko-oletuksista kohdistuu. Lyhyissä videoissa nousee esiin maaseudun vastaanottokeskusten eristetty elämä ja laitostuminen, ajan kuluminen, tekemisen puute sekä huoli tulevaisuudesta.

 

Mobiilidiaspora viittaa liikkuvuuteen, mobiililaitteisiin ja matkapuhelimiin, joiden avulla turvapaikanhakijat kertovat kokemuksistaan ja toiveistaan toisilleen, läheisilleen ja sosiaalisen median yleisöille. Mobiilidiasporan osallistujat ovat aktiivisia toimijoita, jotka haluavat osallistua heistä käytävään keskusteluun. He eivät tyydy olemaan vain keskustelun kohteina. Videot tuovat esiin turvapaikanhakijoiden moniäänisyyden ja yksilöiden henkilökohtaiset kokemukset yhteisen diasporan jäseninä.

 

 

Lisätietoja Mobiilidiaspora-näyttelystä antaa Työväenmuseo Werstaan näyttelypäällikkö Ulla Jaskari, puh. 050 440 1163 tai ulla.jaskari@tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvat

 

Mobiilidiaspora-näyttelyn tunnuskuva.
Kuva: Anna Knappe
Lataa täysikokoinen kuva tästä.
[1.0 Mt .jpg]

 

 

 

 

 

Suuri osa vastaanottokeskuksista sijaitsee haja-asutusalueilla, kaukana palveluista ja harrastusmahdollisuuksista.
Kuva: Anna Knappe
Lataa täysikokoinen kuva tästä.
[4.4Mt .jpg]

 

 

 

 

 

Vastaanottokeskuksissa aika kuluu hitaasti.
Kuva: Anna Knappe
Lataa täysikokoinen kuva tästä.
[2.4 Mt .jpg]

 

 

 

 

 

Uusi Vapauden museo kertoo itsenäisyyden ajan ihmisistä

Tiedotusvälineille

 

Satavuotista Suomea juhlistava Vapauden museo avautuu yleisölle tiistaina 28.11.2017. Vapauden museo on Työväenmuseo Werstaan toteuttama suurnäyttely, joka tarkastelee suomalaista yhteiskuntaa sekä itsenäisyyden ajan historiaa vapauden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kantaaottavan näyttelyn päähenkilöitä ovat suurmiesten sijaan tavalliset suomalaiset ja erilaiset vähemmistöt. Kustannuksiltaan Vapauden museo on Työväenmuseo Werstaan kaikkien aikojen suurin näyttely.

 

Suomalainen hyvinvointi on perustunut vapauden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin. Yksilön- ja ilmaisunvapauden lisäksi esimerkiksi vapaa liikkuvuus, maksuton peruskoulu ja laadukas terveydenhuolto ovat suomalaisen yhteiskunnan perusoikeuksia. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Vielä reilu sata vuotta sitten Suomi oli yksinvaltaisen keisarin hallitsema luokkayhteiskunta, jossa vapaudesta pääsi nauttimaan vain vähälukuinen eliitti.

 

Vapauden museo kertoo suomalaisen vapauden ja hyvinvoinnin historiasta ja nykypäivästä. Näyttely käy koskettavasti läpi yhteiskuntamme vaiheita sortokausista nykypäivään saakka. Matkan varrella tutustutaan muun muassa sisällissodan kauhuihin, 1930-luvun poliittisiin vainoihin, sotienjälkeisestä puutteesta vapautumiseen sekä tiedon ja ihmisten liikkumisen synnyttämiin uusiin vapauksiin. Toteutuneiden vapauksien rinnalla Vapauden museo kannustaa pohtimaan, miksi vapautta on eri aikoina rajoitettu ja millaisia vapauksia tämän päivän Suomessa kaivataan.

 

Esillä on runsaasti esineitä, kuvia, videota sekä muistitietoa, jotka avaavat uusia näkökulmia tavallisten ihmisten vapauteen. Sisällissodan naiskaartilaisen housut, kieltolain aikainen pontikkapannu, 1970-luvun äitiyspakkaus, invamopo ja etelänmatkojen kuva-albumi ilmentävät suomalaisen vapauden erilaisia sävyjä. Vapauden museo muistuttaa, että vapauteen ei päästä vain säännöistä ja rasitteista irtautumalla vaan vapaa ihminen tarvitsee mahdollisuuden tukeutua yhteiskunnan turvaan.

 

Toiminnallisessa näyttelyssä on eläytymiseen kannustavia tiloja ja osallistavaa museotekniikkaa. Kävijät voivat esimerkiksi kokea sodanaikaisen pommisuojan tunnelman ja ikuistaa itsensä osana suurta mielenosoituskulkuetta. Lapsetkin pääsevät laskemaan liukua entisajan päiväkodissa. Vapauden museon sähköisillä äänestyspisteillä on mahdollista ottaa kantaa vapauteen liittyviin kysymyksiin. Vapauden museosta annettu palaute kootaan kaikkien nähtäväksi näyttelyn päätteeksi.  

 

Vapauden museota ei olisi voitu toteuttaa ilman yli 250 000 euron ulkopuolista rahoitusta. Suurimpia yhteistyökumppaneita ovat lukuisat työväenliikkeen organisaatiot, mutta myös Suomi100-juhlavuoden rahoituspäätöksissä Vapauden museo oli merkittävin tamperelaishanke. Näyttely nojaa Työväenmuseo Werstaan, Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston yli kolme vuotta kestäneeseen yhteiseen tutkimukseen ja suunnittelutyöhön.

 

Uuden näyttelyn kutsuvierasavajaisia vietetään maanantaina 27.11., kun laki kahdeksan tunnin työajasta täyttää tasan sata vuotta. Yleisölle museo avautuu seuraavana päivänä samoissa 530 neliön tiloissa, joissa Tekstiiliteollisuusmuseo toimi vuosina 2006–2017. Vapauden museoon on luonnollisesti vapaa pääsy.

 

Lisätietoa Vapauden museosta on saatavilla osoitteesta http://www.tyovaenmuseo.fi/nae-ja-koe/nayttelyt/vapauden-museo/

 

Lisätietoja Vapauden museosta antaa Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio, p. 040 716 7520 tai kalle.kallio@tyovaenmuseo.fi

 

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere
puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi
Museo avoinna ti-su 11–18
Vapaa pääsy

 

Lehdistökuvia

 

 

Jouluussa 1917 itsenäistynyt Suomi ajautui nopeasti veriseen sisällissotaan. Sodan jälkeisten leirien vangeille vapaus oli vain kaukainen haave.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 1.3 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

Epäsuosittua kieltolakia rikottiin 1920 ja -30 -lukujen Suomessa laajalti. Kotitekoiset pontikkapannut ja salakuljetus olivat yksi tapa taistella yksilönvapautta rajoittavaa lakia vastaan.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 0.5Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

II maailmansota uhkasi Suomen valtiollista vapautta. Kotirintamalla sodalta suojauduttiin ahtaissa pommisuojissa.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 0.5Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

Suomalainen yhteiskunta ja arvomaailma alkoivat vapautua 1960-1970-lukujen taiteessa. Rohkeat ja yhteiskuntakriittiset elokuvat kohahduttivat monia aikalaisia.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 1.0 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

Vapauden museossa kävijät voivat muun muassa kokeilla, miltä tuntuu huristella vanhalla inva-mopolla.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[1.7 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

Hyvinvoinnin lisääntyessä ja liikkumisen vapautuessa ihmisillä oli yhä enemmän mahdollisuuksia matkustaa. Osa matkusti lämmön perässä etelään, osa töiden perässä Ruotsiin.
Kuva: Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 1.0 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

Tuloerot olivat 1900-luvun alun Suomessa räikeitä. Torppari Hamberg vaimonsa kanssa torppansa edustalla Iitin Kyöperilässä 1910-1920-luvulla.
Kuva: Työväen Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 1.3 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työväen vappukulkue Helsingissä 1937. Mielenosoituskylttien kantajia.
Kuva: Työväen Arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 1.2 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Isien osallistumista lastenhoitoon on korostettu 1960-luvulta lähtien mutta silti isät käyttävät vain pienen osan vanhempainrahapäivistä. Kuva 1970-luvulta.
Kuva: Kansan Arkisto

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 1.0 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

Seksuaalisen tasa-arvon toteutuminen Suomessa on edennyt hitaasti. Neljä hääparia juhlii Vapautuspäivillä 1994.
Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 2.3 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

 

Pertti Kurikan nimipäivät on tuonut näkyvyyttä kehityvammaisten oikeuksista käytyyn keskusteluun. Kuva Hyvinvointia, ei leikkauksia! -suurmielenosoituksesta Helsingistä 22.8.2015.
Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 1.5 Mt / .jpg]

 

 

 

 

 

 

 

Vapauden museon logo (valkoinen)

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[ 0,3 Mt .png]

 

 

 

 

 

 

 

Vapauden museon logo (musta)

Lataa täysikokoinen kuva tästä
[0,8 Mt .jpg]

 

 

 

 

Lisää lehdistökuvia antaa museolehtori Olli Nordling, puh 050 440 1158 tai olli.nordling@tyovaenmuseo.fi

 

 

Näyttelyn tekijät

Työryhmä: Työväenmuseo Werstas (Leena Ahonen, Ulla Jaskari, Kalle Kallio, Minna Karhunsaari, Kimmo Kestinen, Raija Kuisma, Anne Lahtinen, Kati Lehtinen, Sanna Moskari, Heikki Mikkonen, Annika Nieminen, Olli Nordling, Ulla Rohunen, Juha Viinikainen), Työväen Arkisto (Marja-Liisa Hentilä, Mikko Kosunen, Petri Marjeta, Iris Olavinen, Pete Pesonen, Petri Tanskanen) sekä Kansan Arkisto (Marita Jalkanen, Reetta Laitinen, Kari Määttänen).
Käsikirjoittajat: Leena Ahonen, Anne Lahtinen ja Annika Nieminen
Tuottaja: Ulla Jaskari
Visuaalinen suunnittelu: IntroDesign (Sami Hoppania ja Pia Pirhonen), Kati Lehtinen
Valaistus: N.e.o Ark Oy (Jaakko Kiukkanen)
AV-esitykset: Voionmaan koulutuskeskus, Ylioppilasteatteri, Meri Vainiomäki
Tekniikka ja rakentaminen: Työväenmuseo Werstas, Puusepänliike Matti Verho,

 

Toteuttajakumppanit: Työväen Arkisto ja Kansan Arkisto

Pääyhteistyökumppanit: Palkansaajasäätiö, Vakuutusyhtiö Turva, Kansan Sivistysrahasto ja SAK

Yhteistyökumppanit: Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto Pam, Yrjö Sirolan säätiö, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL, Sähköalojen ammattiliitto, Veturimiesten liitto, Puuliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Posti- ja logistiikka-alan unioni.

 

Auts! Sattuiko pahasti? Työsuojelujulisteiden näyttely

Tiedote

 

Vanhoja työsuojelujulisteita esillä Werstaalla

 

Auts! Sattuiko pahasti? Työsuojelujulisteiden näyttely.
1.11.­2017­–31.12.2017 Työväenmuseo Werstaan näyttelykerroksen aula

 

Työväenmuseo Werstaan näyttelykerroksen aulassa avautuu tänään vanhoja työsuojelu- ja työturvallisuusjulisteita esittelevä näyttely. Julistenäyttely juhlistaa samalla satavuotiaan sosiaali- ja terveysministeriön työtä. Ministeriön työhön ja hallinnonalaan kuuluu myös työsuojelu.

 

Näytteillä olevista työsuojelujulisteista vanhimmat ovat 1930- ja 1940-luvuilta. Kotimaisia työsuojelujulisteita alettiin tehdä 1930-luvun puolivälissä. Sitä ennen julisteet oli hankittu ulkomailta ja niihin oli muutettu suomenkieliset tekstit. Työsuojelujulisteita tehtiin ennen muuta vakuutusyhtiöiden ja Tapaturmantorjuntayhdistyksen toimesta. Työsuojelujulisteet 1930-1990-luvuilta kertovat esimerkiksi työn ja elinkeinojen muuttumisesta ja suojainten kehityksestä.

 

Näyttelyn julisteet on saatu lainaan työsuojeluhallintoon kuuluvasta Työsuojelunäyttelystä, joka toimii Tampereen Hippostalolla. Esillä on niin alkuperäisiä julisteita kehystettyinä kuin myös julisteita virtuaalisessa muodossa digitaalisella näytöllä.

 

Lisätietoja STM:n 100-vuotistapahtumiin liittyen antaa  STM:n tiedottaja Anne Koskela, p. 050 430 2407 tai anne.j.koskela@stm.fi   

 

Näyttelystä lisätietoja antaa Työväenmuseo Werstaan tutkija Marita Viinamäki, p. 050-440 1159 tai marita.viinamaki@tyovaenmuseo.fi

 

Työväenmuseo Werstas,
Väinö Linnan aukio 8, Tampere
Museo avoinna ti-su 11-18
Vapaa pääsy
010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvia

 

Työsuojelujuliste 1930-luvulta.

Lataa täysikokoinen kuva tästä
( 2,2Mt / .jpg)

Kuva: Työsuojelunäyttely, Tampere

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työsuojelujuliste 1930-luvulta

Lataa täysikokoinen kuva tästä
( 2,3Mt/ .jpg)

Kuva: Työsuojelunäyttely, Tampere

 

 

 

 

 

 

 

 

Työsuojelujuliste 1950-luvulta.

Lataa täysikokoinen kuva tästä
(1,6Mt / .jpg)

Kuva: Työsuojelunäyttely, Tampere

Tahmelan Työväenyhdistys 110 vuotta -valokuvanäyttely Werstaan Komuutissa

Tiedote

 

Tahmelan Työväenyhdistys 110 vuotta – Kuvaretki historiaan

6.–29.10.2017 Työväenmuseo Werstas, Komuutti

 

Tahmelan Työväenyhdistys 110 vuotta -valokuvanäyttely Werstaan Komuutissa

 

Tahmelan Työväenyhdistyksen historiasta kertova valokuvanäyttely on avautunut Työväenmuseo Werstaan Komuutti-galleriassa. Tahmelan Työväenyhdistys 110 vuotta -näyttely kertoo kuvin ja sanoin yhdistyksen pitkästä taipaleesta, arkisesta aherruksesta ja juhlan hetkistä. Tahmelan ohella näyttely sivuaa myös Pispalan ja Hyhkyn alueiden elämää. Maksuton näyttely on avoinna 6.10.–29.10.2017.

 

Dokumentaarinen näyttely kuvaa Tahmelan työväenyhdistyksen toimintaa ja kamppailua parempien elinolojen ja yhdenvertaisuuden puolesta. Erityistä huomiota saavat tahmelalaisten yhteisöllisyys ja tavallisten ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Valokuviin tallentuneet ihmiset, tapahtumat ja kuvista kumpuava yhteishenki auttavat osaltaan ymmärtämään, miten köyhästä ja kuraisesta Pohjois-Pirkkalan kulmauksesta kehittyi yksi Tampereen vauraimmista ja kauneimmista kaupunginosista.

 

Tahmelan työväenyhdistys perustettiin lokakuussa 1907 paikallisten työväenaktiivien aloitteesta. Yhdistyksen vaikutus alueen kehittämiseen oli alusta asti merkittävä. Yhdistys ajoi muun muassa ensimmäisen Tahmelaan johtavan tien rakentamista ja kaupunginosan valaisemista. Myös Tahmelan rikas urheilu- ja kulttuurielämä rakentui paljolti työväenyhdistyksen toiminnan ympärille. Yhdistys toimii edelleen Tahmelan alueen kehittämisen ja elävöittämisen puolesta.

 

Tahmelan Työväenyhdistys 110 vuotta – Kuvaretki historiaan -näyttely on ollut esillä Pispalan kirjastossa maaliskuussa 2017.

 

Lisätietoja näyttelystä antaa Tahmelan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Unto Vesa, puh. +358 45 176 8012 tai  unto.vesa@uta.fi.

 

Työväenmuseo Werstas,
Väinö Linnan aukio 8, Tampere
Museo avoinna ti-su 11–18
Vapaa pääsy
Puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

Kuurojen museon uusi näyttely esittelee viittomakielen sanakirjoja sadan vuoden ajalta

Tiedotusvälineille 18.9.2017

 

Kuurojen museon uusi näyttely esittelee viittomakielen sanakirjoja sadan vuoden ajalta

 

Viittomakielen sanakirjoihin ja niiden kuvastoon pureutuva Kieli kuvissa -näyttely avautuu Kuurojen museossa 25.9.2017. Näyttely esittelee maassamme julkaistuja sanakirjoja ja viittomistoja yli sadan vuoden ajalta. Kuva-aineisto havainnollistaa viittomakielen aseman muutosta sekä kieleen liittyvien näkemysten moninaisuutta. Maksuton näyttely on yleisölle avoinna perjantaisin kello 12–16 sekä sopimuksen mukaan. 

 

Viittomakielen sanakirjat ovat näyttäviä teoksia, jotka kuvaavat kohdekieliään helposti lähestyttävällä tavalla. Sanakirja on todiste kielen olemassaolosta ja se vahvistaa kieliyhteisön identiteettiä. Suomessa sanakirjoilla on ollut keskeinen merkitys siinä, että ne ovat tehneet viittomakieltä näkyväksi. Eri aikakausien teokset kuvaavat myös vallalla olleita käsityksiä viittomakielestä.

 

Viittomakieli syrjäytettiin kouluopetuksesta 1800-luvun lopulla ja kieli muuttui uhanalaiseksi. Ensimmäiset viittomakielen sanakirjat syntyivätkin kuurojen halusta tallentaa omaa kieltään. Kuuromykkäinopettaja D.F. Hirnin koostama ”Kuuromykkäin viittomakieli Suomessa” vuodelta 1910 on ensimmäinen suomalainen viittomakielen sanakirja.

 

Sana- ja oppikirjojen julkaisutoiminta virkistyi 1960- ja 1970-luvuilla. 1980-luvulla alkanut viittomakielen tutkimus osoitti, että viittomakielet ovat puhuttuihin kieliin verrattavia itsenäisiä kieliään. Vuonna 1998 julkaistu ”Suomalaisen viittomakielen perussanakirja” oli tarkoitettu suomalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttäville. Suomenruotsalainen viittomakieli sai oman sanakirjansa vuonna 2002.

 

Näyttelyn avajaispäivänä Kuurojen Liitto julkaisee Hirnin ”Kuuromykkäin viittomakieli Suomessa” -sanakirjan (1910, 1911, 1916) koko aineiston Suvi-verkkosanakirjassa http://suvi.viittomat.net.

 

Lisätietoja näyttelystä antaa erikoistutkija Tiina Naukkarinen, tiina.naukkarinen@tyovaenmuseo.fi tai 040 528 6982.

 

Lyhyet esittelyt näyttelyyn voi varata Kuurojen liittoon tutustumiskäyntejä koordinoivalta Tiina Vihralta, tiina.vihra@kuurojenliitto.fi tai p. 09-5803 431.

 

Kieli kuvissa – kuvia viittomakielen sanakirjoista
25.9.2017 – 7.9.2018
Kuurojen museo, Valkea talo
Ilkantie 4, 00400, Helsinki
Avoinna pe klo 12–16 sekä sopimuksen mukaan.
Vapaa pääsy
Puh. 09 58031
kuurojenliitto@kuurojenliitto.fi

 

Lehdistökuvia

Hirnin_sanakirja_Jumala_pieni

 

Kuuromykkäinopettaja D.F. Hirnin viittoma ”Jumala”. Kuvaa on käytetty Suomen Kuuromykkäin Liiton kustantamassa viittomakielen kuvasanakirjassa ”Kuuromykkäin viittomakieli Suomessa”, josta julkaistiin kolme osaa vuosina 1910-1916. Kuva: Kuurojen museo

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä.
(0,7, Mt, .jpg)

 

 

 

 

 

ViitoElavasti_kuu_pieni

 

Viittoma ”kuu”. Kuva on Juha Paunun Viito elävästi -oppikirjasta. Teoksesta on julkaistu lukuisia painoksia 1980- ja 1990-luvuilla. Kuva: Kuurojen museo.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

(1Mt, .jpg)