Meistä -About Us Werstaalla

Meistä-valokuvanäyttely kertoo etnisiin vähemmistöihin kuuluvista ja rodullistetuista sateenkaari-ihmisistä

 

Tiedotuskuvat:

Kuva: Aleksandra Lemke

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Kuva: Aleksandra Lemke

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Kuva: Aleksandra Lemke

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

Meistä – About us

Aleksandra Lemken valokuvia etnisiin vähemmistöihin kuuluvista ja rodullistetuista LHBTIQ+-ihmisistä Suomessa

 

Näyttelyn verkkosivulle

 

Homoseksuaalisten tekojen dekriminalisoinnista on Suomessa kulunut 50 vuotta. Tästä lähtien sateenkaari-ihmisten näkyvyys ja oikeudet ovat vahvistuneet, mutta merkittävistä edistysaskelista huolimatta työtä tarvitaan edelleen, jotta kaikkien sateenkaari-ihmisten oikeudet toteutuvat.

 

Meistä on valokuvanäyttely, jonka tavoitteena on voimauttaa ja lisätä etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja rodullistettujen sateenkaari-ihmisten näkyvyyttä Suomessa. Näyttely haastaa sateenkaariyhteisön valkoisuuden ja tuo näkyviin yhteiskunnassamme ilmenevän moniperustaisen syrjinnän sekä tarinoita, jotka kuuluvat myös sateenkaari-Suomeen.

 

Helsinki, Caisa 17.5.-3.6.
Helsinki, kaupungintalo 28.6.-3.7.
Jyväskylä, Gloria 15.8.-17.9.
Tampere, Työväenmuseo Werstas 21.9.-10.10.
Helsinki, Stoa 11.10.-31.10.

 

Hankkeen ovat toteuttaneet oikeusministeriön tuella Seta, Etelä-Suomen Etno, Helsinki Pride -yhteisö ja Helsingin kaupunki yhteistyössä kulttuurikeskus Caisan ja Stoan kanssa.

 

Pirkanmaalla näyttelyn järjestävät SPR Hämeen piiri, tuki- ja neuvontapalvelu Sinuiksi, Pirkanmaan ja Keski-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunta sekä työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen kumppanuusohjelma.

 

Meistä – About Us
Komuutti-tila 21.9.-10.10.

 

Työväenmuseo Werstas

Väinö Linnan aukio 8, Tampere

Avoimet yleisöluennot tehdaskaupungin iloista ja suruista alkavat tiistaina Werstaalla

Tiedote

 

 

Työväenmuseo Werstaalla kuullaan syksyn aikana kuusi asiantuntijaluentoa Tampereen teollisesta historiasta. Yleisöluentosarja toteutetaan yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

 

Ensimmäisellä luennolla tiistaina 14.9. kello 17 dosentti Jarmo Peltola puhuu Tampereen teollistumisesta osana teollistumisen globaalia tarinaa. Seuraavalla luentokerralla 28.9. kuullaan historian professori Pirjo Markkolan luento Tampereesta naisten kaupunkina.

 

Lokakuun yleisöluennoilla dosentti Minna Harjula puhuu kaupungin terveysoloista 1880-luvulta 1930-luvulle ja Vapriikin kuva-arkiston tutkija Antti Liuttunen Tampereen teollisuudesta vanhoissa kuvissa. Marraskuussa professori Minna Lanz luennoi robotiikasta – mitä me teemme, kun robotit hoitavat työt ja sarjan viimeisellä luennolla tiistaina 23.11. dosentti Tuula Juvonen puhuu tehdaskaupungin ”sellaisista” miehistä ja naisista eli sateenkaarihistoriallisesta näkökulmasta teollisuushistoriaan.

 

Ennen luentoja on opastettu kierros Teollisuusmuseoon kello 16 alkaen. Kierroksen kesto on noin 45 minuuttia. Opastukselle osallistuville taataan myös paikka luentosalissa.

 

Opastukselle ja luennoille on vapaa pääsy, mutta osallistujamäärää on rajoitettu. Luentosarjan alkaessa luennoille voi osallistua enintään 50 henkilöä ja paikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Osallistujilta edellytetään kasvomaskin käyttöä. Museossa noudatetaan kulloinkin voimassaolevia koronarajoituksia, joten syksyn aikana ohjeet voivat muuttua.

 

Ajantasainen ohjeistus ja kaikkien luentojen aikataulu on nähtävissä museon verkkosivuilla

 

Luentosarja on kesäkuussa Werstaalla avatun Teollisuusmuseon oheisohjelmaa. Teollisuusmuseo kertoo tamperelaisen teollisuuden 200-vuotisen tarinan. Näyttelyn ovat tuottaneet yhteistyössä Työväenmuseo Werstas ja museokeskus Vapriikki. Toteutukseen on saatu Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-apuraha.

 

Lisätiedot:
Työväenmuseo Werstas, museolehtori Hanna Yli-Hinkkala, puh. 050 440 1158,
hanna.yli-hinkkala(at)tyovaenmuseo.fi

 

Kuvia

Polkupyöräilijöitä mukulakivikadulla, taustalla tehdasrakennuksia.

Polkupyöräilijöitä Hatanpään valtatiellä keväällä 1938.

Kuva: Vapriikin  kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Edessä nainen uusissa suojavarusteissa, takana mies vanhassa työhaalarissa ison koneen äärellä.

Teollisuusmuseo kertoo Tampereen 200-vuotisesta teollisesta historiasta.

Kuva: Suvi Roiko.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Näyttely on Finlaysonin alueella vanhassa teollisuustilassa.

Kuva: Olli-Pekka Latvala

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

Kutsu Etsitkö töitä? -näyttelyn tiedotustilaisuuteen

Tiedotustilaisuus Etsitkö töitä? -hankkeen näyttelystä Työväenmuseo Werstaalla 23.9. klo 11

 

Taiteilijat Juhani Haukka ja Lauri Antti Mattila avasivat alkuvuonna 2020 työnhaun, jossa ihmiset saivat hakea ja ehdottaa sellaisia töitä, joita kaikkein mieluiten tekisivät. He saivat yli 2500 hakemusta, joista kahdeksan valittiin toteutettaviksi. Osallistujat työskentelivät syksyn 2020 ja kesän 2021 välisenä aikana. Töitä dokumentoitiin kuvaamalla ja kirjoittamalla.

 

Työehdotuksista ja hankkeessa dokumentoiduista töistä on koottu näyttely ja kirja. Näyttely Työväenmuseo Werstaalla tuo esiin videoiden, äänien ja tekstien muodossa näkymiä tehtyihin töihin. Etsitkö töitä? -näyttelyssä pohditaan millainen työ on arvokasta ympäristökriisien ajassa, mikä on työtä ja millaista on mielekäs työelämä. Ehdotettujen töiden moninaisuutta puolestaan avaa hakemusmateriaalista koostettu Etsitkö töitä? -kirja. Osuuskunta Poesian kustantama teos julkaistaan 24.9.

 

Tervetuloa näyttelyn tiedotustilaisuuteen Työväenmuseo Werstaalle torstaina 23.9.2021 kello 11-12. Näyttelyn esittelevät Juhani Haukka ja Lauri Antti Mattila, lisäksi puhumassa ja haastateltavana on hankkeessa työskennelleitä henkilöitä.

 

Ilmoittautuminen

Tilaisuuteen osallistujien toivotaan ilmoittautuvan keskiviikkoon 22.9. kello 16 mennessä joko sähköpostilla osoitteeseen hanna.yli-hinkkala(at)tyovaenmuseo.fi tai puhelimella numeroon 050 440 1158

 

Lehdistökuvia

Joukko ihmisiä istumassa punaiseksi maalatun puutalon portailla.a

Hankkeen työntekijät kokoontuivat Kuusiluodossa vuonna 2020.
Kuva: Juhani Haukka

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Hankkeen työntekijöiden kokoontuminen Kuusiluodossa.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Ihmisiä istumassa pöydän äärellä. Pöydällä on avoinna tistokone, jota ihmiset katsovat.

Esitystaiteilija Lauri Antti Mattila (edessä) ja elokuvataiteilija Juhani Haukka.

Kuva: Visa Knuuttila.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Kaksi henkilöä sinisissä työhaalareissa metsän keskellä.

Esitystaiteilija Lauri Antti Mattila ja elokuvataiteilija Juhani Haukka.

Kuva: Visa Knuuttila.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

Lisätietoa Etsitkö töitä?- hankkeen omilla sivuilla

 

 

 

Werstas kannustaa ihmisiä tekemään työstään historiaa

Tiedote

 

Tampereella toimiva työelämän valtakunnallinen vastuumuseo Työväenmuseo Werstas kerää kokoelmiinsa valokuvia nykypäivän työelämästä. Tavoitteena on tallentaa monipuolinen otos suomalaisilta työpaikoilta tulevaisuuden sukupolvia varten. Tee työstäsi historiaa, kannustetaan 16.9. saakka myös Werstaan yhteisögalleria Komuutissa.

 

Komuutti-näyttelytilassa nykypäivän työelämän tallennuksesta ja sen merkityksestä kerrotaan työelämän muutoksia ja jatkuvuuksia havainnollistavilla kuvasarjoilla. Nähtävillä on kuvia esimerkiksi tehtaan portilta 1900-luvun alusta, 1980-luvulta ja tältä vuodelta sekä kuvasarja kaupan alan työympäristön muutoksesta.

 

Kattava ja monipuolinen kuvakokoelma mahdollistaa työelämän muutosten ja ilmiöiden tutkimisen. Nykypäivän ilmiöiden tallentaminen tässä hetkessä on tärkeää, sillä digitaaliset kuvat eivät säily samalla tavalla kuin paperiset kuvat kaappien ja laatikoiden kätköissä. Vaikka työtä kuvataan tänä päivänä enemmän kuin koskaan, vain harva kuvista päätyy museoon ja säilyy tulevaisuuteen.

 

Museo kannustaa kaikkia työntekijöitä tekemään työstään historiaa. Kuva tuiki tavallisesta työpäivästä on tärkeä. Kuinka taittuu työmatka Porissa, millaisella porukalla töitä paiskitaan Lieksassa, miltä näyttää kahvitauko Kemijärvellä syksyllä 2021? Osallistua voi kuka vain jakamalla omaan työhönsä liittyvän kuvan sosiaalisessa mediassa tunnisteella #duunikuva tai vaihtoehtoisesti lähettämällä sähköpostilla osoitteeseen lahjoitukset@tyovaenmuseo.fi

 

Nykypäivän työelämän tallennuksessa museon yhteistyökumppanina on SAK. Tallennuksen kehittämiseen on saatu myös Museoviraston hankeavustus ammatillisten museoiden innovatiivisiin hankkeisiin. Työväenmuseo Werstas on työelämän ja sosiaalihistorian valtakunnallinen vastuumuseo, joka toimii Finlaysonin historiallisella alueella Tampereella. Komuutti on Werstaan yhteisögalleria, jossa järjestetään pienimuotoisia lyhytkestoisia näyttelyitä.

 

Lehdistökuvia

 

Työntekoa kuvataan älypuhelimella

Työelämää kuvataan tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Kuvaaminen puhelimella on helppoa, mutta kuvien pitkäkestoinen tallentaminen hankalampaa.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Puutarhatyöntekijä leikkaa pensasaitaa

Pensasaidan leikkaamista Tampereella kesällä 2021.

Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Rakennustyöntekijä syö eväitään rakennustyömaalla

Kahvitauko Turussa 2021.

Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Työntekijä leikkaa raidallista neulosta ison työpöydän päällä.

Neuloksen leikkuuta Tampereella Agtuvi Oy:n tuotantotiloissa vuonna 2018.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Ruokalan pesupisteen työntekijä työnä äärellä

Ruokalan pesupisteen työntekijä vastaanottokeskuksessa Keuruulla 2016.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

Työntekijä kävelemässä tehtaan portista sisään

 Tehtaan portti, UPM Valkeakoski vuonna 2021.

Kuva: Työväenmuseo Werstas.

 

Lisätiedot: Työväenmuseo Werstas, projektitutkija Emilia Lemmetyinen, 050 440 1192 emilia.lemmetyinen(at)tyovaenmuseo.fi

 

Tee työstäsi historiaa!

1.9.-16.9.2021

Komuutti-tila

 

Työväenmuseo Werstas

Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

puh. 010 420 9220

www.tyovaenmuseo.fi

 

Avoinna ti-su 11-18

AINA VAPAA PÄÄSY

Lenin-museoon vapaa pääsy 23.8. totalitarismin uhrien muistopäivänä

Tiedote

 

Maanantaina 23.8. vietetään Stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalaista muistopäivää eli Mustan nauhan päivää. Museoon on koko päivän kello 11-18 vapaa pääsy.

 

Elokuun 23. päivänä 1939 allekirjoitettiin Moskovassa Molotov-Ribbentrop -sopimus eli Stalinin Neuvostoliiton ja Hitlerin Saksan välinen hyökkäämättömyyssopimus. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin itäisen Euroopan etupiirijaosta, minkä nojalla Saksa hyökkäsi Puolaan ja Neuvostoliitto miehitti Baltian maat.

 

Sopimuksen vuosipäivänä 1980-luvulla erityisesti Baltian maissa järjestettiin mielenilmauksia neuvostohallintoa vastaan Mustan nauhan päivän nimellä. Tunnetuin mielenosoitus on vuonna 1989 järjestetty Baltian ketju, jossa ihmisketju ulottui Baltian halki Virosta Liettuaan.

 

Euroopan parlamentti päätti vuonna 2009 muistopäivän vietosta. Totalitarismin uhreja on muistettu eri maissa, mutta Suomessa muistopäivää ei ole juurikaan vietetty. Lenin-museossa totalitarismin uhreja on muistettu vuodesta 2016 lähtien.

 

Museo avattiin kesällä 2016 kokonaan uudistettuna ja nykyään museossa käsitellään Suomen ja itänaapurin yhteistä historiaa ja kerrotaan Leninin perustaman valtion Neuvostoliiton tarina. Neuvostoliiton historiaa ei voi kertoa kertomatta totalitarismista ja sen uhreista. Näyttelyssä onkin esillä Stalinin ajan vankileirejä kuvaava pienoismalli. Stalinismin kaudelta näyttelyssä on myös muun muassa propagandajulisteita ja Gulag-järjestelmästä kerrotaan lisää näyttelyn multimediassa. Näyttelyssä nostetaan esiin myös useita toisinajattelijoita eri vuosikymmeniltä.

 

 

Lehdistökuvia:

Vankileiripienoismalli museon näyttelyssä. Ylläolevan lampun kupu muodostaa kartan vankileirien saaristosta. Kuva: Olli-Pekka Latvala

Lenin-museon multimedioissa on runsaasti tietoa suomeksi, englanniksi ja venäjäksi Neuvostoliiton historiasta.

Kuva: Olli-Pekka Latvala.

   

 

 

Lisätiedot:
Työväenmuseo Werstas,
yleisöpalvelupäällikkö Ulla Rohunen,
puh. 050 440 1157,
ulla.rohunen(a)tyovaenmuseo.fi

 

 

Lenin-museo

Hämeenpuisto 28, Tampere

Avoinna kesällä 1.6.-31.8. joka päivä 11-18, talvella 1.9.-31.5. ti-su 11-17

www.lenin.fi

 

Werstas kannustaa työntekijöitä kuvaamaan tämän päivän työelämää

Tiedote

(lehdistökuvat sivun lopussa)

 

Työväenmuseo Werstas kaipaa kipeästi kokoelmiinsa 2020-luvun työelämästä kertovia valokuvia. Kokonaiskuva nykypäivän työelämästä uhkaa jäädä tulevaisuudessa kapeaksi, sillä valtaosa kuvista otetaan älypuhelimilla, ja aniharva näistä kuvista säilyy tulevaisuuteen.

 

Museossa toivotaan ammattiliittojen jäsenten apua tallentamisessa. Kun työntekijät itse kuvaavat työtä, tulevaisuuteen tallentuu työntekijöiden kannalta oleellisia asioita. Osallistua voi jakamalla kuvan sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #duunikuva tai lähettämällä sähköpostilla osoitteeseen lahjoitukset@tyovaenmuseo.fi

 

Tietoa omasta ajastamme voidaan välittää tuleville sukupolville kuvilla tuiki tavallisesta työpäivästä: Miltä näyttää esimerkiksi kahvitauolla Kemijärvellä syksyllä 2021? Millaisella porukalla töitä tehdään Lieksassa? Entä kuinka taittuu työmatka Porissa? Ajallisesti ja aiheiltaan runsas valokuvakokoelma mahdollistaa työelämän muutosten ja ilmiöiden tutkimuksen. Vertaamalla eri aikoina otettuja kuvia voimme nähdä, mikä on muuttunut ja mikä säilynyt ennallaan.

 

Nykyajan työelämän tallentamisessa museon yhteistyökumppanina on SAK. Kehittämistyötä varten Werstas on saanut myös Museoviraston hankeavustuksen. Työelämän silmät -hankkeessa museo järjestää vuoden 2021 aikana koulutusta ja tietoiskuja, joiden tarkoituksena on kannustaa ja innostaa tallentamaan omaa työtä sekä kertoa mahdollisista työelämän tallentamisen kohteista. Museon projektitutkija Emilia Lemmetyinen voi tulla kertomaan aiheesta myös liittojen ja yhdistysten tilaisuuksiin. Aihetta esitellään lisäksi Työväenmuseo Werstaan Komuutissa 1.9.2021 avautuvassa pienoisnäyttelyssä.

 

Toivomme ammattiliittojen jakavan tietoa hankkeesta omissa kanavissaan.

Tallentamisesta on tietoa Werstaan verkkosivuilla osoitteessa:
www.werstas.fi/tee-tyostasi-historiaa/

Tallennusohjeita löytyy myös Werstaan YouTube-kanavalla julkaistulla videolla:
https://youtu.be/2g3n2yDrhzc

 

 

Lehdistökuvia:

 

Rakennustyöntekijä syö eväitään rakennustyömaalla

Lounastauko rakennustyömaalla Turussa. Lauri Soiluva syö eväitään. Julkaistu alunperin Instagramissa helmikuussa 2021.

Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Puutarhatyöntekijä leikkaa pensasaitaa

Tampereen Infran työntekijä Eija Isoviita leikkaa pensasaitaa kesäkuussa 2021.

Työväenmuseo Werstaan kokoelmat

 Työntekijä kävelemässä tehtaan portista sisään Prosessityöntekijä Taina Kanerva kävelemässä sisään tehtaan portista UPM Tervasaaren paperitehtaalla Valkeakoskella syksyllä 2018. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.
 Ruokalan pesupisteen työntekijä työnä äärellä Keuruun vastaanottokeskuksen ruokalan palautus- ja pesupisteen työntekijä vuonna 2016. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.
 Työntekoa kuvataan älypuhelimella  Työntekoa voi kuvata älypuhelimella ja lähettää kuvan museon kokoelmiin. Kuva: Työväenmuseo Werstas

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas, projektitutkija Emilia Lemmetyinen, puh. 050 440 1192, emilia.lemmetyinen(a)tyovaenmuseo.fi

 

Lue lisää hankkeesta: http://www.werstas.fi/tee-tyostasi-historiaa/

Teollisuusmuseo kertoo tamperelaisen teollisuuden tarinan

Tiedote

 

Tamperelaisten museoiden suursatsaus Teollisuusmuseo avataan yleisölle perjantaina 11. kesäkuuta. Työväenmuseo Werstaan ja museokeskus Vapriikin yhteistyönä tuottamassa näyttelyssä kerrotaan tamperelaisen teollisuuden 200-vuotinen tarina osana globaalia teollistumista. Monipuolisen toteutuksen on mahdollistanut Suomen Kulttuurirahaston 250 000 euron Museovisio-apuraha.

 

Tampereesta kasvoi 1800-luvulla Suomen ensimmäinen iso teollisuuskaupunki – Suomen Manchester. Tampereen tarina ei ole maailmanhistoriassa poikkeuksellinen, mutta Suomessa se on ainutlaatuinen. Teollistuminen muutti yhteiskuntaa ja ympäristöä ennennäkemättömällä tavalla. Se nosti ihmisten elintasoa ja yhteiskunta modernisoitui, mutta pitkällä aikavälillä teollisuus sai aikaan ympäristöongelmia ja ilmastonmuutoksen.

 

Ensimmäinen tehdas Tammerkosken rannalla oli Frenckellin tehtaana tunnettu lumppupaperitehdas. Suurteollisuus alkoi Finlaysonin puuvillatehtaasta 1800-luvun alkupuoliskolla. Metalliteollisuus ja metsäteollisuus alkoivat työllistää kaupunkilaisia 1800-luvun puolivälin jälkeen, kenkä- sekä vaatetusteollisuuden nousu koitti 1900-luvun alussa. Leipomot, makkaratehtaat sekä panimot tuottivat suuhunpantavaa kaupunkilaisille ja Suomen ensimmäinen muovitehdas Sarvis Oy aloitti 1920-luvulla. Perinteinen savupiipputeollisuus väistyi 1980-luvulta alkaen. Tilalle on tullut uusia aloja, joiden kasvu nojaa digitalisaatioon, automaatioon ja koulutukseen.

 

Teollisuusmuseossa voi eläytyä tehdaskaupungin vaiheisiin monin tavoin. Esillä on runsaasti historiallista esineistöä ja valokuvia: koneita ja laitteita sekä teollisuustuotteita. Suurin osa on Tampereen historiallisten museoiden kokoelmista. Nähtävillä on muun muassa Finlaysonin puuvillatehtaalla käytetty loimikone, Pispalan haulitehtaan hauliallas sekä erilaisia metallin työstökoneita. Tuotteista esillä on esimerkiksi ensimmäinen Suomessa teollisesti valmistettu kenkä, Tampereen Jalintehtaan solkikenkä 1870-luvulta, Valtion Lentokonetehtaan Fokker-hävittäjän potkuri sotavuosilta, Kone ja Terä Oy:n Jaguar-polkupyöriä, Suomen Trikoo Oy:n valmistamat maajoukkueen Suomi-verkkarit sekä retrohenkisten rakastamia Sarviksen Katrilli-muoviastioita.

 

Nykypäivän tamperelaisesta osaamisesta kerrotaan muun muassa näyttävällä panoraamavideolla neljästä teollisuusyrityksestä. Tämän päivän teollisuustuotteista esillä on esimerkiksi ATA Gearsin kartiohammaspyörä sekä asukokokonaisuudet MUKA VAlta ja Noukilta. Näyttelyssä voi myös testata Framery Oy:n valmistamaa äänieristettyä puhelinkoppia ja kuunnella sen sisällä teollisuuden ääniä.

 

Tietoa tehtaista ja teollisuudessa vaikuttaneista ihmisistä on näyttelyä varten kerätty Wikidata-tietokantaan. Wikidata on verkon avoin tietokanta, johon jokainen voi täydentää tietoja ja aineisto karttuu jatkuvasti. Näyttelyssä tietokannan tietoja voi tutkia isolla kosketusnäytöllä, jossa on esimerkiksi kartta tehtaiden sijainneista.

 

Elämystä tehtaiden Tampereesta täydentävät animaatiot, elokuvat ja kuunneltavat tarinat. Animaatiot havainnollistavat esimerkiksi paperin, kankaiden ja turbiinin valmistusta. Kuunneltavissa tarinoissa on tuokiokuvia 1800-luvun alusta tämän päivän yritysmaailmaan asti.

 

Teollisuusmuseo on koko perheen kohde, jossa riittää tutkittavaa kaiken ikäisille. Toimintapisteissä voi muun muassa katsella stereoskoopilla vanhoja tehdaskuvia, piirtää läpi kuvan kaupungin ensimmäisestä sinetistä ja rakentaa palikoista tehdaskaupunkia. Lasten elämästä tehdaskaupungissa eri aikoina kertovat seitsemän pienoismallia, joissa pienet hiiret elävät tehdaskaupungin arkea.

 

Lehdistökuvia

Teollisuusmuseo on Finlaysonin vanhassa puuvillatehtaassa, suomalaisen teollisuuden syntysijoilla.
Kuva: Olli-Pekka Latvala.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Tehdaskaupungin arkeen voi eläytyä näyttelyssä monin tavoin.

Kuva: Olli-Pekka Latvala.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 Finlaysonin puuvillatehtaassa 1900-luvun alussa käytetty loimikone on konservoitu näyttelyä varten.

Kuva: Olli-Pekka Latvala.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 Teollisuusmuseoon piilotettu seitsemän hiirenkoloa, jotka kertovat lasten elämästä tehdaskaupungissa eri aikoina.

Kuva: Olli-Pekka Latvala.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 Leikkikaupungin palikoista voi rakentaa oman tehdaskaupunkinsa.

Kuva: Olli-Pekka Latvala.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Mustavalkoinen kuva, iso vesiturbiini ja sen vierellä seisomassa mies.

Tampereen Konepajan valmistama Francis-turbiini vuodelta 1911. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Tekstiilitehtaan kehräämö 1920-luvulla. Kaksi hyvin nuoren näköistä naistyöntekijää seisoo koneidemn vierellä.

Säättityttöjä Lapinniemen puuvillatehtaalla vuonna 1926.
Kuva: Valokuvaamo N. Rasmussen, Vapriikin kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Polkupyöräilijöitä mukulakivikadulla, taustalla tehdasrakennuksia.

Pyöräilijöitä Hatanpään valtatiellä toukokuussa 1938. Kuva: Tamminen, Vapriikin kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Kenkätehtaan ompelimo 1930-luvulla. Nainen ompelee nahkakenkiä Attilan kenkätehtaalla.

Attilan kenkätehtaan ompelimo Tammelassa 1930-luvulla. Kuva: Mauno Mannelin, Vapriikin kuva-arkisto.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Kutoja kutomakoneella 1980-luvulla.

Kutoja Finlaysonin puuvillatehtaalla 1980-luvun alussa. Kuva: Veijo Rio, Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Työntekijä ratkoo paperikoneeseen valmistettua kuivatusviiraa vuonna 2014.

Kuivatusviiran ratkomista vuonna 2014 Valmet Kudokset -yksikössä Tampereen tehtaalla.
Kuva: Valmet Technologies, Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 Edessä nainen uusissa suojavarusteissa, takana mies vanhassa työhaalarissa ison koneen äärellä.

 Teollisuusmuseon tunnuskuva.

Kuva: Suvi Roiko.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

 

Teollisuusmuseon tunnuskuva.

Kuva: Suvi Roiko.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

   

Lisätiedot:
Työväenmuseo Werstas, varajohtaja Ulla Rohunen, puh. 050 440 1157, ulla.rohunen(at)tyovaenmuseo.fi
Museokeskus Vapriikki, kokoelmapäällikkö Teemu Ahola, puh. 040 761 5905, teemu.ahola(at)tampere.fi

 

Teollisuusmuseo

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

Avoinna ti-su 11-18
VAPAA PÄÄSY

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

 

Punaisia lippuja -valokuvanäyttely 1970-luvun työväen joukkotapahtumista Werstaan Komuutissa

Tiedote

 

 

Valokuvaaja, FT Pertti Pitkäsen kuvia 1970-luvun työväen joukkotapahtumista on esillä Työväenmuseo Werstaan Komuutissa kesän ajan. Työväen joukkotapahtumat olivat 1970-luvulla laajoja ja näyttäviä ja niiden keskeinen viesti oli solidaarisuus.

 

Pertti Pitkänen on tehnyt pitkän uran työväenliikkeen ja aikuiskoulutuksen parissa. Hän on pitänyt aiemmin näyttelyitä myös Suomen valokuvataiteen museossa ja Valokuvakeskus Nykyajassa. Eläkkeelle jäätyään Pitkänen on työstänyt eräänlaista kuvallista elämänkertaa. Arkistossaan hänellä on noin 1600 negatiivia sekä runsaasti dia-aineistoa. Pitkänen on koostanut omille verkkosivuilleen muun muassa 1970-luvun alun innostuksen inspiroiman kokonaisuuden Street Photographs 1975–2000.

 

– Huomattava osa katukuva-aineistosta on peräisin erilaisista työväen tapahtumista, vappumielenosoituksista ja lakkokulkueista. Kokonaisuus osoittautui niin selkeäksi ja yhtenäiseksi, että jätin sen toistaiseksi suurimmaksi osaksi erilleen muuta mahdollista esitystapaa ajatellen. Osa tästä kokonaisuudesta onkin nyt esillä valokuvanäyttelyn muodossa. Näyttelytilan koon vuoksi Punaisia lippuja -näyttelyssä keskitytään värikuviin ja neljään työväen joukkotapahtumaan 1970-luvulla, kertoo Pertti Pitkänen.

 

Lahteen Fellmanin pellolle pystytettiin Punavankimuistomerkki vuonna 1978. Tapahtuma oli laaja ja huomiota herättävä. Pitkänen työskenteli tuolloin TUL:n seuran Lahden Kalevan toiminnanjohtajana ja osallistui myös tapahtuman järjestelyihin. Varsinaisena juhlapäivänä hän valokuvasi kaikkea tapahtuman alkukulkueesta Työväen marssiin saakka.

 

Lahden Kalevan toiminnanjohtajana hän kuvasi kolmen päivän ajan myös TUL:n liittojuhlia 1979. Pitkänen kuvasi opiskeluvuosinaan Tampereella myös työväen vappua. SKDL ja SKP marssivat Tammelantorilta tai Keskustorilta Pyynikille ja SDP työväentalolta Ratinan stadionille. Hän seurasi yleensä ensimmäistä kulkuetta Hämeenpuistoon ja sieltä taas toista kulkuetta Ratinaan.

 

Näyttely Punaisia lippuja on toteutettu Kansan Sivistysrahaston ja Riihi säätiön rahoituksella. Näyttelyn kuvat ovat jatkossa osa Työväenmuseo Werstaan kokoelmia.

 

Komuutti on Työväenmuseo Werstaan yhteisögalleria, joka on saanut nimensä kokeilevan museotoiminnan tilasta. Komuutissa järjestetään pienimuotoisia lyhytkestoisia näyttelyitä ja näyttelynjärjestäjät ovat useimmiten erilaisia yhteistyötahoja tai sidosryhmiä. Werstaalle yhteistyö erilaisten yhteisöjen kanssa on merkittävä osa museon toimintaa yhdenvertaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta.

 

Museossa noudatetaan viranomaisten ohjeita ja suosituksia turvallisuuden takaamiseksi. Museokäynnillä vahvasti suositellaan kasvomaskin käyttöä. Museon tilat on käsitelty kevään aikana valokatalyysipinnoitteella ja käsien desinfiointimahdollisuuksia on eri puolilla yleisötiloja.

 

Punaisia lippuja – valokuvanäyttely
4.6.–29.8.2021
Työväenmuseo Werstas, Komuutti-tila
Vapaa pääsy

 

Lisätiedot: Pertti Pitkänen, puh. 0415013194, pertti.pitkanen@elisanet.fi
Verkkosivut: https://perttipitkanen.wordpress.com/

 

Lehdistökuvat: https://1drv.ms/u/s!AsAh_UHfY8RqvWJRAXlu1DaeLn9s?e=z6lwmM

 

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere
www.tyovaenmuseo.fi
puh. 010 420 9220
Museo avoinna ti–su 11–18
AINA VAPAA PÄÄSY

Werstaan kesäopastukset alkavat lauantaina 5. kesäkuuta

Tiedote

 

 

 

Työväenmuseo Werstas järjestää kesäkierroksia kesäkuusta elokuun loppuun asti. Ulkona järjestettävillä opastuksilla tutustutaan Finlaysonin historialliseen tehdasalueeseen ja Tammerkosken yläjuoksun teolliseen kansallismaisemaan.

 

Opastukset alkavat lauantaina 5.6. Pumpuliplikkain jäljillä -kierroksella Finlaysonin alueella. Puuvillatehtaalla oli aikoinaan paljon nuoria naisia eli pumpuliplikkoja töissä. He kehräsivät ja kutoivat Finlaysonin tehtaan langat ja kankaat. Tehdasta sanottiin kaupungiksi kaupungin sisällä: maan suurimmassa tehtaassa kun oli oma kirkkonsa, koulunsa ja sairaalansa. Tunnin mittaisella opastetulla kierroksella perehdytään tehdasalueeseen monesta eri näkökulmasta ja tutustutaan myös alueen nykypäivään.

 

Ennen juhannusta Pumpuliplikkain jäljillä astellaan lauantaisin kello 15. Juhannuksen jälkeen kierrokselle pääsee neljänä päivänä viikossa: tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin samaan kellonaikaan aina elokuun loppuun saakka. Opastusta ei järjestetä juhannuksena.

 

Sunnuntaina kesäkuun 6. päivänä on vuorossa uusi Teollinen Tampere -kierros. Opastuksella kävellään Tammerkosken kansallismaisemassa yläjuoksun historiallisten tehdasalueiden Finlaysonin, Tampellan ja Frenckellin halki. Frenckell tuotti paperia, Finlayson kangasta ja lankoja, Tampella monialayrityksenä valmisti muun muassa tekstiilejä sekä erilaisia konepajatuotteita. Tehtaat rakennettiin vesivoiman äärelle ja saleissa ahersivat tuhannet tamperelaiset lähes 200 vuoden ajan. Puolitoista tuntia kestävällä kierroksella teemana on teollisuuden vaikutus ihmisiin ja ympäristöön.

 

Teollinen Tampere -kierroksia pidetään ennen juhannusta sunnuntaisin kello 15 ja juhannuksen jälkeen kaksi kertaa viikossa, perjantaisin ja sunnuntaisin niinikään kello 15 elokuun loppuun asti. Kierrosta ei pidetä juhannuksena.

 

Tehtaantyttö Hilma -lastenkierroksia puolestaan pidetään kesäkuun lopusta elokuun alkuun. Kierroksella tutustutaan leikkimällä ja asioita lasten näkökulmasta katsellen Finlaysonin alueeseen. Opastuksella esimerkiksi mitataan yhdellä jalalla hyppimällä tehdassalin pituutta ja samalla mietitään, millaista niin suurissa halleissa on töiden tekeminen ollut. Lastenkierros kestää puoli tuntia ja se sopii koko perheelle.

 

Kaikkien opastusten lähtöpaikka on Työväenmuseo Werstas, josta myös ostetaan liput kierroksille. Kierroksille mahtuu enintään 25 osallistujaa ja paikat täytetään saapumisjärjestyksessä.

 

 

Lippujen hinnat ja kierrosajat Työväenmuseo Werstaan sivuilla:
www.werstas.fi/nae-ja-koe/

 

Lehdistökuvia

Joukko ihmisiä pihassa museon oven edustalla. Keskellä on historialliseen pukuun pukeutunut opas.

Opastuskierrokset alkavat Työväenmuseo Werstaalta. Ensimmäinen pysähdyspaikka on Väinö Linnan aukio.

Kuva: Okko Sorma.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Tehtaita Tammerkosken rannoilla 1920-luvulla

Tammerkosken tehtaita 1920-luvun lopulla.
Kuvaaja V. O. Kanninen. Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

 

 

Lisätiedot:
Yleisöpalvelupäällikkö Anne Lahtinen, puh. 050 441 8692, anne.lahtinen(at)tyovaenmuseo.fi

 

 

 

Työväenmuseo Werstas

Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

www.tyovaenmuseo.fi

010 420 9920

 

Museo avoinna ti-su 11-18

AINA VAPAA PÄÄSY

 

Tervetuloa tutustumaan Teollisuusmuseoon

 

Kutsu tiedotustilaisuuteen to 10.6. klo 11

 

 

Teollisuusmuseo avautuu yleisölle perjantaina 11.6. suomalaisen teollisuuden syntysijoilla Finlaysonin alueella Tampereen keskustassa. Näyttely kertoo tamperelaisen teollisuuden kaksisataavuotisen tarinan osana maailmanlaajuista teollista vallankumousta.

 

Tervetuloa näyttelyn tiedotustilaisuuteen torstaina 10.6. kello 11 (Väinö Linnan aukio 8, Finlaysonin alue). Tilaisuudessa Teollisuusmuseosta kertovat museokeskus Vapriikin kokoelmapäällikkö Teemu Ahola sekä Työväenmuseo Werstaalta varajohtaja Ulla Rohunen ja näyttelyn käsikirjoittaja tutkija Marja Lähteenmäki.

 

Teollisuusmuseo on koko perheen kohde, johon ovat tervetulleita kaikki tehdaskaupungin tarinoista kiinnostuneet. Näyttely kertoo miten Tampereesta tuli Suomen Manchester ja kuinka teollistuminen muutti yhteiskuntaa ja ympäristöä.

 

Teollisuusmuseo kertoo tehtaiden vaiheista, Tampereella valmistetuista tuotteista sekä ihmisistä teollisuuden palveluksessa. Tampereella on valmistettu tekstiilejä ja vaatteita, kenkiä, koneita, paperia ja monia muita tuotteita. Näyttelyssä on esillä myös nykypäivän tamperelainen osaaminen ja toiminta oman alansa huippuina.

 

Tehdaskaupungin elämään, arjen iloihin ja suruihin voi tutustua Teollisuusmuseossa monin tavoin. Näyttelyssä on runsaasti historiallista esineistöä ja valokuvia. Animaatiot, elokuvat, pienoismallit ja kuunneltavat tarinat täydentävät elämystä tehtaiden Tampereesta. Näyttelyn toiminnallisissa pisteissä on mahdollisuus tutkia, piirtää, leikkiä ja ottaa kantaa. Kävijä voi koota oman tehdaskaupunkinsa ja tutustua vanhoihin ammattinimikkeisiin. Näyttelyssä voi tutkia tamperelaisesta teollisuudesta yhteisöllisesti kerättyä Wikidata-aineistoa, jota jokainen voi täydentää myös verkossa.

 

Teollisuusmuseon ovat tuottaneet yhteistyössä Työväenmuseo Werstas ja museokeskus Vapriikki ja sen toteuttamiseen on saatu Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-apuraha.

 

Näyttelyn kuva:

Edessä nainen uusissa suojavarusteissa, takana mies vanhassa työhaalarissa ison koneen äärellä.

 

 

KUVA: Suvi Roiko

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

 

 

 

Lisätiedot:
Työväenmuseo Werstas, varajohtaja Ulla Rohunen, puh. 050 440 1157, ulla.rohunen@tyovaenmuseo.fi Museokeskus Vapriikki, kokoelmapäällikkö Teemu Ahola, puh. 040 761 5905, teemu.ahola@tampere.fi

 

 

Teollisuusmuseo

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

 

Avoinna ti-su 11-18
VAPAA PÄÄSY

 

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi