Tahmelan Työväenyhdistys 110 vuotta -valokuvanäyttely Werstaan Komuutissa

Tiedote

 

Tahmelan Työväenyhdistys 110 vuotta – Kuvaretki historiaan

6.–29.10.2017 Työväenmuseo Werstas, Komuutti

 

Tahmelan Työväenyhdistys 110 vuotta -valokuvanäyttely Werstaan Komuutissa

 

Tahmelan Työväenyhdistyksen historiasta kertova valokuvanäyttely on avautunut Työväenmuseo Werstaan Komuutti-galleriassa. Tahmelan Työväenyhdistys 110 vuotta -näyttely kertoo kuvin ja sanoin yhdistyksen pitkästä taipaleesta, arkisesta aherruksesta ja juhlan hetkistä. Tahmelan ohella näyttely sivuaa myös Pispalan ja Hyhkyn alueiden elämää. Maksuton näyttely on avoinna 6.10.–29.10.2017.

 

Dokumentaarinen näyttely kuvaa Tahmelan työväenyhdistyksen toimintaa ja kamppailua parempien elinolojen ja yhdenvertaisuuden puolesta. Erityistä huomiota saavat tahmelalaisten yhteisöllisyys ja tavallisten ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Valokuviin tallentuneet ihmiset, tapahtumat ja kuvista kumpuava yhteishenki auttavat osaltaan ymmärtämään, miten köyhästä ja kuraisesta Pohjois-Pirkkalan kulmauksesta kehittyi yksi Tampereen vauraimmista ja kauneimmista kaupunginosista.

 

Tahmelan työväenyhdistys perustettiin lokakuussa 1907 paikallisten työväenaktiivien aloitteesta. Yhdistyksen vaikutus alueen kehittämiseen oli alusta asti merkittävä. Yhdistys ajoi muun muassa ensimmäisen Tahmelaan johtavan tien rakentamista ja kaupunginosan valaisemista. Myös Tahmelan rikas urheilu- ja kulttuurielämä rakentui paljolti työväenyhdistyksen toiminnan ympärille. Yhdistys toimii edelleen Tahmelan alueen kehittämisen ja elävöittämisen puolesta.

 

Tahmelan Työväenyhdistys 110 vuotta – Kuvaretki historiaan -näyttely on ollut esillä Pispalan kirjastossa maaliskuussa 2017.

 

Lisätietoja näyttelystä antaa Tahmelan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Unto Vesa, puh. +358 45 176 8012 tai  unto.vesa@uta.fi.

 

Työväenmuseo Werstas,
Väinö Linnan aukio 8, Tampere
Museo avoinna ti-su 11–18
Vapaa pääsy
Puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

Kuurojen museon uusi näyttely esittelee viittomakielen sanakirjoja sadan vuoden ajalta

Tiedotusvälineille 18.9.2017

 

Kuurojen museon uusi näyttely esittelee viittomakielen sanakirjoja sadan vuoden ajalta

 

Viittomakielen sanakirjoihin ja niiden kuvastoon pureutuva Kieli kuvissa -näyttely avautuu Kuurojen museossa 25.9.2017. Näyttely esittelee maassamme julkaistuja sanakirjoja ja viittomistoja yli sadan vuoden ajalta. Kuva-aineisto havainnollistaa viittomakielen aseman muutosta sekä kieleen liittyvien näkemysten moninaisuutta. Maksuton näyttely on yleisölle avoinna perjantaisin kello 12–16 sekä sopimuksen mukaan. 

 

Viittomakielen sanakirjat ovat näyttäviä teoksia, jotka kuvaavat kohdekieliään helposti lähestyttävällä tavalla. Sanakirja on todiste kielen olemassaolosta ja se vahvistaa kieliyhteisön identiteettiä. Suomessa sanakirjoilla on ollut keskeinen merkitys siinä, että ne ovat tehneet viittomakieltä näkyväksi. Eri aikakausien teokset kuvaavat myös vallalla olleita käsityksiä viittomakielestä.

 

Viittomakieli syrjäytettiin kouluopetuksesta 1800-luvun lopulla ja kieli muuttui uhanalaiseksi. Ensimmäiset viittomakielen sanakirjat syntyivätkin kuurojen halusta tallentaa omaa kieltään. Kuuromykkäinopettaja D.F. Hirnin koostama ”Kuuromykkäin viittomakieli Suomessa” vuodelta 1910 on ensimmäinen suomalainen viittomakielen sanakirja.

 

Sana- ja oppikirjojen julkaisutoiminta virkistyi 1960- ja 1970-luvuilla. 1980-luvulla alkanut viittomakielen tutkimus osoitti, että viittomakielet ovat puhuttuihin kieliin verrattavia itsenäisiä kieliään. Vuonna 1998 julkaistu ”Suomalaisen viittomakielen perussanakirja” oli tarkoitettu suomalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttäville. Suomenruotsalainen viittomakieli sai oman sanakirjansa vuonna 2002.

 

Näyttelyn avajaispäivänä Kuurojen Liitto julkaisee Hirnin ”Kuuromykkäin viittomakieli Suomessa” -sanakirjan (1910, 1911, 1916) koko aineiston Suvi-verkkosanakirjassa http://suvi.viittomat.net.

 

Lisätietoja näyttelystä antaa erikoistutkija Tiina Naukkarinen, tiina.naukkarinen@tyovaenmuseo.fi tai 040 528 6982.

 

Lyhyet esittelyt näyttelyyn voi varata Kuurojen liittoon tutustumiskäyntejä koordinoivalta Tiina Vihralta, tiina.vihra@kuurojenliitto.fi tai p. 09-5803 431.

 

Kieli kuvissa – kuvia viittomakielen sanakirjoista
25.9.2017 – 7.9.2018
Kuurojen museo, Valkea talo
Ilkantie 4, 00400, Helsinki
Avoinna pe klo 12–16 sekä sopimuksen mukaan.
Vapaa pääsy
Puh. 09 58031
kuurojenliitto@kuurojenliitto.fi

 

Lehdistökuvia

Hirnin_sanakirja_Jumala_pieni

 

Kuuromykkäinopettaja D.F. Hirnin viittoma ”Jumala”. Kuvaa on käytetty Suomen Kuuromykkäin Liiton kustantamassa viittomakielen kuvasanakirjassa ”Kuuromykkäin viittomakieli Suomessa”, josta julkaistiin kolme osaa vuosina 1910-1916. Kuva: Kuurojen museo

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä.
(0,7, Mt, .jpg)

 

 

 

 

 

ViitoElavasti_kuu_pieni

 

Viittoma ”kuu”. Kuva on Juha Paunun Viito elävästi -oppikirjasta. Teoksesta on julkaistu lukuisia painoksia 1980- ja 1990-luvuilla. Kuva: Kuurojen museo.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

(1Mt, .jpg)

Sata sanaa vapaudesta -yleisöluentosarja

 

Syksyn luentosarjassa tarkastellaan suomalaista historiaa ja tulevaisuudennäkymiä erilaisten vapauksien ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Sata sanaa vapaudesta on osa itsenäisyyden juhlavuotta ja johdattaa marraskuussa Werstaalla avautuvan Vapauden museon teemoihin. 

 

Luentosarjan aiheita ovat suomalainen työelämä, seksuaalinen vapaus ja homoseksuaalisuus, suomalainen siirtolaisuus, lapsuuden muuttuminen 1900-luvulla sekä ilmastonmuutos. Aikaa on varattu myös yleisökysymyksille ja keskustelulle.

 

Syksyn ohjelma

 

28.9. Työelämän myytit ja tulevaisuuden haasteet
YTT, Tampereen yliopiston sosiologian dosentti ja yliopistonlehtori Pasi Pyöriä. Pyöriän toimittama, kiitetty Työelämän myytit ja todellisuus -teos (Gaudeamus) julkaistiin keväällä 2017.

 

12.10. Tampereen lesboelämä 1900-luvulla
YTT, sukupuolentutkimuksen akatemiatutkija ja Tampereen yliopiston naistutkimuksen dosentti Tuula Juvonen.

 

19.10. Maansa jättäneet – suomalaiset Ruotsissa
Siirtolaisinstituutin tietopalvelupäällikkö ja kasvatustieteen lisensiaatti Jouni Korkiasaari.

 

9.11. 1900-luku – suomalaisen lapsuuden vuosisata
FT, Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Kirsi Tuohela.

 

16.11. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken?
Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoiden Hyvän sään aikana -työryhmä, jonka samanniminen kirja julkaistaan lokakuussa 2017.

 

Luennot alkavat kello 17. Noin tunnin mittaisten luentojen jälkeen on aikaa myös yleisökysymyksille. Luennot ovat kaikille avoimia ja kokonaisuudessaan maksuttomia. Tervetuloa!

Mites siinä sillai kävi? -kirjoituskilpailu nuorille

 

Työväenmuseo Werstas on mukana Lasten Tampere ry:n ja Lastenkirjainstituutin järjestämässä kirjoituskilpailussa. Kilpailu on tarkoitettu 6.-8. -luokkalaisille pirkanmaalaisille ja kilpailutöiden laji on draama. Valmiit kirjoitukset tulee toimittaa perille viimeistään 31.10.2017.

 

Mites siinä sillai kävi? -kirjoituskilpailussa eläydytään Suomen historiaan kirjoittamalla näytelmäteksti siitä, mitä tapahtui. Virikemateriaalina on muutama kuva itsenäisyyden ajan eri vuosikymmeniltä. Käytettävät kuvat ovat esillä Työväenmuseo Werstaalle marraskuussa avattavassa Vapauden museossa. Voit tutustua virikemateriaaleihin ja kilpailun ohjeisiin Lastenkirjainstituutin kotisivuilla.

 

Osallistumisohjeet

 

Keitä me olemme ja mitä meille on tapahtunut? Valitse virikemateriaalista yksi tai useampi kuva. Pohdi, mitä henkilöille on tapahtunut, ja miten tapahtunut on muuttanut heidän elämäänsä. Kirjoita sen pohjalta näytelmän kohtaus vuoropuheluineen. Voit kirjoittaa kohtauksen yksin tai 2–3 hengen ryhmässä. Tekstin pituuden tulee olla 3–5 liuskaa.

 

Lähetä kirjoituksesi 31.10.2017 mennessä osoitteeseen info@lastenkirjainstituutti.fi.

 

Nimeä viesti tunnisteella ”Kirjoituskilpailu” ja kerro viestikentässä nimesi, ikäsi sekä puhelinnumerosi. Alle 18-vuotiaiden tulee ilmoittaa myös huoltajan nimi ja yhteystiedot.

 

Kilpailun voittaja valitsevat museolehtori Olli Nordling, näyttelijä Santeri Helinheimo, taiteellinen johtaja Timo Seppälä sekä professori Hanna Suutela. Kilpailun voittajat julkistetaan Työväenmuseo Werstaalla 6.12.2017 itsenäisyyspäivän kansanjuhlassa, jonne kaikki kilpailuun osallistuneet kutsutaan.

 

Artikkelin kuva: Työväenmuseo Werstaan kokoelmat.

Vapauden museon rakentaminen on alkanut

Tiedote

 

Finlaysonin historiallisella tehdasalueella rakennetaan nyt itsenäisyyden juhlavuoden koskettavinta nähtävyyttä. Uusi Vapauden museo avataan marraskuussa osana Työväenmuseo Werstaan museokokonaisuutta. Reilun 500 neliön suurnäyttelyä on suunniteltu yli kolmen vuoden ajan ja näyttelyyn on tulossa runsaasti nähtävää viimeisen vuosisadan varrelta. Käytössä on myös paljon lähimenneisyyttämme mielenkiintoisella ja toiminnallisella tavalla avaavaa esitysteknologiaa.

 

Myös Vapauden museon tunnuskuva on julkistettu. Itsenäisyyden juhlavuoden hengessä tyyliteltyyn logoon on kuvattu lentoon nouseva laulujoutsen. Tunnus ilmentää pienen kansan vapauden kaipuuta ja suomalaisen kansanluonteen periksiantamattomuutta.

 

Vapauden museo tarkastelee itsenäisyyden aikaa tavallisen kansan, vapauden ja yhdessä rakennetun Suomen näkökulmasta. Näyttely käy läpi suomalaisen yhteiskunnan vaiheita innostavasti ja kertoo, miten keisarinvallan alla eläneestä luokkayhteiskunnasta kasvoi vauras ja tasa-arvoinen hyvinvointivaltio. Menneisyyden rinnalla Vapauden museo herättää pohtimaan, millaisia vapauksia tämän päivän Suomessa kaivataan.

 

Vapauden museon teemat ovat vahvasti esillä myös Työväenmuseo Werstaan syksyn ohjelmassa. Näyttelyn aihealueisiin keskittyvä yleisöluentosarja alkaa syyskuun lopussa. Lisäksi työväenmuseo järjestää paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa Vapauden museon esineistöön ja valokuvamateriaaliin pohjaavan kirjoituskilpailun kaikille Pirkanmaan 6–8-luokkalaisille. Juhlavuosi huipentuu kaikille avoimeen itsenäisyyspäivän kansanjuhlaan Väinö Linnan aukiolla ja Työväenmuseo Werstaalla 6.12.2017.

 

Median edustajat ovat tervetulleita tutustumaan Vapauden museon näyttelyyn perjantaina 24.11. Avajaisia vietetään maanantaina 27.11. ja yleisölle näyttely avautuu tiistaina 28.11.2017.

 

Lukuisat työväenliikkeen toimijat ovat tukeneet museon toteuttamista ja juhlavuoden ohjelmaa. Vapauden museo on myös suurin Suomi100-juhlavuoden rahoittamista hankkeista Tampereella.

 

Vapauden museon joutsentunnus on ladattavissa tältä sivulta.

 

Lisätietoa Vapauden museosta antaa museonjohtaja Kalle Kallio, puh. +358 40 716 7520 tai kalle.kallio@tyovaenmuseo.fi

 

Lisätietoa Työväenmuseo Werstaan syksyn ohjelmasta antaa museolehtori Olli Nordling, puh +358 50 440 1158 tai olli.nordling@tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvat

 

Vapauden museon tunnus valkoinen musta tausta

 

 

Vapauden museon tunnuskuva.
Lataa täysikokoinen kuva tästä
(30kt, .png)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museokortilla alennusta heinäkuun opastuksista

 

Museokorttia näyttämällä saat lipun Työväenmuseo Werstaan yleisöopastuksiin alennettuun 5 euron hintaan. Tarjous koskee kaikkia heinäkuun yleisöopastuksia. Tervetuloa!

Museokorttitarjous

 

Tutustu heinäkuun yleisöopastuksiin tästä.

 

Museokortti on suomalaisten museoiden yhteislippu, joka on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä käyttöpäivästä. Henkilökohtaisella Museokortilla pääsee 250 museokohteeseen eri puolilla Suomea. Voit hankkia Museokortin myös Työväenmuseo Werstaalta.

 

Lue lisää museokortista.

 

Amerikan lapset -valokuvanäyttely paljastaa lapsityön karun todellisuuden

 

Mediatiedote

 

Työväenmuseo Werstaalla avataan torstaina 15.6.2017 valokuvanäyttely lapsityön historiasta. Amerikan lapset -näyttelyssä on esillä yhdysvaltalaisen sosiologin ja valokuvaajan Lewis Hinen (1874–1940) koskettavia valokuvia 1900-luvun alun Yhdysvaltojen lapsityöläisistä. Dokumentaariset kuvat tarjoavat ainutlaatuisen katsauksen vuosisadanvaihteessa eläneiden lasten arkeen sekä teollistumisen ja modernisaation synkkiin puoliin. Näyttely kannustaa myös pohtimaan lasten oikeuksien toteutumista nykypäivänä.

 

Lewis Hine oli yksi 1900-luvun alun merkittävimmistä lapsityön vastustajista Yhdysvalloissa. Valokuvan todistusvoiman ymmärtänyt Hine dokumentoi lapsityön karua todellisuutta vuosina 1908 ja 1924. Usein salassa otettuihin valokuviin tallentui lohduttomia ihmiskohtaloita, autenttista aikalaistunnelmaa ja toisinaan myös kauniita yksittäisiä hetkiä. Amerikan lapset -näyttelyyn on koottu noin 80 Hinen ottamaa valokuvaa Yhdysvaltojen kongressin kirjaston 5500 valokuvan National Child Labor Committee -kokoelmasta.

 

Työ tehtaissa, pelloilla, kaivoksissa ja kaduilla oli arkipäivää yli miljoonalle 1900-luvun alussa eläneelle amerikkalaislapselle. Raskasta ja vaarallista työtä tehtiin yli 12 tunnin vuoroissa, usein pakosta ja oman perheen talouden tukemiseksi. Alaikäisten fyysinen ja taloudellinen riisto oli järjestelmällistä, eikä oikeutta koulutukseen, terveydenhuoltoon tai turvalliseen lapsuuteen tunnustettu. Lapsityövoiman käyttöä rajoittava laki hyväksyttiin senaatissa vasta vuosikymmeniä jatkuneen kampanjoinnin jälkeen 1938. Lewis Hinen valokuvilla oli keskeinen rooli yleisen mielipiteen kääntämisessä lapsityötä vastaan.

 

Työväenmuseo Werstaan vapaaehtoisista koostuva Museosakki on osallistunut näyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen. Vuonna 2013 muodostettu Museosakki muun muassa avustaa Werstaan näyttelyiden ja tapahtumien järjestämisessä.

 

Amerikan lapset -näyttelyn avajaisia vietetään torstaina 15.6. kello 18–20 Työväenmuseo Werstaan Kisälli-salissa. Näyttely on avoinna yleisölle 16.6.–3.12.2017. Työväenmuseo Werstaalle on vapaa pääsy.

 

Työväenmuseo Werstaan näyttelypäällikkö Ulla Jaskari vastaa tiedotusvälineiden kyselyihin 15.6. koko päivän ajan kello 9 alkaen. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta 010 420 9263 tai sähköpostilla ulla.jaskari@tyovaenmuseo.fi.

 

 

Lehdistökuvia

01581uart

Pikkupojat kehruukoneella. Aikuisille suunnitellut koneet olivat liian isoja pienille lapsille. Tämä teki työstä normaalia rasittavampaa ja vaarallisempaa. Macon, Georgia 1909.

 

Kuva: Lewis Hine / Library of Congress, Prints & Photographs Division, National Child Labor Committee Collection

 

Lataa kuva tästä (2,2Mt .jpg)

 

 

 

 

01064uart

Malmivaunujen ajajina työskenteleviä lapsityöläisiä Coal Mine Co:n kaivostunnelissa. Ahtaissa, pimeissä ja pölyisissä tunneleissa liikkui ihmisten lisäksi myös hevosia. Työ kaivoksissa oli usein hengenvaarallista. Länsi-Virginia 1908.

 

Kuva: Lewis Hine / Library of Congress, Prints & Photographs Division, National Child Labor Committee Collection

 

Lataa kuva tästä (2,6Mt .jpg)

 

 

 

 

 

 

 

 

03181uart

 Lehtipoikia pelaamassa marmorikuulilla aamun lehtiä odotellessaan. Lasten vähäinen vapaa-aika kului yleensä leikkien ja erilaisia peliä pelaten. New York, New York 1908.

 

Kuva: Lewis Hine / Library of Congress, Prints & Photographs Division, National Child Labor Committee Collection

 

Lataa kuva tästä (2,4Mt .jpg)

 

 

 

 

 

02816uart

Ruokalähetit työssään. Nuorimmat lapset tekivät usein kaikesta yksinkertaisimpia töitä. Viedessään ruokaa työntekijöille tehtaisiin, lapset oppivat taitoja joita he tarvitsivat siirryttyään vähän vanhempana niihin töihin. Columbus, Georgia 1913.

 

Kuva: Lewis Hine / Library of Congress, Prints & Photographs Division, National Child Labor Committee Collection

 

Lataa kuva tästä (1,7 Mt .jpg)

 

 

 

 

 

 

 

 

04482uart

Melonikoria valmistava poika. Lapsityöläisiä hyödynnettiin usein yksinkertaisissa sorminäppäryyttä vaativissa tehtävissä. Työ oli monotonista ja puuduttavaa. Evansville, Indiana 1908.

 

Kuva: Lewis Hine / Library of Congress, Prints & Photographs Division, National Child Labor Committee Collection

 

Lataa kuva tästä (2,1Mt .jpg)

 

Karhulan valimo saapuu Komuuttiin

Tiedote

 

Timo Vesterinen ja Hannu Oksanen: Valimo: ystäviä, voimamiehiä, eränkävijöitä ja ammattiväkeä.

8.6.­2017­–27.8.2017 Työväenmuseo Werstas, Komuutti

 

Työväenmuseo Werstaan Komuutissa avautuu torstaina 8.6. valokuvanäyttely Valimo: ystäviä, voimamiehiä, eränkävijöitä ja ammattiväkeä. Valimo kuvaa lakkautusuhan alta selvinneen, lähes satavuotiaan Karhulan valimon henkilöstön työskentelyä ja heidän keskinäisiä suhteitaan. Yleisölle avoin ja maksuton näyttely on avoinna 27.8.2017 saakka.

 

Valokuvataiteilija Timo Vesterisen näyttävissä HDR -käsitellyissä kuvissa alkujaan harmaa valimo muuttuu maalaukselliseksi ja värikkääksi pienoismaailmaksi. Hannu Oksasen kirjoittamat tekstit taustoittavat ja täydentävät kuvia. Esillä olevien teosten keskiössä ovat työtä tekevät ammattilaiset, työkaverien välinen toveruus sekä vuosikymmenten kokemus valimotyöstä. Oksanen luonnehtii työntekijöiden arvostusta omaa ammattitaitoa ja Karhulan valimon pitkiä perinteitä kohtaan seuraavasti:

 

Karhulan valimolaisille on aina ollut kunnia-asia, että valettu teräs on laatutavaraa.  Kauan toiminut suuri valimo hehkuu korkean ammattitaidon lisäksi myös valtavasti työn ja ihmisten historiaa ja ajan myötä kehittynyttä omintakeista työpaikan kulttuuria, jollaista ei ole missään muulla.

 

Lisätietoja näyttelystä antaa Timo Vesterinen, 0400 659792 tai timovesta@gmail.com ja
Hannu Oksanen, 050 3132150 tai hannu.oksanen@dakar.fi.

 

Työväenmuseo Werstas,
Väinö Linnan aukio 8, Tampere
Museo avoinna ti-su 11–18
Vapaa pääsy
Puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvat

Valimo1_pieni

”Kaveriin pitää voida luottaa”
22 vuotta työtoveruutta.

Lataa täysikokoinen kuva tästä
(5,1Mt .jpg)

 

 

 

 

 

 

 

valimo_2_pieniHitsari työssään Karhulan valimolla.
Lataa täysikokoinen kuva tästä
(6,4Mt .jpg)

Maaseudun Sivistysliitto etsii ITE-taiteilijoita Pirkanmaalta

 

Maaseudun Sivistysliitto kerää ja kartoittaa ITE-taiteilijoita Pirkanmaalta. Etsintä on osa Maaseudun Sivistysliiton jo lähes kaksi vuosikymmentä jatkunutta ITE-toimintaa, joka tähtää omaperäisen taidemuodon edistämiseen näyttelyiden, tapahtumien ja julkaisujen kautta. Yleisön apu on tärkeää, sillä ITE-taide on usein tekijöidensä arjen keskelle kätkeytyvää. Jos tunnustaudut ITE-taitelijaksi tai tunnet itseoppineita kansantaiteilijoita, voit osallistua hankkeeseen kertomalla asiasta Maaseudun Sivistysliiton ITE Pirkanmaalla -hankkeen koordinaattorille.

 

ITE-taide on suomalaista, arjen ympäristössä syntynyttä ja arkisista materiaaleista valmistettua nykykansantaidetta. Yleensä ITE-taiteessa yhtyvät maalaistaiteilijoiden luovuus ja pihapiireihin sijoittuvat suuret teosympäristöt. ITE-taiteilijoilla ei yleensä ole taidealan koulutusta, eivätkä he ole saaneet ohjausta taiteensa tekemiseen. ”ITE” onkin lyhenne sanoista Itse Tehty Elämä.

 

Tiedossa on jo nyt useita ITE-taiteilijoita ja ensimmäisiä uusia ilmiantoja jäljitetään. Työn etenemistä voi seurata ITE Pirkanmaalla -blogista sekä Facebookista, Instagramista ja Twitteristä. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta https://msl.fi/ite-kartoitukset/ite-pirkanmaalla-3/

 

Pirkanmaalaista ITE-taidetta on tulevaisuudessa esillä myös Työväenmuseo Werstaalla, jossa avataan ITE-taidetta käsittelevä näyttely kesällä 2018.

 

Suuri kiitos avustasi!

Nykyajan huutolaiset Komuutissa

Tiedote

 

Mediataiteilija Aimo Hyvärisen yhteiskunnallisen Nykyajan huutolaiset -näyttelyn avajaisia ja lehdistötilaisuutta vietetään Työväenmuseo Werstaan Komuutissa perjantaina 5.5.2017 kello 15–17. Nykyajan huutolaiset on dokumentaarinen videoinstallaatio, joka kertoo kahden pitkäaikaistyöttömän perheen arjesta yhden vuoden ajalta. Videoinstallaation päähenkilöt Matti Aalto ja Yrjö Pihlajamäki ovat paikalla avajaisissa. Yleisölle maksuton näyttely on avoinna 6.5.–4.6.2017.

 

Nykyajan huutolaiset on henkilökohtaisen vapauden ja taloudellisen epävarmuuden kysymyksiin pureutuva videoinstallaatio. Teos purkaa mielikuvia työtä vieroksuvista ja yhteiskunnan rahoilla loisivista työttömistä. Oikeat ongelmat löytyvät yhteiskunnan rakenteista ja varakkaiden etuja suojelevasta talousjärjestelmästä. Katsoja jää pohtimaan millainen rooli digitalisaatiolla, globalisaatiolla ja automatisaatiolla on työttömyyden sekä eriarvoisuuden lisääntymisessä. Olemmeko palaamassa vanhakantaiseen luokkayhteiskuntaan? Onko maahamme syntymässä uusi huutolaisten luokka?

 

Aimo Hyvärinen on tamperelainen kuvaaja, pitkän linjan dokumentaristi ja mediataiteilija. Hänet tunnetaan työskentelystään valokuvan ja videon keinoin. Hyvärinen asuu Pispalassa työttömän vaimon ja kahden pojan kanssa.

 

Työprosessia ovat tukeneet Koneen Säätiö, Tampereen Vihreät ry. ja Vastedes ry.

 

Lisätietoja näyttelystä antaa taiteilija Aimo Hyvärinen, puh. 0505164152 tai amigood@elisanet.fi.

 

Aimo Hyvärinen: Nykyajan huutolaiset
6.5.–4.6.2017
Työväenmuseo Werstas, Komuutti
Väinö Linnan aukio 8, Tampere
www.tyovaenmuseo.fi

 

Lehdistökuvat ja videoklipit

 

Yrjö Pihlajamäki ja pojat Reino ja Topi pelaavat korttia keittiön pöydän ääressä, Stormin kylä Sastamala helmikuu 2016.

Yrjö Pihlajamäki ja pojat Reino ja Topi pelaavat korttia keittiön pöydän ääressä, Stormin kylä Sastamala helmikuu 2016.

Lataa täysikokoinen kuva tästä ( .jpg)

 

 

 

 

 

 

Matti Aalto pilkkoo polttopuita kotipihallaan Hauhon keskustassa lokakuussa 2016.

 

Matti Aalto pilkkoo polttopuita kotipihallaan Hauhon keskustassa lokakuussa 2016.

Lataa täysikokoinen kuva tästä (.jpg)

 

 

 

 

 

 

Matti Aalto puhuu aatteista.

 

 

Matti Aalto pohtii vapauden ja rahan suhdetta.

 

 

Yrjö Pihlajamäki kertoo työttömyyden ja yrittämisen ongelmista.

 

 

Yrjö Pihlajamäki puhuu kokemuksistaan TE-toimiston kanssa sekä arkipäivän haasteistaan.